Mikä ihme on motiivina miehellä, joka hyörii ympärilläni, tekee tikusta asiaa, tietyllä tavalla koko ajan lietsoo ihastusta, vaikuttaa välittävältä ja ihastuneelta itsekin.
Jos itse vaan yritän pienellä eleelläkään lähestyä, hän pakittaa satavarmana. Pidän tästä miehestä todella, mutta en ala kenekään leikkikaluksi. Pärjään ihan hyvin itseksenikin enkä kaipaa suruja kenekään pelimiehen vuoksi.
Toisaalta välillemme on muodostunut aika ainutlaatuinen ystävyys, joka toisaalta ei ole pelkkä ystävyys, kaiken pinnan alla kuohuvan vuoksi. Jännä juttu että tämä ihminen vaikuttaa tietyllä tavalla niin samanlaiselta kuin itsekin olen, ehkä siksi kaikki on niin vaikeaa kun itse on ihmisenä niin todella vaikea ja vaikeasti lähestyttävä.
Ehkä aika näyttää päästäänkö eroon toisistamme repimättä toisiamme ihan rikki.
Jos itse vaan yritän pienellä eleelläkään lähestyä, hän pakittaa satavarmana. Pidän tästä miehestä todella, mutta en ala kenekään leikkikaluksi. Pärjään ihan hyvin itseksenikin enkä kaipaa suruja kenekään pelimiehen vuoksi.
Toisaalta välillemme on muodostunut aika ainutlaatuinen ystävyys, joka toisaalta ei ole pelkkä ystävyys, kaiken pinnan alla kuohuvan vuoksi. Jännä juttu että tämä ihminen vaikuttaa tietyllä tavalla niin samanlaiselta kuin itsekin olen, ehkä siksi kaikki on niin vaikeaa kun itse on ihmisenä niin todella vaikea ja vaikeasti lähestyttävä.
Ehkä aika näyttää päästäänkö eroon toisistamme repimättä toisiamme ihan rikki.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tapaamista mutta sinä olet pakittanut ja tehnyt miehen olon epävarmaksi suhteesi vaikka hän ei halua lopettaa yhteyden ottoa ja on ymmällään ja lähettää viestejä holtittomasti joita katuu myöhemmin
miehet ovat paljon suoraviivaisempia ajatuksiltaan kuin me naiset, olen kokenut aivan saman asian, joka selvisi minulle myöhemmin.
Sen lisäksi tulevat palstojen kirjoituksista väärinkäsitykset ym.
Koita vaan kestää näillä palstoilla epätietoisuutta ja jos ei välillänne ole mitään syvempää ollutkaan niin kyllä suhde loppuu sitten itsestään/tietäjäeukko
onhan meillä yhteistä eräänlaista "suhde"historiaa, mutta se ei koskaan päässyt alkua pidemmälle, jotenkin vaan molemmat ovat sellaisia "minä en tarvitse ketään"-ihmisiä, jotka eivät voi myöntää että on tunteita toista ihmistä kohtaan, koska se voi satuttaa.
Sitten sitä vaan päätyy tällaiseen pattitilanteeseen jossa epäselvin merkein yrittää saada toiselle perille että välittää hänestä, kuitenkin pitämällä kulissin että mulle ei tee mitään jos et välitäkään minusta. Ehkä sekavaa, mutta tältä minusta tällä hetkellä tuntuu. Että pidän hänestä ihan liikaa, mutten millään pysty sitä suoraan osoittamaan, vaan olen olevinani niin itsenäinen ja miehistä piittaamaton...
Eikä siinä mitään, tää ei ole mikään hetken huuma, vaan tätä välillämme on kestänyt jo kohta 2 vuotta. Joten tällä hetkellä tämä epäselvyys syö voimavaroja aikatavalla.
mutta en ole ottanut stressiä, nautin siitä mitä on. Sopii elämäntilanteeseeni loistavasti ja luulen että toisellekin. Piristää vaan kun on joku pelikaveri:D Ota vaan rennosti ja nauti, kyllä se etenee omalla painollaan. Jollet jaksa niin sit pitää viheltää peli poikki...ja vaatia vastaus... mutta sehän ei aina ole mieluinen...
Ja tietyllä tavalla olen tähän asti ottanut huumorilla tän kaiken ja nauttinut huomiosta.
Mutta ehken jaksa enää pelailla pelejä, jotenkin vaan ihmissuhteet merkkaavat minulle enemmän, vaikka sen olen yrittänyt itseltäni kieltää.
Miettinyt tätä olen ja kaipa oikea päätös on etsiä elämäänsä jotain joka ei ole pelkkää peliä.
"onhan meillä yhteistä eräänlaista "suhde"historiaa, mutta se ei koskaan päässyt alkua pidemmälle, jotenkin vaan molemmat ovat sellaisia "minä en tarvitse ketään"-ihmisiä, jotka eivät voi myöntää että on tunteita toista ihmistä kohtaan, koska se voi satuttaa.
Sitten sitä vaan päätyy tällaiseen pattitilanteeseen jossa epäselvin merkein yrittää saada toiselle perille että välittää hänestä, kuitenkin pitämällä kulissin että mulle ei tee mitään jos et välitäkään minusta. Ehkä sekavaa, mutta tältä minusta tällä hetkellä tuntuu. Että pidän hänestä ihan liikaa, mutten millään pysty sitä suoraan osoittamaan, vaan olen olevinani niin itsenäinen ja miehistä piittaamaton...
Eikä siinä mitään, tää ei ole mikään hetken huuma, vaan tätä välillämme on kestänyt jo kohta 2 vuotta. Joten tällä hetkellä tämä epäselvyys syö voimavaroja aikatavalla." Voe hyvä helvetti!!!
Olenkohan mä kirjoittanu tämän tietämättäni?? On kuin suoraan mun kynästä paitsi että olen mies. On vaan niin helppoa "kovettaa" itsensä ihastumisten edessä ettei vahingossakaan tee pienintäkään naarmua suojakilpeen. Lisäksi epävarmuus omasta itsestä ei tee asiasta yhtään helpompaa.
"onhan meillä yhteistä eräänlaista "suhde"historiaa, mutta se ei koskaan päässyt alkua pidemmälle, jotenkin vaan molemmat ovat sellaisia "minä en tarvitse ketään"-ihmisiä, jotka eivät voi myöntää että on tunteita toista ihmistä kohtaan, koska se voi satuttaa.
Sitten sitä vaan päätyy tällaiseen pattitilanteeseen jossa epäselvin merkein yrittää saada toiselle perille että välittää hänestä, kuitenkin pitämällä kulissin että mulle ei tee mitään jos et välitäkään minusta. Ehkä sekavaa, mutta tältä minusta tällä hetkellä tuntuu. Että pidän hänestä ihan liikaa, mutten millään pysty sitä suoraan osoittamaan, vaan olen olevinani niin itsenäinen ja miehistä piittaamaton...
Eikä siinä mitään, tää ei ole mikään hetken huuma, vaan tätä välillämme on kestänyt jo kohta 2 vuotta. Joten tällä hetkellä tämä epäselvyys syö voimavaroja aikatavalla." Voe hyvä helvetti!!!
Olenkohan mä kirjoittanu tämän tietämättäni?? On kuin suoraan mun kynästä paitsi että olen mies. On vaan niin helppoa "kovettaa" itsensä ihastumisten edessä ettei vahingossakaan tee pienintäkään naarmua suojakilpeen. Lisäksi epävarmuus omasta itsestä ei tee asiasta yhtään helpompaa.
"onhan meillä yhteistä eräänlaista "suhde"historiaa, mutta se ei koskaan päässyt alkua pidemmälle, jotenkin vaan molemmat ovat sellaisia "minä en tarvitse ketään"-ihmisiä, jotka eivät voi myöntää että on tunteita toista ihmistä kohtaan, koska se voi satuttaa.
Sitten sitä vaan päätyy tällaiseen pattitilanteeseen jossa epäselvin merkein yrittää saada toiselle perille että välittää hänestä, kuitenkin pitämällä kulissin että mulle ei tee mitään jos et välitäkään minusta. Ehkä sekavaa, mutta tältä minusta tällä hetkellä tuntuu. Että pidän hänestä ihan liikaa, mutten millään pysty sitä suoraan osoittamaan, vaan olen olevinani niin itsenäinen ja miehistä piittaamaton...
Eikä siinä mitään, tää ei ole mikään hetken huuma, vaan tätä välillämme on kestänyt jo kohta 2 vuotta. Joten tällä hetkellä tämä epäselvyys syö voimavaroja aikatavalla." Voe hyvä helvetti!!!
Olenkohan mä kirjoittanu tämän tietämättäni?? On kuin suoraan mun kynästä paitsi että olen mies. On vaan niin helppoa "kovettaa" itsensä ihastumisten edessä ettei vahingossakaan tee pienintäkään naarmua suojakilpeen. Lisäksi epävarmuus omasta itsestä ei tee asiasta yhtään helpompaa.
Omanlaisensa ennätys tämäkin varmaan...Triplapostaus...
...kovin tutulta,olisi voinut olla minun kirjoittamani.Useamman vuoden olen taistellut samanlaisen tilanteen kanssa,tuntuu että mies tahtoo väkisin pitää yllä "ollaan vain ystäviä"-harhakuvaa vaikka molemmat tietää että se ei ole totta.Ollaan vaan niin samanlaisia,pitkään sinkkuna olleita ja itsenäisiä,jopa yksin viihtyviä,ja kummallekin on kovin vaikea myöntää että toinen merkitsee jotain enemmän.Edellisen suhteeni päätyttyä vannoin että kukaan ei enää koskaan pääse lähelleni,tämä mies vaan on ihan huomaamattani kaatanut kaikki suojamuurini ja päässyt lähemmäksi kuin kukaan muu...siksi hän merkitsee minulle enemmän kuin on sanoin mahdollista kuvailla.
löytyy kohtalotovereitakin. Oletko miettinyt miten päästä omassa tilanteessasi eteenpäin? Miksi on niin vaikeaa myöntää omat tunteensa? Ehkä siksi että pelkää että se itselle ainutlaatuiselta vaikuttava tunne onkin yksipuolinen ja sen jälkeen menettää kaiken, sen ystävyydenkin.
Joka päivä yritän vain kovettaa sydäntäni ja yritän unohtaa ne tunteet joita hän minussa herättää, mutta aina kun tapaamme, kaikki yritelmäni haihtuvat taivaan tuuliin...
Kun on niin pitkään ollut yksinäinen (vaikka takana pitkä suhde, jossa paljon pahoja asioita), sitä on kasvattanut itselleen niin kovan suojakilven että sitä on vaikea rikkoa. Sitten hänen kummallinen käytöksensä ajaa mut entistä enemmän hämilleni.