Mulle on nyt muutaman kerran tullut kauhean tuskainen ,ahdistunut taidan kohta pyörtyä olo.Kaikki sosiaalisissa tilanteissa.Nyt pelkään kuollakseni uusia kohtauksia.Yritän suhtautua tilanteeseen realisitisesti ettei minulla oikeasti ole mitään hätää mutta se on kamalan vaikeaa.Tapaukset ovat aika tuoreita ja pelkään joutuvani oravanpyörään missä pelko kohtauksesta aiheuttaa kohtauksen.Lääkäriin en kehtaisi mennä vaivojani valittamaan ja läheisillekkin asiasta on vaikea puhua.Vain avopuoliso tietää.Auttaa kun yritän keskittyä muihin ajatuksiin ahdistavalla hetkellä enkä aio välttää tilanteita jossa kohtaus yleensä laukeaa.Olisiko jollain antaa neuvoja joilla voisin itse yrittää tilanetta rauhoittaa?
Mullakinko?
neuvoa tarvitseva.
1296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voisit ainakin miettiä elämäntilannettasi noin yleensä:
-onko kiirettä?
- onko tiedossa mitään, mikä vaatii erityistä yrittämistä ja ponnistelua?
-onko elämäntilanteesi kuinka vakaa esim. talouden ja ihmissuhteiden osalta?
-onko tapahtunut jotakin poikkeuksellisen erikoista viime aikoina, jota et ehdi kunnolla sulatella?
-nukutko hyvin ja riittävästi? tunnetko olosi herättyäsi levänneeksi vai yhä väsyneeksi?
-onko joku kohdellut sinua huonosti tai loukannut liikaa ja asia jäänyt selvittämättä, jolloin epävarmuus voi lisääntyä ihmisten seurassa?
- onko mieleesi noussut muistoja, jotka kiusaavat mieltäsi ja tunnet tarvetta puhua niistä?
- onko suvussasi taipumusta paniikkioireisiin, masennukseen?
Kysymyksiä voisi jatkaa, mutta osaat tehdä niitä itsekin itsellesi.Joskus nimittäin tilanteen saa hallintaan laajentamalla ajatuskuviota ja kaivelemalla syitä oireisiin. Tai seuraamalla itseään mitä tapahtuu ennen kohtausta eli toistuvatko sinun elämässäsi samat asiat ennen kuin kohtaus iskee?
Paniikkikohtaus on myös terve reaktio, jota kukaan ei oikein tuo mielellään esille. Elimistö yleensä ilmoittaa, että jokin on pielessä ja ihmisen täytyisi kiinnittää hyvinvointiinsa enemmän huomiota. Vähän samaan tapaan kuin joillakin on migreeni, joka on seurausta stressin laukeamisesta tai vastoinkäymisten helpottaessa tai liiasta viinistä yms. Yhtä lailla paniikkioire voi hälyttää, että nyt tarttis tehdä asiat vähän toisin ja vaikeinta voi olla itsensä rehellinen kohtaaminen. Tiedän sen jo itsestäni ennen kuin aloin oivaltamaan, mitä minua hoitanut lääkäri oli paniikista selittänyt.Ja jos joku osaa hoitaa migreeniään, yhtä lailla oppii hoitamaan paniikkiaan- myös ilman lääkkeitä tarvittaessa.Joten jos pelkäät kohtauksia muista sekin, että elimistösi haluaa kertoa sinulle jotakin ja kuuntele sitä tarkkaan.
Ja onhan se selvää, että kohtauksista on puhuttava niiden lisääntyessä. Mitä aiemmin olet ongelman kanssa liikkeellä sen paremmin osaat hoitaa sitä ja pääset kiinni sen syistä.
Onnea jatkoon :)