Kun näin sinut ensi kerran,
tunsin taas hetken verran.
Hetken kesti tunne vaan,
olin hänen lumoissaan.
Mitä tekisin,
jos sinut taas näkisin?
Sanaakaan sanomatta,
silmiisi katsomatta?
Vai ottaisinko riskin sen,
että surun saada voisin taas sydämellein?
Se kuitenkin turhauttaa,
kun aamulla herätyskello taas minut todellisuuteen palauttaa.
Aina tunne tuo lamauttaa,
kaiken turruttaa.
Lähelläsi lämmön tunsin sen,
syystäkö rakkauden?
Tuo tunne kysymyksen päähän tuo,
nähdessäni kasvot kauniit nuo.
Pääsenkö koskaan sinun luo,
vai onko välissä kylmä pimeä ja upottava suo?
Ratkaisevat siirrot edessä,
tarkat ovat rajat niiden, kuin vedessä.
Yksi askel harhaan,
ja kaiken menetän varmaan.
Vaan onko minulla sitä kaikkea?
Vääriä oletuksia,
tuloksena mielentila haikea.
Nyt aikaa jokapäivä vähemmän on,
olo vaan niin toivoton.
Pysäyttää sitä voi ei,
muistan vaan kun sanoit minulle hei.
Kulkea täytyy nyt vahvana,
eikä antaa menneiden kahlita.
Kerran tapahtunut on niin,
se johti vain ajatuksiin onnettomiin.
Täytyy tunteeni todistaa,
vaikka kuinka se minua vapisuttaa.
Vaan vastaatko koskaan tunteisiini,
vai tartunko kiinni pelkkiin unelmiini?
_________________
tunsin taas hetken verran.
Hetken kesti tunne vaan,
olin hänen lumoissaan.
Mitä tekisin,
jos sinut taas näkisin?
Sanaakaan sanomatta,
silmiisi katsomatta?
Vai ottaisinko riskin sen,
että surun saada voisin taas sydämellein?
Se kuitenkin turhauttaa,
kun aamulla herätyskello taas minut todellisuuteen palauttaa.
Aina tunne tuo lamauttaa,
kaiken turruttaa.
Lähelläsi lämmön tunsin sen,
syystäkö rakkauden?
Tuo tunne kysymyksen päähän tuo,
nähdessäni kasvot kauniit nuo.
Pääsenkö koskaan sinun luo,
vai onko välissä kylmä pimeä ja upottava suo?
Ratkaisevat siirrot edessä,
tarkat ovat rajat niiden, kuin vedessä.
Yksi askel harhaan,
ja kaiken menetän varmaan.
Vaan onko minulla sitä kaikkea?
Vääriä oletuksia,
tuloksena mielentila haikea.
Nyt aikaa jokapäivä vähemmän on,
olo vaan niin toivoton.
Pysäyttää sitä voi ei,
muistan vaan kun sanoit minulle hei.
Kulkea täytyy nyt vahvana,
eikä antaa menneiden kahlita.
Kerran tapahtunut on niin,
se johti vain ajatuksiin onnettomiin.
Täytyy tunteeni todistaa,
vaikka kuinka se minua vapisuttaa.
Vaan vastaatko koskaan tunteisiini,
vai tartunko kiinni pelkkiin unelmiini?
_________________
Vastaukset 3
Vanhimmat
minun osalta.
Se on joko tosi hyvä et ei tarvii epäillä tai sit se on tosi huono juttu...blaah
Kuin lehti puusta,
olen kauas pudonnut.
En ole mitään huomannut.
Tuntenut?
En vähään aikaan,
tämän olen saanut aikaan.
Ajelehtinut, vain tuulen vietävänä,
jatkuvasti teille tietämättömille.
Sijaa rakkaudelle?
Vain heti päättyvälle,
unelmissain kestävälle.
Muistanut?
Muistan, ja muistoissani rakastan.
Kylmä tuuli puhaltaa,
paikasta toiseen minua lennättää.
Tiedä en määränpäätä,
voinko sinne jäädä?
Muistoja vain, ajatuksissain.
Nyt jo väsyin mietteeseen,
mitä tältäkin päivältä sain?
Kuin tähti taivaalla,
joukossa olet muiden.
Loistat kirkkaiten,
säihkyt läpi ajatusten.
Illan tullen poskelle kyynel vierähtää,
hitaasti se kuivuu,
lopulta pää tyynyyn painuu.