Eturauhassyövän määrittely

Kaipa leikkaus on turha, mikäli syöpä ei ole agressiivinen ja ikää on melko paljon, jolloin on oletettavissa, että ihminen kuolee johonkin muuhun ennen kuin syöpään ja saa elää jäljellä olevan elämänsä "terveenä".

Pakko kai toimia sen mukaan mitä sairaalan syöpälääkäri ehdottaa (määrää). Siis miehelleni, joka on nyt ollut n. puolitoista vuotta 6 kk:n välein seurannassa PSA:n vuoksi. Seuranta jatkuu edelleen keskussairaalssa. Syöpädiagnoosia ei ole annettu, mutta ei myöskään poissuljettu. Luultavasti se sitä on.

Hänellä on kuitenkin tekoläppä ja Marevan lääkitys, jotka asettavat omat rajoituksensa leikkaukseen ja koepalankin ottoon, eikä ole myöskään vaaratonta mennä herättelemään ilm. "nukkuvaa syöpää".
Ei se leikkaus myöskään hänen tapauksessaan vaaratonta ole. Kun ikääkin on melkein 70, niin täytyy vaan toivoa, ettei mahdollinen syöpä olisi agressiivista laatua.

Juuri eilen lääkäri sanoi miehelleni, että tällaisia tapauksia on Suomi "täynnä".
Joku tietysti sanoo, että senpä vuoksi lääkärit pitävätin seurannassa, kun ei ole resursseja kaikkien leikkaamiseen.
Varmasti siinäkin on perää, mutta kun asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Ystäväni kertoi, että hänen suunnilleen saman ikäiseltä sukulaiseltaan leikattiin vuosia sitten eturauhassyöpä, joka leikkauksen jälkeen suorastaan räjähti ja levisi ylt´ýmpäriinsä.

Tällainen tilanne on todella hermojaraastavaa, kun muissa syövissä yleensä on totuttu leikkaamaan mahdollisimman alkuvaiheessa.

olisi oikein kirjoitti:

Kaipa leikkaus on turha, mikäli syöpä ei ole agressiivinen ja ikää on melko paljon, jolloin on oletettavissa, että ihminen kuolee johonkin muuhun ennen kuin syöpään ja saa elää jäljellä olevan elämänsä "terveenä".

Pakko kai toimia sen mukaan mitä sairaalan syöpälääkäri ehdottaa (määrää). Siis miehelleni, joka on nyt ollut n. puolitoista vuotta 6 kk:n välein seurannassa PSA:n vuoksi. Seuranta jatkuu edelleen keskussairaalssa. Syöpädiagnoosia ei ole annettu, mutta ei myöskään poissuljettu. Luultavasti se sitä on.

Hänellä on kuitenkin tekoläppä ja Marevan lääkitys, jotka asettavat omat rajoituksensa leikkaukseen ja koepalankin ottoon, eikä ole myöskään vaaratonta mennä herättelemään ilm. "nukkuvaa syöpää".
Ei se leikkaus myöskään hänen tapauksessaan vaaratonta ole. Kun ikääkin on melkein 70, niin täytyy vaan toivoa, ettei mahdollinen syöpä olisi agressiivista laatua.

Juuri eilen lääkäri sanoi miehelleni, että tällaisia tapauksia on Suomi "täynnä".
Joku tietysti sanoo, että senpä vuoksi lääkärit pitävätin seurannassa, kun ei ole resursseja kaikkien leikkaamiseen.
Varmasti siinäkin on perää, mutta kun asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Ystäväni kertoi, että hänen suunnilleen saman ikäiseltä sukulaiseltaan leikattiin vuosia sitten eturauhassyöpä, joka leikkauksen jälkeen suorastaan räjähti ja levisi ylt´ýmpäriinsä.

Tällainen tilanne on todella hermojaraastavaa, kun muissa syövissä yleensä on totuttu leikkaamaan mahdollisimman alkuvaiheessa.

Lue lisää

toimia syöpälääkärin ohjeiden mukaan.Hän kuitenkin katsoo mikä on potilaan paras

olisi oikein kirjoitti:

Kaipa leikkaus on turha, mikäli syöpä ei ole agressiivinen ja ikää on melko paljon, jolloin on oletettavissa, että ihminen kuolee johonkin muuhun ennen kuin syöpään ja saa elää jäljellä olevan elämänsä "terveenä".

Pakko kai toimia sen mukaan mitä sairaalan syöpälääkäri ehdottaa (määrää). Siis miehelleni, joka on nyt ollut n. puolitoista vuotta 6 kk:n välein seurannassa PSA:n vuoksi. Seuranta jatkuu edelleen keskussairaalssa. Syöpädiagnoosia ei ole annettu, mutta ei myöskään poissuljettu. Luultavasti se sitä on.

Hänellä on kuitenkin tekoläppä ja Marevan lääkitys, jotka asettavat omat rajoituksensa leikkaukseen ja koepalankin ottoon, eikä ole myöskään vaaratonta mennä herättelemään ilm. "nukkuvaa syöpää".
Ei se leikkaus myöskään hänen tapauksessaan vaaratonta ole. Kun ikääkin on melkein 70, niin täytyy vaan toivoa, ettei mahdollinen syöpä olisi agressiivista laatua.

Juuri eilen lääkäri sanoi miehelleni, että tällaisia tapauksia on Suomi "täynnä".
Joku tietysti sanoo, että senpä vuoksi lääkärit pitävätin seurannassa, kun ei ole resursseja kaikkien leikkaamiseen.
Varmasti siinäkin on perää, mutta kun asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Ystäväni kertoi, että hänen suunnilleen saman ikäiseltä sukulaiseltaan leikattiin vuosia sitten eturauhassyöpä, joka leikkauksen jälkeen suorastaan räjähti ja levisi ylt´ýmpäriinsä.

Tällainen tilanne on todella hermojaraastavaa, kun muissa syövissä yleensä on totuttu leikkaamaan mahdollisimman alkuvaiheessa.

Lue lisää

Itselläni, vähän alle 70 vuotiaalla, todettiin kohonnut PSA ihan rutiititutkimuksessa. Ultraääni antoi varjostuman ja neulakokeessa syöpädiagnoosi Gleason 3 3=6. Arvolla 7 ei leikata ja siis vaihtoehtoinani oli seuranta, sädehoito ja leikkaus. Lääkäri perusteli hyvin eri vaihtoehtoja ja päädyimme leikkaukseen. Luultavasti sädehoito olisi ollut yhtä hyvä valinta. Leikkauksessa haitat ja riskit tulevat heti ja leikkauksen jälkeen voi vielä säteilyttää jos leviää paikallisesti. Sädehoidettua ei voi leikata. Päädyimme leikkaukseen ja nyt olen oireetta PSA seurannassa vuosittain vielä muutaman vuoden. Itse leikkaus on iso operaationa, mutta jo rutiinia ja ainoa tapa jolla koko syöpä voidaan poistaa. Sädehoito kestää useita viikkoja päivittäisenä ja on hoitona kevyt potilaalle. Aktiivinen seuranta voi olla henkisesti raskas vaihtoehto. Itse en tiedä oliko se oikea valinta, väärä se ei ollut. Eräänlainen hyvä puoli sairaudessa oli julkisen terveydenhoidon hyvä taso. Homma toimi kuin kello kuten hyvä operatiivinen ryhmtyö ainakin. Tapasin monia aivan samanlaisia historioita sairaalassa. Tyypillistä oli, että olimme "oireettomia" kaikki ja valehtelimme rohkeutemme kuin pojat ainakin. Kyllä se kova paikka on. Muistanette myös ettei levinnyttä syöpää koskaan leikata. Operaatio olisi voitu keskeyttää vielä pöydällekin, tosin skannaukset ja skopiat antavat jo hyvät tiedot ennen leikkusta ja leikkeleen mikroskopia leikkauksen jälkeen. Sen Gleason oli aivan sama 6.

Mutta tehtävä on. kirjoitti:

Itselläni, vähän alle 70 vuotiaalla, todettiin kohonnut PSA ihan rutiititutkimuksessa. Ultraääni antoi varjostuman ja neulakokeessa syöpädiagnoosi Gleason 3 3=6. Arvolla 7 ei leikata ja siis vaihtoehtoinani oli seuranta, sädehoito ja leikkaus. Lääkäri perusteli hyvin eri vaihtoehtoja ja päädyimme leikkaukseen. Luultavasti sädehoito olisi ollut yhtä hyvä valinta. Leikkauksessa haitat ja riskit tulevat heti ja leikkauksen jälkeen voi vielä säteilyttää jos leviää paikallisesti. Sädehoidettua ei voi leikata. Päädyimme leikkaukseen ja nyt olen oireetta PSA seurannassa vuosittain vielä muutaman vuoden. Itse leikkaus on iso operaationa, mutta jo rutiinia ja ainoa tapa jolla koko syöpä voidaan poistaa. Sädehoito kestää useita viikkoja päivittäisenä ja on hoitona kevyt potilaalle. Aktiivinen seuranta voi olla henkisesti raskas vaihtoehto. Itse en tiedä oliko se oikea valinta, väärä se ei ollut. Eräänlainen hyvä puoli sairaudessa oli julkisen terveydenhoidon hyvä taso. Homma toimi kuin kello kuten hyvä operatiivinen ryhmtyö ainakin. Tapasin monia aivan samanlaisia historioita sairaalassa. Tyypillistä oli, että olimme "oireettomia" kaikki ja valehtelimme rohkeutemme kuin pojat ainakin. Kyllä se kova paikka on. Muistanette myös ettei levinnyttä syöpää koskaan leikata. Operaatio olisi voitu keskeyttää vielä pöydällekin, tosin skannaukset ja skopiat antavat jo hyvät tiedot ennen leikkusta ja leikkeleen mikroskopia leikkauksen jälkeen. Sen Gleason oli aivan sama 6.

Lue lisää

Miehelleni on tehty ultraäänitutkimus heti ensimmäisellä sairaalakäynnillä. Siinä ei näkynyt muuta kuin eturauhastulehduksen jättämiä arpia.

En tiedä olisiko varminta käydä sairaalatutkimusten välillä yksityisen urologin tai syöpälääkärin tutkimuksissa.

Mutta tehtävä on. kirjoitti:

Itselläni, vähän alle 70 vuotiaalla, todettiin kohonnut PSA ihan rutiititutkimuksessa. Ultraääni antoi varjostuman ja neulakokeessa syöpädiagnoosi Gleason 3 3=6. Arvolla 7 ei leikata ja siis vaihtoehtoinani oli seuranta, sädehoito ja leikkaus. Lääkäri perusteli hyvin eri vaihtoehtoja ja päädyimme leikkaukseen. Luultavasti sädehoito olisi ollut yhtä hyvä valinta. Leikkauksessa haitat ja riskit tulevat heti ja leikkauksen jälkeen voi vielä säteilyttää jos leviää paikallisesti. Sädehoidettua ei voi leikata. Päädyimme leikkaukseen ja nyt olen oireetta PSA seurannassa vuosittain vielä muutaman vuoden. Itse leikkaus on iso operaationa, mutta jo rutiinia ja ainoa tapa jolla koko syöpä voidaan poistaa. Sädehoito kestää useita viikkoja päivittäisenä ja on hoitona kevyt potilaalle. Aktiivinen seuranta voi olla henkisesti raskas vaihtoehto. Itse en tiedä oliko se oikea valinta, väärä se ei ollut. Eräänlainen hyvä puoli sairaudessa oli julkisen terveydenhoidon hyvä taso. Homma toimi kuin kello kuten hyvä operatiivinen ryhmtyö ainakin. Tapasin monia aivan samanlaisia historioita sairaalassa. Tyypillistä oli, että olimme "oireettomia" kaikki ja valehtelimme rohkeutemme kuin pojat ainakin. Kyllä se kova paikka on. Muistanette myös ettei levinnyttä syöpää koskaan leikata. Operaatio olisi voitu keskeyttää vielä pöydällekin, tosin skannaukset ja skopiat antavat jo hyvät tiedot ennen leikkusta ja leikkeleen mikroskopia leikkauksen jälkeen. Sen Gleason oli aivan sama 6.

Lue lisää

mitään syöpää,mikä on ehtinyt levitä? siis esim.rintasyöä.

olisi oikein kirjoitti:

Kaipa leikkaus on turha, mikäli syöpä ei ole agressiivinen ja ikää on melko paljon, jolloin on oletettavissa, että ihminen kuolee johonkin muuhun ennen kuin syöpään ja saa elää jäljellä olevan elämänsä "terveenä".

Pakko kai toimia sen mukaan mitä sairaalan syöpälääkäri ehdottaa (määrää). Siis miehelleni, joka on nyt ollut n. puolitoista vuotta 6 kk:n välein seurannassa PSA:n vuoksi. Seuranta jatkuu edelleen keskussairaalssa. Syöpädiagnoosia ei ole annettu, mutta ei myöskään poissuljettu. Luultavasti se sitä on.

Hänellä on kuitenkin tekoläppä ja Marevan lääkitys, jotka asettavat omat rajoituksensa leikkaukseen ja koepalankin ottoon, eikä ole myöskään vaaratonta mennä herättelemään ilm. "nukkuvaa syöpää".
Ei se leikkaus myöskään hänen tapauksessaan vaaratonta ole. Kun ikääkin on melkein 70, niin täytyy vaan toivoa, ettei mahdollinen syöpä olisi agressiivista laatua.

Juuri eilen lääkäri sanoi miehelleni, että tällaisia tapauksia on Suomi "täynnä".
Joku tietysti sanoo, että senpä vuoksi lääkärit pitävätin seurannassa, kun ei ole resursseja kaikkien leikkaamiseen.
Varmasti siinäkin on perää, mutta kun asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Ystäväni kertoi, että hänen suunnilleen saman ikäiseltä sukulaiseltaan leikattiin vuosia sitten eturauhassyöpä, joka leikkauksen jälkeen suorastaan räjähti ja levisi ylt´ýmpäriinsä.

Tällainen tilanne on todella hermojaraastavaa, kun muissa syövissä yleensä on totuttu leikkaamaan mahdollisimman alkuvaiheessa.

Lue lisää

Minulla samanikäinen mies, olisin vaan sitä kysynyt, että mitä oireita huomaisit miehessäsi?
tarkoitin nyt sitä, että minun miehelläni monta oiretta jotka pelottavat - lähinnä minua - sillä eihän se rometaari itse niistä puhu.
eli on karmeaa pissavaivaa, jälkitíputtelua, kipuja ja kolotuksia " jokapuolla" lonkassa vyön seutuvilla, selässä, polvessa ja kas kummaa:
jalkapohjassa....jalkapohjassa näkyy ajoittain sellainen pieni " riisinkokoinen" patti joka välistä on niin kipeä että pistää ontumaan.
lääkäriin tämä hyväkäs ei mene.

toisen muija kirjoitti:

Minulla samanikäinen mies, olisin vaan sitä kysynyt, että mitä oireita huomaisit miehessäsi?
tarkoitin nyt sitä, että minun miehelläni monta oiretta jotka pelottavat - lähinnä minua - sillä eihän se rometaari itse niistä puhu.
eli on karmeaa pissavaivaa, jälkitíputtelua, kipuja ja kolotuksia " jokapuolla" lonkassa vyön seutuvilla, selässä, polvessa ja kas kummaa:
jalkapohjassa....jalkapohjassa näkyy ajoittain sellainen pieni " riisinkokoinen" patti joka välistä on niin kipeä että pistää ontumaan.
lääkäriin tämä hyväkäs ei mene.

Lue lisää

vessassa joutuu juoksemaan normaalia useammin.

Itse hän pisti sen eturauhastulehduksen syyksi. Varmasti osittain näin onkin, koska hänellä tämä tulehdus on ilm. krooninen.
Nyt hän sitten yrittääkin, saatuaan lääkäriltä jonkinlaisen myönnytyksen, pistääkin PSA:n kohoamisen kroonisen tulehduksen syyksi. Minä en sitä usko.

Sitten hänellä on vielä tekoläpästä 17 vuoden aikana aiheutunutta sydämen vajaatoimintaa ja yhtenä lääkkeenä on nesteenpoistolääke, joka myös lisää vessakäyntejä, joten siihen on niin monta syytä.

Tämä PSA:n kohoaminen tuli ilmi terveyskeskuksen rutiinitarkastuksessa, joka hänelle sydämen vuoksi tehdään vuosittain.

Tosiasiassa hän ei edes tiennyt, että PSA-koe oli otettu.
Olimme LIDL:n pihalla, kun lääkäri soitti asiasta ja kehoitti tulemaan välittömästi uusintatarkastukseen. Eli koko juttu tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Mies oli muutaman kerran käynyt urologin tarkastuksissa, mutta tämä oli joku vanhankansan lääkäri, joka ei koskaan otattanut PSA:ta. Sanoi vaan, ettei tarvitse, koska hän kyllä tuntee sen käsin tunnustelemallakin. Eikä siellä mitään tuntunut.
Sitten tämä lääkäri kuoli ja urologin tutkimukset loppuivat siihen, pariksi vuodeksi, vaikka minä asiasta huomauttelinkin.

Kyllähän me PSA:sta olimme tietoisia, mutta jotenkin sitten vaan luotimme siihen urologiin.
Tietenkin PSA oli voinut nousta urologin tutkimusten jälkeenkin, mutta ainakin mies olisi mennyt kokeisiin aikaisemmin, jos olisi tiennyt PSA:n olevan epäilyttävä. Tuskin se yht´äkkiä nousi.

Jos miehesi ei suostu menemään urologille, niin
yritä saada hänet vaikka terveyskeskuslääkärille, jossa muiden kokeiden joukossa pyytäisi ottamaan PSA:n.

Meillä oli silloin kokenut omalääkäri, joka heti suoritti sisätutkimuksen. Sen jälkeen antoi kiireellisen lähetteen TYKS:iin, vaikka ei tutkimuksessa mitään ilmennytkään.
Se PSA tuntuu olevan melko tärkeä arviointiperuste, vaikka ei lukemani perusteella kaikenkattava tutkimus olekaan.

Kyllähän sinunkin miehelläsi niitä vaivoja on. Ei niiden kuitenkaan syöpään tarvitse liittyä.

Minunkin mieheni syö nykyään eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun tarkoitettua lääkettä, joka on huomattavasti alentanut PSA:ta.

Luultavasti sinunkin miehesi tarvitsisi ainakin jotain vastaavaa ja kyllä mahdollinen tulehduskin pitäisi tutkia.

Kaikista kivuista on mahdotonta ilman tutkimuksia mennä sanomaan mistä ne johtuvat. Ne kun ovat tämän ikäisillä enemmän kun yleisiä.

Itse olin jokin aika sitten magneettikuvauksessa ja luuston gammakuvauksessa selkäni vuoksi. Minulta on nim. leikattu rintasyöpä osapoistolla ja olen saanut siihen sädehoitoa. Nyt ei kuitenkaan syöpää ollut. Muista syistä vaan selkä on kuulema sökö.

Kyllä minun mielestäni se patti miehesi jalkaphjassakin kannattaisi tutkituttaa jo kivuliaisuutensa vuoksi. En jaksa uskoa, että se sinänsä vaarallinen olisi, koska häipyy välillä. Ehkä tulee jostakin rasituksesta. Varmasti terveyskeskuslääkärikin osaisi siitä jotain sanoa.

Kyllä näitä sairauksia riittää, mutta nyt me lähdemme pojantyttären nimipäiville ja ainakin vähäksi aikaa unohdamme kaikki vaivat.

toisen muija kirjoitti:

Minulla samanikäinen mies, olisin vaan sitä kysynyt, että mitä oireita huomaisit miehessäsi?
tarkoitin nyt sitä, että minun miehelläni monta oiretta jotka pelottavat - lähinnä minua - sillä eihän se rometaari itse niistä puhu.
eli on karmeaa pissavaivaa, jälkitíputtelua, kipuja ja kolotuksia " jokapuolla" lonkassa vyön seutuvilla, selässä, polvessa ja kas kummaa:
jalkapohjassa....jalkapohjassa näkyy ajoittain sellainen pieni " riisinkokoinen" patti joka välistä on niin kipeä että pistää ontumaan.
lääkäriin tämä hyväkäs ei mene.

Lue lisää

Unohdin kertoa että:
tältä rometaarilta on leikattu munuaissyöpä viisi vuotta sitten - nyt oli kontrollissa vuosi sitten - ultrattiin prostata joka painaa n 40 g.
mutta:
ei hän sanonut mitään pissavaivastaan hoitavalle lääkärille, ei totellut annettuja ohjeita koskien uä tutkimusta .
lopputulos plusminusnolla.
eihän tässä muuta mutta kun hän sairastelee ja kippurtaa se koskee myös minua - asumme kahdestaan ja kuulen vaikken haluaisi jokaisen hänen ähellyksensä vessassa, kaikki yöjuoksut pissa-yrityksillä yms
tiedän, että tämä loppuu täydelliseen virtsaumpeen ja olen yrittänyt puhua hänelle.
myös lapsemme ovat sanoneet että menis lääkäriin mutta ei hän kuulemma ole sairas.
eihän tässä muuta voi kuin varautua pahimpaan eli siihen kun kaikki on tukossa ja sitten kutsua ambulanssi.
hänen kasvonsa ovat sellaiset keltaisen harmaat ja aivan järkyttävää turvotusta kasvoissa eikä hän käytä viinaa ei tupakoi.
psa oli hänelle 3 vuotta sitten 3,4,

sama muija kirjoitti:

Unohdin kertoa että:
tältä rometaarilta on leikattu munuaissyöpä viisi vuotta sitten - nyt oli kontrollissa vuosi sitten - ultrattiin prostata joka painaa n 40 g.
mutta:
ei hän sanonut mitään pissavaivastaan hoitavalle lääkärille, ei totellut annettuja ohjeita koskien uä tutkimusta .
lopputulos plusminusnolla.
eihän tässä muuta mutta kun hän sairastelee ja kippurtaa se koskee myös minua - asumme kahdestaan ja kuulen vaikken haluaisi jokaisen hänen ähellyksensä vessassa, kaikki yöjuoksut pissa-yrityksillä yms
tiedän, että tämä loppuu täydelliseen virtsaumpeen ja olen yrittänyt puhua hänelle.
myös lapsemme ovat sanoneet että menis lääkäriin mutta ei hän kuulemma ole sairas.
eihän tässä muuta voi kuin varautua pahimpaan eli siihen kun kaikki on tukossa ja sitten kutsua ambulanssi.
hänen kasvonsa ovat sellaiset keltaisen harmaat ja aivan järkyttävää turvotusta kasvoissa eikä hän käytä viinaa ei tupakoi.
psa oli hänelle 3 vuotta sitten 3,4,

Lue lisää

En osaa sanoa oikein mitään, koska en ole asiantuntija missään näissä asioissa.

Jos ei miestä kerran sovinnolla lääkärille saa, niin eihän siinä paljon ole tehtävissä.
Onhan se selvää, että jotain on vialla, mutta kyllä hän sen itsekin tietää, vaikka sanookin, ettei ole sairas. Kaipa hän vaan pistää päänsä pensaaseen.
Luultavasti jossain vaiheessa todella on soitettava ambulanssi.

Toivottavasti et itse mene henkisesti ihan loppuun tällaisesta jännittämisestä ja pelosta.
Jospa tilaisit ajan vaikka terveyskeskuslääkärille ja pyytäisit itsellesi esim. jotain unilääkettä ja selittäisit miehesi tilannetta ja kysyisit neuvoja, miten hänen kanssaan olisi meneteltävä.

helppoa,jos varmistat vielä diagnoosin onkologilta ?