Nyt oli ihan pakko kirjoittaa tälle palstalle vaikken ole ikinä edes kommentoinut!!
Luin noita lapsilisäadressikommentteja ja sitä negatiivista palautetta joita se oli saanut. Itse olen 24 vuotias opiskelijaäiti ja lapsi tuli ns.vahingossa kesken opiskeluiden.. Abortti ei edes käynyt mielessä ja niimpä opiskelut jäivät kesken...
Nyt siis elelen miniimiäitiyspäivärahalla joka on siis kuukaudessa 380 € miinus verot.tämän lisäksi saan lapsilisää eli kuussa jä käteen suuret 404€. Mieheni käy työssä ja elelen siis hänen siivellään..
Mieheni omistaa meidän asunnon ja maksaa siitä lainanlyhennykset.itse maksan asunnon yhtiövastikkeen(180€/kk). tämän lisäksi maksan myös oman puhelinmaksun, vesilaskun sekä nettimaksun..tässä kuussa käteen jäi 90€ laskujen jälkeen. Nyt moni miettii, että miksei mies maksa näitä laskuja..noh..hän maksaa oman puhelinlaskun, sähkölaskun,autolainan ja koti,henki ja autovkuutukset ja tietysti bensat autoon.hänen maksettavaksi jää myös ruuat,vaipat ja muut kuukausittain tarvittavat tavaat..lisäksi hän säästää, että pääsisimme syksyllä etelään!(100 €/kk).
Olemme molemmat nuoria ja ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki vaunut, autoistuimet sun muut piti hankkia. Tästä syystä mielestäni opiskelijoiden äitiyspäiväraha on naurettavan pieni..eikös juuri nuoret tarvitse enemmän rahaa kuin 40 vuotiaat urarouvat, jotka ovat voineet säästää rahaa jo 20 vuotta!
Kuulostanko katkeralta...no ehkä hieman. Kävin nimittäin työsssä opiskelun ohessa, mutta palkkarajoitusten takia en voinut tienata kuin sen 500€/kk ja tämähän ei riitä tukien nousuun.ei siis kannata väittää että tukien varassa elelen!!nyt kun tammikuussa aloitan taas opiskelut tippuvat tuloni enestään, sillä saan pelkkää opitotukea ja lapsilisää..asumistukea en saa mieheni työn vuoksi!!
mielestäni olisi kohtuutonta jos meidän pitäisi myydä asunto että selviytyisimme siihen asti että valmistun ja menen töihin.ei kenenkään tarvitse joutua sitä tekemään...
Kaikki korotukset lapsilisään ja miniimiäitiyspäivärahaan on siis tervetulleita tähän perheeseen, enkä koe että kerjään rahaa valtiolta (sossussa en ole eläissäni käynyt), mutta pitäisi asiat sen verran hyvin olla, ettei minun tarvitse laskea joka penniä jos haluan kavereiden kanssa kahville mennä tai ostaa vaatteita..minulla sentään on tienaava mies..en voi kuvitellakkaan miten opiskelevat yksinhuoltajat pärjäävät!!!
eli näin meillä..joidenkin mielestä olen oikeassa ja toisten mielestä kerjään rahaa..perhana pitäis sitä suomessa voida elää niin että ei tarvitse sumplia että tässä kuussa ostan ripsivärin ja ensi kuussa voin sitten värjätä hiukset!!
Luin noita lapsilisäadressikommentteja ja sitä negatiivista palautetta joita se oli saanut. Itse olen 24 vuotias opiskelijaäiti ja lapsi tuli ns.vahingossa kesken opiskeluiden.. Abortti ei edes käynyt mielessä ja niimpä opiskelut jäivät kesken...
Nyt siis elelen miniimiäitiyspäivärahalla joka on siis kuukaudessa 380 € miinus verot.tämän lisäksi saan lapsilisää eli kuussa jä käteen suuret 404€. Mieheni käy työssä ja elelen siis hänen siivellään..
Mieheni omistaa meidän asunnon ja maksaa siitä lainanlyhennykset.itse maksan asunnon yhtiövastikkeen(180€/kk). tämän lisäksi maksan myös oman puhelinmaksun, vesilaskun sekä nettimaksun..tässä kuussa käteen jäi 90€ laskujen jälkeen. Nyt moni miettii, että miksei mies maksa näitä laskuja..noh..hän maksaa oman puhelinlaskun, sähkölaskun,autolainan ja koti,henki ja autovkuutukset ja tietysti bensat autoon.hänen maksettavaksi jää myös ruuat,vaipat ja muut kuukausittain tarvittavat tavaat..lisäksi hän säästää, että pääsisimme syksyllä etelään!(100 €/kk).
Olemme molemmat nuoria ja ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki vaunut, autoistuimet sun muut piti hankkia. Tästä syystä mielestäni opiskelijoiden äitiyspäiväraha on naurettavan pieni..eikös juuri nuoret tarvitse enemmän rahaa kuin 40 vuotiaat urarouvat, jotka ovat voineet säästää rahaa jo 20 vuotta!
Kuulostanko katkeralta...no ehkä hieman. Kävin nimittäin työsssä opiskelun ohessa, mutta palkkarajoitusten takia en voinut tienata kuin sen 500€/kk ja tämähän ei riitä tukien nousuun.ei siis kannata väittää että tukien varassa elelen!!nyt kun tammikuussa aloitan taas opiskelut tippuvat tuloni enestään, sillä saan pelkkää opitotukea ja lapsilisää..asumistukea en saa mieheni työn vuoksi!!
mielestäni olisi kohtuutonta jos meidän pitäisi myydä asunto että selviytyisimme siihen asti että valmistun ja menen töihin.ei kenenkään tarvitse joutua sitä tekemään...
Kaikki korotukset lapsilisään ja miniimiäitiyspäivärahaan on siis tervetulleita tähän perheeseen, enkä koe että kerjään rahaa valtiolta (sossussa en ole eläissäni käynyt), mutta pitäisi asiat sen verran hyvin olla, ettei minun tarvitse laskea joka penniä jos haluan kavereiden kanssa kahville mennä tai ostaa vaatteita..minulla sentään on tienaava mies..en voi kuvitellakkaan miten opiskelevat yksinhuoltajat pärjäävät!!!
eli näin meillä..joidenkin mielestä olen oikeassa ja toisten mielestä kerjään rahaa..perhana pitäis sitä suomessa voida elää niin että ei tarvitse sumplia että tässä kuussa ostan ripsivärin ja ensi kuussa voin sitten värjätä hiukset!!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kyllä, mielestäni kerjäät rahaa.
Se nelikymppinen urarouva on ehtinyt jo sen verran maksaa veroja, että siitä summasta sinä voit vain haaveilla tällä hetkellä - ja hän on näin ollen myös ansainnut isommat äitiysrahat!
Sanot, että olet ollut töissä. Kuule mitäpä jos menisit vaikka viikonloppuisin siivoamaan, niin saat ne ripsarisi ja hiusvärisi ostettua (minimitukia tuskin on suunniteltu pikkurouvien kauneudenhoitotuotteita varten).
Opiskelija olen itsekin ja tulen olemaan vielä monta vuotta, mutta töitä voi tehdä siinä samalla - myös äitinä, ja etenkin kun talossa on myös isä..! Lainoja on meilläkin ja toki raskausaika ja pikkuvauva aika (imetys) on pääasiassa eletty miehen tuloilla, siihen asti töissä olen ollut itsekin ja tulen jatkossa taas olemaan.
Kyllästyttää aikuisten ihmisten ruikutus rahapulasta, kun jokainen on voinut päättää milloin ottaa lainaa ja minkä verran, tekeekö töitä vai ei tee (ilmeisesti apta miellyttävämpi vaihtoehto on olla tekemättä, täytyyhän sitä aikaa jäädä kynsien viilailuuun viikonloppuisinkin).
Että kun alla oli keskustelua hemmotelluista lapsista, niin tässä oli hyvä esimerkki yhdestä. On se kumma kun monet pärjää pienilläkin rahoilla, mutta toiset ei sitten millään. Löytyiskö se suurin syy sieltä peilistä?
no taas siis ymmärettiin perhana väärin...
jos luit viestini niin saatoit lukea myös että olen aina opiskelun ohessa työssä käynyt ja meinaan vastaisuudessakin käydä..ja niistä lainoista, mielummin maksamme asuntolainaa omaan taskuun kun vuokraa...niin ja kyllä tämä pikkurouva ainakin lapsesta huolimatta haluaa ostaa jotain myös itselleen...
Luuletko taas olevasi parempi kuin muut. Sinä Jihuu olet pikkurouva. Kuvittelet itsestäsi liikoja ja koet olevasi jalustalla josta voit sättiä ja arvostella muita.
Missä asialliset vastaukset?
Kyllä näin on. Todella en meinannut silmiäni uskoa kun luin ketjun aloitustekstiä!!!!!! Hävettää ihan tuon kerjääjän puolesta.
Opiskelijan kuuluukin venyttää penniä. Vertaapa nyt hyvä ihminen aikoihin kun OPINTOTUKIA EI OLLUT ,eikä mitään muitakaan tukia!! Ei ostettu televisioita, ei uusia vaunuja, ei ETELÄNMATKOJA etc.. Nolo.
Mikä omassa itsetunnossasi on vialla, kun sinua niin kiinnostaa, kuka yrittää olla ketäkin parempi. Jihuu ei ole kirjoittanut mitään asiatonta. Se on näin, että sitä toisessa vihaa, mitä itsessään pelkää. Torjutko omat ylemmyydentunteesi toisten solvaamiseen vai pelkäätkö oikeasti jääväsi aina "parempien äitien" (luoja mikä käsite) jalkoihin.
Alkuperäiselle sen verran, että minusta olisi kohtuullista, jos miehesi tässä elämänvaiheessa maksaisi oman asuntonsa yhtiövastikkeen. Mielestäni ei ole reilua, että jätkä maksaa omaa asuntoa ja maksattaa vastineet sinulla. Olette pari ja tukalana aikana teidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen!
Tarkoitan siis, että miehesi tuloissa tuo yhtiövastike on paljon pienempi siivu kuin sinun tuloissasi. Ethän saa edes asumislisää! Tietystikään en halua neuvoa liikaa, mutta tältä minusta tuntuu.
Oli pakko puuttua keskusteluun sillä mielestäni ihmisten empatian kyky ja ymmärrys on rajallinen. Olen eri mieltä, että "pikkurouva" olisi kerjäämässä rahaa. jokaisella ihmisellä on erilainen elämäntilanne ja asiat mille antaa arvoa. Moni pitää välttämättömänä autoa, toiselle ulkomaan matka on tärkeä ja ennenkaikkea vaikka lapsi tuleekin ne omat jutut eivät saa jäädä esim. hiusten värjäys tai mitä hyvänsä. Mielestäni hän sanoi, että vauva sattui opiskelu putkeen, mutta hän ei halunnut tehdä aborttia joka osoittaa hienoa vastuuntuntoa. Itse aviomiehenä perhettäni elättävänä miehenä ymmärrän "pikkurouvan" tilanteen oikein hyvin. Oma vaimo pitää välivuotta opiskeluista kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, mutta toisen vanhemman tulot eivät riitä sillä pitää muistaa, että lapsi vie, ei tuo rahaa ja vie kuitenkin sen toisen palkansaajan pois yhteisestä kassasta. Onnea matkaan. kyllä se siitä :)
Kun yhteiskunta kannustaa tekemään lapsia, niin kyllä nuoria vanhempia pitäisi siinä tukea.
Ihmeellistä, että joku voi sanoa että urarouvat ansaitsevat äitiysrahansa toisin kuin opiskelevat (kuten tuossa joku vihjasi); satun tietämään että opiskelevat äidit tekevät paljon enemmän työtä valmistumisensa eteen ja ovat sitten työelämässäkin ahkeria, heillä riittää motivaatiota!
Sitten on niitä kituisia valittajia, jotka punnistavat ainokaisensa 4kymppisenä *kärjistäen* ja ovat niin voimattomia ja haluavat lastenhoitajan kotiin, koska eivät osaa toimia talossa jossa on yksi asukas lisää...
Lisää tukea nuorille perheille! Veroja ehditään maksaa lopun ikä, mutta jos valmistuminen jää siitä kiinni että on oltava yötä myöden töissä opiskelun rahoittaakseen, niin se tuleva työpanoskin jää pienemmäksi. Ei nuoret edes uskalla synnyttää uusia veronmaksajia, kun tietävät minkälainen köyhyysloukku takana sujahtaa kiinni.
Jos työttömät saavat perusrahaa sillä, että vetävät lonkkaa kotona ja kirjoittavat kerran kuussa työhakemuksen, niin siihen suhteutettuna nuorten vanhempien tulisi saada korotettua opintotukea omasta mittavasta työpanoksestaan. Lapsia ja valmistuneita ammattitaitoisia nuoria yhteiskunta haluaa, miksi siis pitää lapsiperheitä tiukoilla?
Lisäksi vielä se huomio, että kun nuoret naiset tekevät lapsiaan opiskeluiden ohella, he ovat ajan hermolla ja oman alansa imussa mukana. Kun taas tehdään "kaavan mukaan", eli opiskelut ja pari työvuotta ensin ja sitten pidetään 3-4 vuoden äitiysputki, niin siinä vasta ehtii pudota kärryiltä. Näin katsottuna opiskeleva äiti, joka saa työpaikan valmistuttuaan, menee työvuosissaan perinteisen mallin mukaan elävien ohitse. Opiskelut ja raskaus/pikkulapsi-ikä kun on paremmin yhteensovitettavissa kuin raskaus/pikkulapsi-ikä ja säännöllinen päivätyö.
Jos itsensä hommaa tuollaiseen tilanteeseen tahallaan niin ei pitäisi valittaa. Elämä on valintoja, elä omiesi mukaan.
Miten me n. neljäkymmpiset olemme muka säästäneet 20 vuotta? Olemme mekin ensin opiskelleet ja sen jälkeen olemme saaneet lapsia ja olleet äitiyslomilla ja hoitovapailla. En minä ainakaan ole mitään mihinkään säästänyt. Korkeintaan on hiukan asuntolainaa lyhennetty ja lyhentämistä riittää silti reilusti yli viisikymppiseksi.
Siinä olen samaa mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tukea perheitä niin, että lapsia voitaisiin hankkia nuorempana. Mutta en ymmärrä, miksi sinun mielestäsi ilmeisesti ikäloput nelikymppiset vievät sinulta jotain, mikä kuuluisi sinulle. Ihan samalla tavoin me olemme aikoinamme penniä venyttäneet (ja venytämme edelleen), ammatin itsellemme hankkineet, jättäneet ripsarit ostamatta ja olemme eläneet samoilla tai jopa huonommilla vanhempainetuuksilla. Voin kertoa, ettei kulu kuin pieni hetki ja huomaat itsekin olevasi "ikäloppunelikymppinen" ja huomaat, ettet ehkä olekaan se hyvin toimeen tuleva urarouva, joka ei enää yhteiskunnan tukia tarvitsekaan ;-).
ei todellakaan ollut tarkoitus vähätellä ihmisten työpanosta ja varmasti ovat nelikymppiset äidit tukensa ansainneet..ja kuten tällä palstalla on tapana, yleistin sen että 40 äidit ovat kerinneet säästää 20 vuotta...
tarkoitushan nyt oli siis kirjoittaa opiskelijoiden ja muiden nuorten äitien huonosta rahatilanteesta ja siitä että vaikka olenkin opiskelija olen aina myös siinä ohessa tehnyt työtä niin sillä ei ole merkitystä äitiyspäivärahan kanssa joka on mielestäni epäreilua!!!
Tämä on juuri tätä nykymaailmaa. Säästetään kyllä lomamatkaa varten, siihen riittää rahaa, mutta elämiseen pitäisi saada eurot yhteiskunnalta.
Jos teillä on varaa säästää 100 euroa kuukaudessa lomamatkaa varten, niin anteeksi nyt vain minusta sinä kerjäät törkeästi rahaa ripsiväriin ja kahvilakäynteihin. Ei ole ihmisen ahneudella näköjään rajaa.
Kyllä kertakaikkiaan osaa olla. Ja YHTEINENHÄN se lapsi on. Turhaa puhella, että MINULLE jää 90e/kk. Rahat ovat yhteisiä kun yhteistä lasta hodetaan ja jos miehellä on varaa maksella yksin omistusasuntoa ja vielä pitää autoa ja etelänmatkoja, mitä vielä listasta puuttuu??????????????????
Nykyään on saatu jo liikaa, eikä olla kiitollisia mistään. Taitaa tosiaan olla se Paris Hilton-syndrooma.
Teillä sentään on varaa säästää etelänlomaan ja ostat joskus ripsiväriä ja värjäät hiuksia... Todellisilla köyhillä on miettimistä millä ruokin lapseni! Ei ole autoa, pyörällä ja rattailla kuskataan isoimmat ostokset kaupasta, kuten painavat maitolastit. Puhelinlasku on pidettävä 20 euroa kuussa, sillä soittaa pakolliset terveyskeskus puhelut ym. virasto puhelut. Nettiä käytetään kirjastossa koska se on ilmaista. Hiukset leikkaa joku tuttu tai ystävä. Ruokaa ostettaessa on laskettava lähes centilleen mitä on varaa ostaa ja täytyy tarkasti seurata hintoja! Sitten ollaan aina pulassa kun pitää maksaa jokin reseptilääkekuuri tai hammaslääkärilasku tms. Sulla on vielä asiat hyvin. Toiset ei saa edes kunnollista(=monipuolista) ruokaa suuhun! Turhasta valitat!
lapsilisän korotuksen, samoin itselle kun ollaan vain vähän paremmassa tilanteessa kuin sinä. Mutta ei olis puhettakaan että säästettäisiin lomamatkaa varten, jos jotain säästetään niin vaikka lapsen sänkyä varten.
Kieltämättä ollaan heikoilla. MUTTA koen kuitenkin olevani onnellinen, köyhyydestä huolimatta. Se jos mikä on rikkaus. Lapsetkin on terveitä. Kun käy lukemassa www.cancer.fi sivulla lapsensa syöpään menettäneiden tarinoita, niin johan omat rahahuolet tuntuu pieneltä! Ja voinhan onneksi lainata näin välillä aina kaverin nettiä =) Hyvät ystävät ja oma ihana perhe! Rahalla ei onnea (onneksi)voi ostaa!
rahalla ei onnea saa, totta, mutta kyllä on helpompi olla onnellinen kun ei joka penniä tarvitse laskea.
Vaikka köyhäksi meidänkin perhe lasketaan niin ihan omaa ansiota tämä on, oli oma valinta tehdä lapset nuorena kun vielä jaksaa touhuta niiden kanssa eikä sitten vasta mummoiässä. :D
Kieltämättä raha toisi helpostusta menoihin. Tiedän että olen itse valinnut tämän tien. Kova on tie, mutta uskon joka päivä parempaan huomiseen. Ihmetyttää välillä tämän alkuperäisen ketjun aloittajan ajatusmaailma. Minulle elämässä on tärkeämpääkin kuin ripsiväri. Monet tulevat toimeen todella vähällä, meillä sentään on rahaa ruokaan, vaikka köyhiä olemmekin. Neljän hengen perheessä ei auta tuhlailla kun tulot ovat minimaaliset. Onneksi lapsilla on lämpöiset vaatteet ja katto pään päällä. Ruokaakin löytyy ja vanhemmat ja sisarukset auttavat silloin tällöin tuomalla uusia kaupasta ostettuja vaatteita, joihin ei itsellä olisi varaa. Joka päivä kiitän tästä kaikesta. Enempää en voisi toivoa kun tiedän että huonomminkin voisi olla.
Mulla kans minimi äippäraha lapsilisä ja mies käy töissä joskaan ei saa kovin kummoista palkkaa MUTTA pärjätään ns. ihan hemmetin hyvin! Ruokaa on riittäny, lapselle saatu ostettua vaatteita ja mitä ikinä tarvinnu. Meillä systeemi menee näin että mies kun on töissä maksaa asuntolainan, autolaina, yhtiövastikkeet, netin, sähkön, ym. ruoka ostokset maksetaan kumpi nyt sattuu kassalla olemaan. Vauvalle ostokset teen mä koska mun tilille tulee lapsilisä. Osa lapsilisästä menee vauvalle säästötilille. (tulevia isompia ostoja varten esim. pyörä, lastensänky ym.) Ja sovittu on kun opiskelun saan päätökseen ja töihin menen jaetaan menot. Ja piti ihan miettii mihin sit mahtuu niitten rahojen kaa kun on ihekkii töissä!! Heh!! mutta sitä aikaa odotellessa... Ja vastaushan oli että riippuu tietysti puolison tuloista ja menoista miten pärjää.. Mun mielestä sit ku ihe tienaa on tosiaan vara käydä kampaajalla ja ostella ripsareita sun muuta.. ei se tuki sitä varten oo!! Ekana ruoka ja ehjät vaatteet sitten vasta kakkostavarat kauneuden hoitoon ja viihteeseen. Elellä voi leveesti vähälläkin rahalla kun kahtoo mihin rahansa laittaa!!!
itse asiassa mekin ollaan viimekuukausi eletty todella tiukilla eli siis minun "tuloillani" jotka ovat äippä minimi eli verojen jälkeen käteen jää vähä reilut 400e lapsilisä, siitä pois kaikki autonvakkarit bensat ruuat tvlaskut ja mitä muuta? kaamee pino laskuja. joo nyt ollaan oltu rahattomia pari kolme viikkoo, onneksi ukko löysi nyt töitä missä onkin melkein 24/7 parissa paikassa per päivä.
ja voin sanoo että meillä ei koskaan ole näiden 8kk aikana ollut rahaa pistää säästöön tuota 100e saati edes 20e
taitaa ukkos tienata todella hyvin tai itse tuhlaat aika hemmetisti rahaa.
että mikähän on neidin ongelma, miehen "isot" tulot vai omat pienet tulot vaiko se hemmetin lomamatka???
tämä "yhteiskunnan varoilla eläminen".
Jutustasi ei käynyt ilmi kuinka paljon olette laittaneet rahaa niihin pakollisiin vauvaostoksiin (vaatteet, vaunut, istuimet, sängyt jne.). Itse kun jossain määrin kuitenkin olen kierrätysihminen, en ymmärrä miten perheet haluavat pistää rahaa nimenomaan uusien tai jopa mahdollisimman hienojen tavaroiden ja vaatteiden ostoon. Noniin, älkää nyt hermostuko tästä, en tarkoita ihan kaikkea. Mekin ostettiin auton turvaistuin ja pyörän lastenistuin uutena. Mutta noissa valinnoissa voi säästää ehdottomasti pitkän pennin. Lasta ei varmaankaan vahingoita käytetty pinnasänky, vaunut tai vaatteet, joita käytetään suunnilleen 2-4kk jne.
Alkuperäisen tekstissä täytyy myöntää pisti silmään se lomamatka... en tiedä kuinka kauan siihen on rahaa kerätty, mutta 100e kk:ssa on aika paljon. Itse en opiskeluaikana lähtenyt Suomea pitemmälle (tiedän, vaikka omalla autolla menee niin bensat kyllä maksaa) ja siihenkin oli varaa todella harvoin. Toisaalta, en ikinä ottanut opintolainaa tms. (monet kaverit ottivat).
Alkuperäisen kirjoittajan oman asunnon maksut ovat minun mielestäni enemmän kuin järkevä ratkaisu. Jos maksaa kk:ssa saman verran kuin joutuisi vuokraa jokatapauksessa maksamaan niin haloo. Mieluummin sitä "kotiinpäin" maksaa kuin ulkopuoliselle.
eipä meilläkään olla paljon ihan uusia ostettu, miun mummu osti meille rattaat, mien oon ostanu turvaistuimen (käytetyn), kirppareilta vähän vaatetta ja saanut sukulaisilta ja tuttavilta kaameet määrät vaatetta, pinnasänky on Mun vanha..osa vaatteista on tätini eli n. 20vuotta vanhoja =)
todella vähän ollaa ostettu uutta pojalle.
ja täytyy todellakin sanoo että miten on varaa laittaa se 100e/kk säästöön jos tarvii "kahveihinsa ja ripsariinsa" ylimäärästä rahaa
joitakin ei voi vain ymmärtää..
ensinnäkin yksinhuoltajalla menee paremmin sikäli että toimeentulotuet yms sosiaalietuudet paikkaa sen puolison osuuden kuluissa. Toisinsanoen hän saa rahaa enemmän kuin sinä, mutta kulutkin on yksin kärsittävänä.
Minimituki on minimituki eikä sillä ole kai tarkoituskaan elellä leveästi. Toisaalta se tarkoittaa sitä ettei sitä ennenkään ole eletty leveästi koska muuhun tukisummaan ei ole ylletty. Päivärahat kun on ansionmenetyskorvausta niin ellei ansioita ei menetystäkään on logiikka.
Itseäni kummeksuttaa aina kun pariskunta tekee päätöksen perheestä ja yhteisestä elämästä, mutta siinä ei jaeta rahavaroja kuitenkaan. Aina toisinaan joku täällä itkee pieniä tukiaan, mutta kun on olemassa se oletus, että perheessä huolehditaan toisistaan. Itsekkin kirjoitat kuinka maksat tietyt menot itse ja mies muut. Jäljelle jäi se 90€ jonka voit käyttää kahviin ja ripsariin. Ihan tällaisen työssäkäyvän perheen äitinä voin kertoa, että ei mulla ole käyttää omiin sekalaisiin menoihini tuota rahaa kuussa.
Jos tukia maksettaisiin aina harkinnan mukaan niin olisiko se reilua niille jotka ne tuet rahoittaa? Eli kun teet töitä ja maksat veroja paljon niin sulla pitää olla varaa olla ilman tukia? Aika nurinkurinen ajattelu.
Itse olen nyt palkkakehitykseni huipulla eli kokemusta tms ei tule lisää ja sitä kautta palkannousuja eli kai minuakin voi soveltaa nelikymppiseen uranaiseen? Lapseni hankin kun koulut oli käyty ja työpaikka oli olemassa, vakituinen. Asunto ostettiin kun siihen oli varaa ihan varmasti jne. Tultiin toimene ihan mainiosti vaikka ei ollut ylellisyyksiin varaa liiemmin. Olisi aika epäreilua että nyt rahoittaisin sinun pikkuperhettäsi siksi että olet toiminut toisin koska se tuntui sinusta oikealta ratkaisulta.
Pointti on siis edelleen se, että et opiskelijanakaan ole saanut tuota isompia tuloja joten miksi saisit nytkään? Itselläni äitiysraha on ollut puolet tuloista kivojen matkakulujen yms vähennysten takia ja se on ihan kohtuutonta se. Lapsene latukseen on yhtä suuri velvoite kummallakin vanhemmalla joten miksi sen elatukseen annettaisiin lisää varoja sinulle? Ihan vertailuna esim lapsilisästä niin se riittää työssäkäyvillä puolen kuun hoitomaksuun. Sulla se siis jää käteen noiden menojesi jälkeen..
Mutta on se vaan hullua että tuloista vähennetään matkakulut ja sitten vasta siitä jäävästä lasketaan se äitiyspäiväraha...
Mutta samoilla linjoilla olen kanssasi, eihän valtion kuulu tukea ripsarien tms. ostoja.
Itsekin olen ollut vain vähän aikaa työelämässä ja tein puolisen vuotta ennen äitiyslomaa töitä paljon, että jäisi sitten vähän enemmän käteen "loman" aikana.
Niin ja meillä menot on ihan yhteisiä, eli siltä tilitä maksetaan missä rahaa on. Tuntuu oudolta että monilla parisuhteessa elävillä on ns. omat rahat, miten se käytännössä onnistuu??
onhan siihen tavallaan järkevä perustelu niille matkoille, mutta kun se ei silti mene ihan niin. Tuntuu kuin kahdesti rankaistaa siitä että käyt töissä kun ensin maksat ne matkat ja sitten ne vähennetään äippärahastakin vielä pois vaikka et kulje, mutta kun se on se menetys..
Pakko sanoa, että meillä on asian kanssa kikkailtu kyllä ihan kympillä. Kun äippälomat on pääsääntöisesti alkaneet keväällä niin olen jättänyt sinne lomia paljon tai sitten en vain vähennä verotuksesssa niitä ja haen päivärahan palkkatodistuksella. Neuvon sain ihan Kelasta ekaa odottaessani joten niin on tehty kuin on kehoitettu. Verottajakaan ei välitä sillä eihän matkoja ole pakko vähentää jos ei tahdo eikä seuraavina vuosina ole ollut mitään ongelmaa asiassa taas kun niitä on vähennetty.
Toinen matkoja koskeva vääryys on juuri tuo osan vuotta töissä. Omavastuun takiahan matkoja saa vöhentää silloin ihan vähän vaikka kulkua on ihan yhtä paljon suhteessa muihin vuosiin. Työtön kyllä saa hyvitystä kun vaivautuu aloittamaan työn kesken vuotta, mutta ei äidit! Omavastuukin pitäisi äippäöomalaisen saada pienemmäksi suhteessa lomaan ja työaikaan. Tulee meinaan kallista matkaa kun laskee menetetyn päivärahan ja sitten tuon täyden omavastuun eikä silti kulje mihinkään..
En tiedä oliko tarkoitus vaan ärsyttää, jälleen kerran. Ehkä. Mutta tuo sata euroa kuukaudessa säästöön...heh. Mitä joku valittaa rahapulaa jos on varaa *säästää*. omg
Maksakaa vähemmän pari vuotta. Esim. vain korot 12kk ajan, kun hoidat vauvaa. Sitä paitsi, mies on yhtä syyllinen vauvaan kuin sinäkin. Älä edes ajattele, että vika oli sinun. Kaksi tarvitaan aina.