ok, ite mokasin ja lähivanhemmuus siirtyy isälle...mutta kuitenkin mä en kestä sitä millään tavalla en henkisesti enkä fyysisesti, mun elämä romahtaa siihen...kaikki tärkeä menee eli lapset...tapan varmaan itteni, kun jo olen kirjoittanut entiselle kirjeen ja laosille myös...rakastan lapsiani yli kaiken, mutta silti, ei voi mitään ei ole enää elämää...
Mä en kestä enää
happi loppuu ja elämä
8941
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lapsi ei ole lelu. Niitä ei tehdä sen takia, että "kavereilla ja kaikilla muillakin on".
Se, mitä nyt on seurannut, on linjassa omaan elämääsi ja arvoihisi. Nyt et voi muuta kuin elää oman linjasi mukaan.
Saathan varmasti edelleen tavata lapsiasi. Keksit itsellesi muuta tekemistä. Eivät lapset ole koko elämä! Lapset ovat aina kahden ihmisen, eivät mitään äidin yksityisomaisuutta.
siis, tarkoitan , että kun en saa enää asumistukea...niinkatastrofi on valmis...siihen vielä velan maksut päälle, niin kypsä tomaatti olen...sillä asumistuen osuudella olisin meinaan maksanut velkaa pois ja silti ois jäänyt elämiseen rahaa...siis asumistuki elatusapu lapsilisä oltais pärjätty hyvin, mutta kun kaikki nämä jää pois ja minä joudun maksamaan on tämä katastrofi valmis...en tuu ikinä selviämään siitä...eikä auta vaikka ottasin tpoisen työn, koska en voi tehdä sitä niin paljon, kuin haluaisin...lapset ovat kuitenkin luonani 15 päivää kuussa..
niin sitten vaihdat pienempää asuntoon, elarit varmaan nollaan kun lapset ovat puolikuukautta sinulla. Asumistuki ja lapsilisä voivat olla ainoat suuret muutokst, mutta varmaan tuntuvat myös hankinnoissa..... vai etkö ole varustanut lapsiasi niihin tarkoiteluilla rahoilla?
Paljon suurempi katastrofi taitaa olla se kun lapset kasvavat ja tuet jäävät pois, mutta lapset eivät lähde minnekään, eivät itsenäisty vielä vuosiin. Silloinkin onpärjättävä, eikä kukaan elätä lapsia puolta kuuta. Kyllä sinä selviät. Hoidat homma ja rauhoitut. Kyllä se siitä!
..etäisien maailmaan. Silä erolla ettei miehen tarvitse edes mokata.
teet kuten parhaaksi näet
Olet jo hyvällä alulla, kun pystyt myöntämään, että olet ryssinyt ja kunnolla.
Pistä pikkuhiljaa elämäsi kuntoon, vaikka ammattiauttajien tuella ja avulla, sekä ota opiksi tekemisistäsi.
tommoset puheet ! Ei se mitään rakkautta lapsia kohtaan ole jos ittes tapat .
Ei elämä tohon lopu . J
a muista : kun on tarpeeksi pohjalla niin sieltä ei ole muuta tietä kun ylöspäin !
Älä nyt enää mokaa vaan näytä että olet hyvä äiti . Keskity ajattelemaan lapsiasi .
Tilanne ei ehkä ole lopullinen .Sitäpaitsi lapset kasvavat ja lentävät pesästä jokatapauksessa .Et sä niitä kokonaan menetä .