Täällä kun on pilvin pimein odottavia äitejä, niin kertokaapa vinkkejä, miten tuleva isä voi lohdutella tai auttaa, jos paksuksi pamahtaneella kullalla on (täysin selittämättömästä syystä) paha mieli tai (fyysisesti) paha olo?
Tuntuu, etten osaa olla empaattinen, vaikka haluaisinkin..ärsyttää, kun ei tiedä, mitä odotetaan.
Tuntuu, etten osaa olla empaattinen, vaikka haluaisinkin..ärsyttää, kun ei tiedä, mitä odotetaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vähättele kultasi olotilaa, sen jos teet niin sohaset murkkupesään ja pahasti. =)
Eipä kait muuta kun ole läsnä ja koita kestää. Ei sitä kestä kuin 9kk:tta... =)
Mua auttais hali ja pusu :)
yhdessä olo, käykää vaikka kaupungilla ostoksilla tai muuten vaa kiertelemässä. Vie kultasi syömään tai tee hänelle (tai tehkää yhdessä) herkku ruokaa. Helli häntä, silittele selästä, suukottele. Puhu nättejä asioita, kuten ootpas sä ihanan näkönen ym.
Toisinaan itselläkin on pahamieli ja monesti ilman syytä.. On miehelläni kestämistä, onneksi on ollut todella kärsivällinen, suojeleva ja hellä.
Minusta pienetkin elkeet on aivan ihania jos itsellä kurja olla. Riittää kun mies kysyy haluanko jotain syömistä tai juomista, peittoa, pusun. Vaikka miehestä saattaa tuntua etten huomio hänen huomioimistaan, hän on väärässä. Arvostan kovasti kun hän jaksaa, ei minullakaan helppoa.
No, "kostan" sitten tilaisuuden tullen =)
Ja nyt kun itsellä huono olla, siis ruoat etoo niin on aivan uskomattoman ihanaa että mies hoitaa ruoanlaiton.
Ja jos se paha olo on huolta niin puhukaa mikä huolettaa. Itselläni on ainakin suuri huoli vauvasta, kun nyt pysyisi kyydissä ja kaikki menisi hyvin. Elämänmuutoskin pelottaa vaikka tähän ollaan 5 vuotta jo tähdätty.
Ja voihan parisuhdekkin huolettaa, mukavampi on odotaa vauvaa yhdessä hyvään parisuhteeseen.
Nauti myös sinäkin raskausajasta, onhan se aika ainutlaatuista.
Ja sitä vielä että kun se kurja olo tulee niin se on todella voimakasta. Sitä on vaikea kuvailla mutta vaatii välillä aivan uskomattomia ponnisteluja että jaksaa käydä esim. edes vessassa. Älä vähättele raskaanaolevan oloa yhtään =)
No, ollaan erilaisia jokainen.
Onnea teille raskaudessanne!
Onpa ihanaa, kun edes joku mies oma-aloitteisesti yrittää ja haluaa ymmärtää! Ei niitä tunnekuohuja nainen itsekään ymmärrä. Ei sun tarvii sanoa välttämättä mitään, halaa vaikka emäntääsi, sekin jo helpottaa.
Jos meinaa olla isompi kina syntymässä, niin vaikka kuinka tuntuis, et vaimo/tyttöystävä horisee ihan omiaan, pidä mölyt mahassasi ja lohduta. Sillä vältät turhat tappelut ja pysyt itsekin paremmalla tuulella. Asiasta voi keskustella sit oikeesti, kunhan emännän tunnekuohu on ohi.
Itse olen joskus niin räjähtävää sorttia, et jos ei mies ymmärrä lopettaa ajoissa kinastelua, räjähdän enkä rauhoitu ennen kuin vähintään tunti on kulunut. Ei se raivo niin kauaa kestä, mut itkusta ja muusta herkistelystä ei tuu loppua vaikka kuinka haluais. Kaikenlaista sitä jälkikasvunsa kantamisen vuoksi joutuu kokemaan.
Muista että raskaus on jo suuri syy siihen, että on kurjakin olla. Ja mielipahaa voi esiintyä. Se on niin suuri myllerrys hormonaalisesti ettei odottava tahallaan ole hankala. Itseäni auttaa jo miehen läheisyys ja pienetkin huomaamiset sen suhteen että tarvitsee tukea.
Aina sitä ei tiedä itsekään mikä olis hyvä ja heiluu mieliaallokossa edestakaisin. Mitään valmista odotuskaavaa ei ole miehelle sanoa, tuntosarvet pystyyn ja kärsivällisyyttä!
Kaikille ehdotuksista...ehkäpä ilmoittelen joskus, miten toimivat.