..mutta minne?
Jaa kokemuksesi omista vaellusretkistäsi:
Missä olet tehnyt ikimuistoisimman vaelluksesi? Minne haluaisit seuraavaksi suunnistaa?
Ja miksi?
Jaa kokemuksesi omista vaellusretkistäsi:
Missä olet tehnyt ikimuistoisimman vaelluksesi? Minne haluaisit seuraavaksi suunnistaa?
Ja miksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaellus on aina se joka on parhaillaan menossa. Joko metsässä tai sitten suunnittelupöydällä.. Oma viimeisin reissu on eiliseltä kun käytiin kaverin kanssa kanoottiretkellä Pukalan järvillä ja puroilla. Tai itse asiassa tänäänhän tuo reissu päättyi kun jäätiin saareen yöksi.
Monta paikkaa on mihin haluan palata uudestaan.
Mutta jotenkin se kohde on loppupeleissä se ja sama. Oma fiilis on se ratkaisevin tekijä. Itselle on tärkeätä asenne, että kun lähden reissuun niin kun auton ovi sulkeutuu niin 'olen jo perillä'.
Mutta toki kohteellakin on reissuun lähtöön merkitys. Se antaa ikäänkuin sen viimeisen tarvittavan sykäyksen lähteä pois sohvan syleilystä. Seuraava pidempi reissu tulee olemaan UKK puisto(taas) syksyllä isomman porukan mukana. Muita tulevia paikkoja jossain vaiheessa ovat Kevo uudestaan(Jotain sykähdyttävää matkustaa Suomen toiseen päähän mutta ajomatkan takia ei viitsisi yksin lähteä) sekä Sarekin suunta(halu hakea jonkinlaista eksotiikkaa kun menee Suomen rajojen ulkopuolelle. Itäinen Suomikin kiinnostaa kun sinne ei tartte matkustaa niin kauan.
Ja tietty päiväreissuja sitten haeskelen lähempää.
Valitsetko kohteesi ja kuljetko määränpäähän lähinnä mielialan mukaan, vai ovatko retket ennakolta tarkkaan suunniteltuja (levähdys- ja leiriytymispaikat, ym.)?
Kuinka pitkä vaellushistoria sinulla on takanasi? Mikä sai sinut alunperin lähtemään tien päälle rinkka selässäsi? Mikä ylipäänsä vetää erilaisiin metsiin ja poluille, suunnittelemaan uutta vaellusta toisensa perään?
Mitä vaeltaminen sinulle antaa?
lähtöpiste(ja samalla paluupiste) on suunniteltu eli autolla menen ja samaan paikkaan palaan. Reitti on aika lailla summittain katsottu eli jonkinlainen perus ympyrälenkki on katsottu ja joskus jopa pohdittu mahdollisia levähdyspaikkojakin. Mutta käytännössä vasta retken aikana nuo tulee valittua. Eli siinä mielessä aika fiilispohjalla. Mutta kenties sieltä jotain alitajunnassa tapahtuvaa suunnitelmaa tulee toteutettua ;)
Oma 'vaellus-ura' alkoi 93 aikoihin retkillä helvetinkolun maisemiin sekä karhunkierroksen omaan sovellutukseen. Kavereiden kera. Eli lähinnä olin itse yllytyshullu lähtemään reissuun mukaan. Mutta se mikä sittemmin metsään vetää on jonkinlainen irrottautuminen arjesta. Kun lähtee metsään niin siinä ei maalliset murheet paina ja tulee todellakin elettyä siinä hetkessä. Kaikki mitä tarvitaan kulkee mukana ja jollain lailla tuo vapaus varmasti kiehtoo. Toki luonnon rauha on iso osa reissuja mutta eiköhän lähtökohta reissulle ole jossain omassa itsessä. Nykyään ei tuota tule mitenkään mietittyä. Se vaan on itsestään selvää, että metsäreissulla rentoutuu eri lailla kuin missään muussa niinpä aika luonnollista lähteä matkaan. Yhä uudestaan ja uudestaan.
Tälläistä pohdintaa baarireissun päätteeksi ;)
Haluan vielä kiittää sinua kun vaivauduit kirjoittelemaan ajatuksiasi viestiketjuun, niitä on ollut ilo lukea! :)
Kiitos ja oikein ihanaa kesää paljon onnistuneita vaellusreissuja sinulle sinne!
Kiitos sparrauksesta. Nyt sain seuraavat retkeni suunnitteluasteelle eli Isojärvi ja Liesjärvi. Retkipäivät löin lukkoon joten uudet reissut kutsuvat. Odotuksen kutina täyttää heti mielen kun päätös on tehty ;)
Saariselänkin reissua pitäisi alkaa hitusen pohtia, että mistä liikkeellä. On se verran isompi porukka tuolloin liikkeellä. Aittajärveltä varmaan voisi lähteä joen ylityksellä liikkeelle ;)