Miten toimia ?

joo, mullakin on keltainen vyö ja kolme natsaa. miksei päävalmentaja ohjaa mua henkilökohtaisesti????

Anteeksi nyt vaan mutta pakko kysyä:
elättekö te tässä maailmassa?

" ja se anti on tosiaan jo saatukin ja kevyeksi punnittu."

Ai, no sinä sitten varmaan kerrot mitä virheitä Metsola tai Mukkula on tehnyt?

Anna tulla vaan kuuntelen mielenkiinnolla. Mitä yksityiskohtaisemmin selvität sen parempi.

judoka. kirjoitti:

" ja se anti on tosiaan jo saatukin ja kevyeksi punnittu."

Ai, no sinä sitten varmaan kerrot mitä virheitä Metsola tai Mukkula on tehnyt?

Anna tulla vaan kuuntelen mielenkiinnolla. Mitä yksityiskohtaisemmin selvität sen parempi.

Kieltämättä tuon kirjoittamani tekstin ymmärtäminen oli hieman tavallista vaikeampaa; sarkasmi on tosiaan taitolaji.

Mutta väännetään nyt sitten rautalankaa: olin mukamas ymmärtävinäni, että alkuperäinen kirjoittaja oli koulutuksista ja valmennusjärjestelmästä kaiken jo ammentanut (ja sen annin kevyeksi punninnut). (Lisää rautalankaa: en usko asian olevan lähimainkaan näin.)

Mainitsemiesi henkilöiden antia valmennukselle en tunne tarpeeksi hyvin lähteäkseni sitä arvioimaan. Ei ole edes mutu-mielipitietä siitä, mikä se on ollut suomalaisten edustusjudokoiden menestymiseen tai menestymättömyyteen.

judoka. kirjoitti:

" ja se anti on tosiaan jo saatukin ja kevyeksi punnittu."

Ai, no sinä sitten varmaan kerrot mitä virheitä Metsola tai Mukkula on tehnyt?

Anna tulla vaan kuuntelen mielenkiinnolla. Mitä yksityiskohtaisemmin selvität sen parempi.

Voidaan kuitenkin kysyä, voisiko liiton (valmennus- ja muu) johto kehittää asioita niin, että seuratason ohjaajat ja valmentajat tai edes tuntisivat saavansa parempia eväitä liitosta päin.

Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla? Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä?

Silloin kun vielä itse touhusin kentällä, vuodessa oli likimain yksi tilaisuus, jossa seuratason ohjaaja/valmentaja ja liiton valmennusporras "kohtasivat" ja oli ns. rakennettu mahdollisuus vuoropuheluun: valmentajapäivä Varalassa vuodenvaihteen tienoilla.

toisaalta kirjoitti:

Voidaan kuitenkin kysyä, voisiko liiton (valmennus- ja muu) johto kehittää asioita niin, että seuratason ohjaajat ja valmentajat tai edes tuntisivat saavansa parempia eväitä liitosta päin.

Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla? Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä?

Silloin kun vielä itse touhusin kentällä, vuodessa oli likimain yksi tilaisuus, jossa seuratason ohjaaja/valmentaja ja liiton valmennusporras "kohtasivat" ja oli ns. rakennettu mahdollisuus vuoropuheluun: valmentajapäivä Varalassa vuodenvaihteen tienoilla.

Varalassa edelleen on joulun jälkeisellä viikolla leiri jossa voi valmentajat tavata liiton valmentajia.

"Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla? Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä?"

-Judoliitossa ei ole vuoden alusta ollut ketään tekemässä koulutuspäällikön tointa, sillehän nuo asiat kuuluu. Kati irtisanoi itsensä 31.01.

Mutta ei kaikilla asiat ole huonosti... Kyllä Etelä-Suomen alue on organisoitu ja Judoliittokin on valjastettu ko. alueen eteenpäin viemiseen. Meillä muilla on vaan vähempi palikoita rakennettavana.

toisaalta kirjoitti:

Voidaan kuitenkin kysyä, voisiko liiton (valmennus- ja muu) johto kehittää asioita niin, että seuratason ohjaajat ja valmentajat tai edes tuntisivat saavansa parempia eväitä liitosta päin.

Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla? Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä?

Silloin kun vielä itse touhusin kentällä, vuodessa oli likimain yksi tilaisuus, jossa seuratason ohjaaja/valmentaja ja liiton valmennusporras "kohtasivat" ja oli ns. rakennettu mahdollisuus vuoropuheluun: valmentajapäivä Varalassa vuodenvaihteen tienoilla.

"Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla?"

Tiedotus voisi varmaan olla parempaakin.

Hengenluonti ei ole liiton asia vaan se tapahtuu puhtaasti seuroissa. Jos seurassa on ns. hyvä meininki ja työorientoitunut ilmapiiri niin henki muodustuu ikänkuin sivutuotteena. Sellaista salia ei olekaan jossa reenattaisiin kovaa ja hyvin huonolla hengellä. Jos harjoitteluasenne on kunnossa henkikin on automaagisesti hyvä.

Openforumilla B-nuorten valmentaja totesi että evl-ryhmässä monet harjoittelee 3-4 krt viikossa. Eiköhän tuo kerro jo kaiken missä mättää. Mikään valmentaja ei voi tehdä huippua kaverista joka reenaa noin vähän. B-ikäisenä määrät pitäisi olla kaikkein korkeimmillaan. Silloin opetellaan mitä se työnteko todella on ja opitaan tuntemaan omaa kroppaa samalla kun mukautetaan kroppaa kovaan harjoitteluun. Junnuille pitäisi pienestä pitäen opettaa että judo laji jota pitää treenata PALJON ja KOVAA. Asennemuokkaus lähtee ihan alkeiskurssista. Siis painottaa juurikin päinvastaista asennetta kuin nämä NuoriSuomet opastaa. Sieltä se asennemuutos lähtee. Lapset oppivat ja omaksuvat kyllä jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Jos opetetaan laiskottelua ja pehmoilua niin lapsista tulee pehmeitä ja laiskoja. Niin yksinkertaista se on.

Koulutustilanne on minusta ollut liitolla erinomainen. Sen ovat huomioineet jopa Opetusministeriön päättäjät judoliitolle tukia antaessaan. OK:n valmennuspäälikkö Nimi-Nikkola antoi erityisesti tunnustusta judoliiton koulutustoiminnalle. Harmi että koulutuspäälikkö lähti eikä tilalle ole saatu/hankittu uutta.

Mutta onko koulutuksiin ollut tunkua vaikka niissä on vieraillut aivan huippuasiantuntijoita kuten olympiavoittajia tehneitä judovalmentajia Venäjältä ja em. ominaisuusharjoitteluun Kailajärven kaltaisia huippuja? Eipä ole ollut tunkua ja se tässä rutinassa(en siis tarkoita sinua vaan yleensä sitä kitinää jota saa näillä palstoilla lukea) hämmästyttääkin. Mitä ihmettä nämä kitisijät oikein odottavat? Että joku tulisi tekemään heille ohjelmat valmiiksi ja vetämään treenit heidän puolestaan vai?

"Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä? "

Minusta kokolailla kaikki on tehty. Pieniä viilauksia tietysti voi aina tehdä mutta ei niillä laivaa ympäri käännetä. Sormet pitää nyt vaan rohkeasti kääntää sinne seuroihin päin. Mikä siellä mättää? Miksi seuravalmennus ei kiinnosta ja miksi sen eteen ei haluta nähdä vaivaa(kouluttautua)?

Ymmärrän kyllä jos joku sanoo ettei ole aikaa ottaa hommaa tosissaan tai ei halua tehdä valmennusta ilman palkkaa. Tähänkin ongelmaan olisi ratkaisu, ei mikään helppo mutta toteutettavissa oleva kuitenkin. Judo pitäisi seuratasolla tuotteistaa. Alkeiskursseista, junnujudosta, erityisjudosta, mammajudosta jne. pitäisi tehdä tuotteita joita voisi myydä nykyistä korkeampaan hintaan. Nostaa laatua ja laadulle korkeampi hinta. Tällä tavalla vetäjille voisi alkaa maksaa korvausta jonka vaatimuksena sitten vetäjiltä voitaisiin vaatia kouluttautumista ja korkeampaa valmennuksellista tasoa. Kyse on suuren luokan muutoksesta joten en edes yritä väittää että se kävisi noin vain. Mutta kävisikö edes tulevaisuuden visioksi ja tavoitteeksi?

judoka. kirjoitti:

"Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla?"

Tiedotus voisi varmaan olla parempaakin.

Hengenluonti ei ole liiton asia vaan se tapahtuu puhtaasti seuroissa. Jos seurassa on ns. hyvä meininki ja työorientoitunut ilmapiiri niin henki muodustuu ikänkuin sivutuotteena. Sellaista salia ei olekaan jossa reenattaisiin kovaa ja hyvin huonolla hengellä. Jos harjoitteluasenne on kunnossa henkikin on automaagisesti hyvä.

Openforumilla B-nuorten valmentaja totesi että evl-ryhmässä monet harjoittelee 3-4 krt viikossa. Eiköhän tuo kerro jo kaiken missä mättää. Mikään valmentaja ei voi tehdä huippua kaverista joka reenaa noin vähän. B-ikäisenä määrät pitäisi olla kaikkein korkeimmillaan. Silloin opetellaan mitä se työnteko todella on ja opitaan tuntemaan omaa kroppaa samalla kun mukautetaan kroppaa kovaan harjoitteluun. Junnuille pitäisi pienestä pitäen opettaa että judo laji jota pitää treenata PALJON ja KOVAA. Asennemuokkaus lähtee ihan alkeiskurssista. Siis painottaa juurikin päinvastaista asennetta kuin nämä NuoriSuomet opastaa. Sieltä se asennemuutos lähtee. Lapset oppivat ja omaksuvat kyllä jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Jos opetetaan laiskottelua ja pehmoilua niin lapsista tulee pehmeitä ja laiskoja. Niin yksinkertaista se on.

Koulutustilanne on minusta ollut liitolla erinomainen. Sen ovat huomioineet jopa Opetusministeriön päättäjät judoliitolle tukia antaessaan. OK:n valmennuspäälikkö Nimi-Nikkola antoi erityisesti tunnustusta judoliiton koulutustoiminnalle. Harmi että koulutuspäälikkö lähti eikä tilalle ole saatu/hankittu uutta.

Mutta onko koulutuksiin ollut tunkua vaikka niissä on vieraillut aivan huippuasiantuntijoita kuten olympiavoittajia tehneitä judovalmentajia Venäjältä ja em. ominaisuusharjoitteluun Kailajärven kaltaisia huippuja? Eipä ole ollut tunkua ja se tässä rutinassa(en siis tarkoita sinua vaan yleensä sitä kitinää jota saa näillä palstoilla lukea) hämmästyttääkin. Mitä ihmettä nämä kitisijät oikein odottavat? Että joku tulisi tekemään heille ohjelmat valmiiksi ja vetämään treenit heidän puolestaan vai?

"Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä? "

Minusta kokolailla kaikki on tehty. Pieniä viilauksia tietysti voi aina tehdä mutta ei niillä laivaa ympäri käännetä. Sormet pitää nyt vaan rohkeasti kääntää sinne seuroihin päin. Mikä siellä mättää? Miksi seuravalmennus ei kiinnosta ja miksi sen eteen ei haluta nähdä vaivaa(kouluttautua)?

Ymmärrän kyllä jos joku sanoo ettei ole aikaa ottaa hommaa tosissaan tai ei halua tehdä valmennusta ilman palkkaa. Tähänkin ongelmaan olisi ratkaisu, ei mikään helppo mutta toteutettavissa oleva kuitenkin. Judo pitäisi seuratasolla tuotteistaa. Alkeiskursseista, junnujudosta, erityisjudosta, mammajudosta jne. pitäisi tehdä tuotteita joita voisi myydä nykyistä korkeampaan hintaan. Nostaa laatua ja laadulle korkeampi hinta. Tällä tavalla vetäjille voisi alkaa maksaa korvausta jonka vaatimuksena sitten vetäjiltä voitaisiin vaatia kouluttautumista ja korkeampaa valmennuksellista tasoa. Kyse on suuren luokan muutoksesta joten en edes yritä väittää että se kävisi noin vain. Mutta kävisikö edes tulevaisuuden visioksi ja tavoitteeksi?

Aika pitkälle voin olla samaa mieltä judoka.n viestin sanoman kanssa, mutta

--"Hengenluonti ei ole liiton asia vaan se tapahtuu puhtaasti seuroissa."

Kyllä liiton pitää pystyä antamaan eväitä seurojen hengen luontiin.

--"B-ikäisenä määrät pitäisi olla kaikkein korkeimmillaan."

Olisikohan ihan sentään noin...? Ainakaan niillä, jotka ovat tai tähtäävät edes kansalliselle huipulle saati kv tasolle.

--"Koulutustilanne on minusta ollut liitolla erinomainen. ... Harmi että koulutuspäälikkö lähti eikä tilalle ole saatu/hankittu uutta."

En tiedä, mutta olen kuullut pikkulintujen visertelyä, että tuo lähtöasia olisi saattanut liittyä siihen, että sitä henkeä ei olisikaan niin hirvittävän paljon kentälle tai seurojen valmennus- ja muulle johdolle asti jaettavaksi.

--"Minusta kokolailla kaikki on tehty. ... Sormet pitää nyt vaan rohkeasti kääntää sinne seuroihin päin. Mikä siellä mättää?

Siis "kaikki on tehty", mutta ei ole tietoa, mikä "seuratasolla mättää"??? Miksei tiedetä?

ja toisaalta kirjoitti:

Aika pitkälle voin olla samaa mieltä judoka.n viestin sanoman kanssa, mutta

--"Hengenluonti ei ole liiton asia vaan se tapahtuu puhtaasti seuroissa."

Kyllä liiton pitää pystyä antamaan eväitä seurojen hengen luontiin.

--"B-ikäisenä määrät pitäisi olla kaikkein korkeimmillaan."

Olisikohan ihan sentään noin...? Ainakaan niillä, jotka ovat tai tähtäävät edes kansalliselle huipulle saati kv tasolle.

--"Koulutustilanne on minusta ollut liitolla erinomainen. ... Harmi että koulutuspäälikkö lähti eikä tilalle ole saatu/hankittu uutta."

En tiedä, mutta olen kuullut pikkulintujen visertelyä, että tuo lähtöasia olisi saattanut liittyä siihen, että sitä henkeä ei olisikaan niin hirvittävän paljon kentälle tai seurojen valmennus- ja muulle johdolle asti jaettavaksi.

--"Minusta kokolailla kaikki on tehty. ... Sormet pitää nyt vaan rohkeasti kääntää sinne seuroihin päin. Mikä siellä mättää?

Siis "kaikki on tehty", mutta ei ole tietoa, mikä "seuratasolla mättää"??? Miksei tiedetä?

"--"Hengenluonti ei ole liiton asia vaan se tapahtuu puhtaasti seuroissa."

Kyllä liiton pitää pystyä antamaan eväitä seurojen hengen luontiin."

Yksilöisitkö vähän millä tavoin tuo voisi tapahtua. Jos muistellaan suomalaisen judon kulta-aikoja eli 80-lukua niin henki luotiin kyllä puhtaasti seuroissa ja saleilla. Eipä siihen liiton herrat mitenkään vaikuttaneet. Tai jos vaikuttivat niin negatiivisesti :D

Liittovalmentajilla on toki roolinsa hengenluojina mutta heidän toimintansa ei kanna evl-ryhmiä pidemälle. Käsittääkseni henki on evl-ryhmissä ihan kunnossa. Tietysti jos nuo edellä esittämäni seikat mm. b-nuorten ryhmissä pitää paikkaansa, mitään uber hyvää henkeä ei voi olla jos osa jengistä ei ota harjoittelua tosissaan. Metsolan ja Mukkulan ryhmissä lienee ainakin henki korkealla?

"--"B-ikäisenä määrät pitäisi olla kaikkein korkeimmillaan."

Olisikohan ihan sentään noin...? Ainakaan niillä, jotka ovat tai tähtäävät edes kansalliselle huipulle saati kv tasolle."

Kyllä se noin on. Ok, yksilökohtaisia eroja voi olla ja jollain urheilijalla ehkä määrähuiput saavutetaan vasta A-ikäisenä, mutta suurimmalla osalla määrällisesti( ei siis tehollisesti ) eniten harjoitellaan nimenomaan B-nuorissa. Kolmekin kertaa päivässä voi B-nuori hyvin treenata ja palautua siitä jos pohjat vaan ovat kunnossa(monilla ei valitettavasti vain ole). Tämä on ihan fysiologinen juttu. Siitä sitten hiljakseen tehoja ja varsinkin laatua nostetaan ja määriä lasketaan. Tämä siis ideaalitilanteessa jos asiat on tehty alusta pitäen optimaalisesti.

"En tiedä, mutta olen kuullut pikkulintujen visertelyä, että tuo lähtöasia olisi saattanut liittyä siihen, että sitä henkeä ei olisikaan niin hirvittävän paljon kentälle tai seurojen valmennus- ja muulle johdolle asti jaettavaksi."

Ok, en tiedä tuosta.

judoka. kirjoitti:

"Onko tiedotus ja koulutus, visioiden ja hengen luonti ja ylläpitäminen niin hyvissä kantimissa kuin se käytettävissä olevilla resursseilla voisi olla?"

Tiedotus voisi varmaan olla parempaakin.

Hengenluonti ei ole liiton asia vaan se tapahtuu puhtaasti seuroissa. Jos seurassa on ns. hyvä meininki ja työorientoitunut ilmapiiri niin henki muodustuu ikänkuin sivutuotteena. Sellaista salia ei olekaan jossa reenattaisiin kovaa ja hyvin huonolla hengellä. Jos harjoitteluasenne on kunnossa henkikin on automaagisesti hyvä.

Openforumilla B-nuorten valmentaja totesi että evl-ryhmässä monet harjoittelee 3-4 krt viikossa. Eiköhän tuo kerro jo kaiken missä mättää. Mikään valmentaja ei voi tehdä huippua kaverista joka reenaa noin vähän. B-ikäisenä määrät pitäisi olla kaikkein korkeimmillaan. Silloin opetellaan mitä se työnteko todella on ja opitaan tuntemaan omaa kroppaa samalla kun mukautetaan kroppaa kovaan harjoitteluun. Junnuille pitäisi pienestä pitäen opettaa että judo laji jota pitää treenata PALJON ja KOVAA. Asennemuokkaus lähtee ihan alkeiskurssista. Siis painottaa juurikin päinvastaista asennetta kuin nämä NuoriSuomet opastaa. Sieltä se asennemuutos lähtee. Lapset oppivat ja omaksuvat kyllä jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Jos opetetaan laiskottelua ja pehmoilua niin lapsista tulee pehmeitä ja laiskoja. Niin yksinkertaista se on.

Koulutustilanne on minusta ollut liitolla erinomainen. Sen ovat huomioineet jopa Opetusministeriön päättäjät judoliitolle tukia antaessaan. OK:n valmennuspäälikkö Nimi-Nikkola antoi erityisesti tunnustusta judoliiton koulutustoiminnalle. Harmi että koulutuspäälikkö lähti eikä tilalle ole saatu/hankittu uutta.

Mutta onko koulutuksiin ollut tunkua vaikka niissä on vieraillut aivan huippuasiantuntijoita kuten olympiavoittajia tehneitä judovalmentajia Venäjältä ja em. ominaisuusharjoitteluun Kailajärven kaltaisia huippuja? Eipä ole ollut tunkua ja se tässä rutinassa(en siis tarkoita sinua vaan yleensä sitä kitinää jota saa näillä palstoilla lukea) hämmästyttääkin. Mitä ihmettä nämä kitisijät oikein odottavat? Että joku tulisi tekemään heille ohjelmat valmiiksi ja vetämään treenit heidän puolestaan vai?

"Onko kaikki ideoitavissa oleva ideoitu, kaikki tehtävissä oleva tehty? Vai vieläkö olisi joku kivi käännettävissä? "

Minusta kokolailla kaikki on tehty. Pieniä viilauksia tietysti voi aina tehdä mutta ei niillä laivaa ympäri käännetä. Sormet pitää nyt vaan rohkeasti kääntää sinne seuroihin päin. Mikä siellä mättää? Miksi seuravalmennus ei kiinnosta ja miksi sen eteen ei haluta nähdä vaivaa(kouluttautua)?

Ymmärrän kyllä jos joku sanoo ettei ole aikaa ottaa hommaa tosissaan tai ei halua tehdä valmennusta ilman palkkaa. Tähänkin ongelmaan olisi ratkaisu, ei mikään helppo mutta toteutettavissa oleva kuitenkin. Judo pitäisi seuratasolla tuotteistaa. Alkeiskursseista, junnujudosta, erityisjudosta, mammajudosta jne. pitäisi tehdä tuotteita joita voisi myydä nykyistä korkeampaan hintaan. Nostaa laatua ja laadulle korkeampi hinta. Tällä tavalla vetäjille voisi alkaa maksaa korvausta jonka vaatimuksena sitten vetäjiltä voitaisiin vaatia kouluttautumista ja korkeampaa valmennuksellista tasoa. Kyse on suuren luokan muutoksesta joten en edes yritä väittää että se kävisi noin vain. Mutta kävisikö edes tulevaisuuden visioksi ja tavoitteeksi?

Judon yksi isoimmista ongelmista on se että liian harvassa seurassa edes yritetään noudattaa Nuoren Suomen periaatteita. Judossa yleensä ja junnujen kohdalla erityisesti painotetaan liikaa pelkästään kilpailemista ja siinä menestymistä. Liian nuoria junnuja valmennetaan PALJON ja KOVAA periaatteella. Lopputulos on se missä me nykyisin olemme. Siinä vaiheessa kun se työnteko todella pitäisi aloittaa nuoret judokat on jo poltettu loppuun eikä heitä voisi koko laji enää vähempää kiinnostaa.

Se että evl-ryhmässä löytyy judokoita jotka harjoittelevat liian vähän ei todellakaan kerro mitään nykynuorista. Se kertoo sen valitettavan tosiasian että valmentajan on pakko ottaa evl-ryhmään myös harrastelijoita "tykinruuaksi" koska kilpailijoita ei ole.

Koskakohan te judojäärät opitte ettei nykyisellä PALJON ja KOVAA asenteella judosta koskaan tule edes välttävästi suosittua lajia. Missä tahansa urheilulajissa lopulta hyvin harva nuori on sekä halukas että lahjakas yrittämään lajinsa huipulle. Jos me judossa jatkamme tätä PALJON ja KOVAA asennetta me pidämme huolen siitä että judo on todellakin marginaalilaji jossa ne muutamat harvat lahjakkuudet harjoittelevat enemmän tai vähemmän yksinään ilman tiukkoja sparraajia tatamilla. Me muutamat harrastelijat sitten pidämme peukkuja pystyssä ja rukoilemme jos vaikka ihme tapahtuisi ja suomalainen judoka saisi sen arvokisamitalin. Olisiko silläkään kovin suurta merkitystä koska nykyisessä tilanteessa se olisi vain yksi pikainen tähdenlento keskellä suomalaisen judon synkkää ja pimeää vaellusta keskellä ei mitään.

Tällä palstalla näkee näitä lennokkaita ideoita siitä kuinka judoa pitää tuotteistaa ja myydä yleisölle ja kääriä siitä hynät kotiin. Teillä tuntuu olevan jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvissä ilman realismin häivääkään. Jo pelkkä asenne on pielessä. Jos haaveillaan kuinka tuotteistetaan judoa, myydään kuntojudoa, junnujudoa, alkeiskursseja, erityisjudoa ja samaan aikaan meuhkataan kuinka judoa pitää harjoitella pennusta alkaen PALJON ja KOVAA. Siinä on jo kaksi asiaa jotka asennetasolla lyövät toisiaan korville oikein iloisesti.

tarvitaan kirjoitti:

Judon yksi isoimmista ongelmista on se että liian harvassa seurassa edes yritetään noudattaa Nuoren Suomen periaatteita. Judossa yleensä ja junnujen kohdalla erityisesti painotetaan liikaa pelkästään kilpailemista ja siinä menestymistä. Liian nuoria junnuja valmennetaan PALJON ja KOVAA periaatteella. Lopputulos on se missä me nykyisin olemme. Siinä vaiheessa kun se työnteko todella pitäisi aloittaa nuoret judokat on jo poltettu loppuun eikä heitä voisi koko laji enää vähempää kiinnostaa.

Se että evl-ryhmässä löytyy judokoita jotka harjoittelevat liian vähän ei todellakaan kerro mitään nykynuorista. Se kertoo sen valitettavan tosiasian että valmentajan on pakko ottaa evl-ryhmään myös harrastelijoita "tykinruuaksi" koska kilpailijoita ei ole.

Koskakohan te judojäärät opitte ettei nykyisellä PALJON ja KOVAA asenteella judosta koskaan tule edes välttävästi suosittua lajia. Missä tahansa urheilulajissa lopulta hyvin harva nuori on sekä halukas että lahjakas yrittämään lajinsa huipulle. Jos me judossa jatkamme tätä PALJON ja KOVAA asennetta me pidämme huolen siitä että judo on todellakin marginaalilaji jossa ne muutamat harvat lahjakkuudet harjoittelevat enemmän tai vähemmän yksinään ilman tiukkoja sparraajia tatamilla. Me muutamat harrastelijat sitten pidämme peukkuja pystyssä ja rukoilemme jos vaikka ihme tapahtuisi ja suomalainen judoka saisi sen arvokisamitalin. Olisiko silläkään kovin suurta merkitystä koska nykyisessä tilanteessa se olisi vain yksi pikainen tähdenlento keskellä suomalaisen judon synkkää ja pimeää vaellusta keskellä ei mitään.

Tällä palstalla näkee näitä lennokkaita ideoita siitä kuinka judoa pitää tuotteistaa ja myydä yleisölle ja kääriä siitä hynät kotiin. Teillä tuntuu olevan jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvissä ilman realismin häivääkään. Jo pelkkä asenne on pielessä. Jos haaveillaan kuinka tuotteistetaan judoa, myydään kuntojudoa, junnujudoa, alkeiskursseja, erityisjudoa ja samaan aikaan meuhkataan kuinka judoa pitää harjoitella pennusta alkaen PALJON ja KOVAA. Siinä on jo kaksi asiaa jotka asennetasolla lyövät toisiaan korville oikein iloisesti.

miten asiat on hoidettu judon suurmaissa.

Niissä:

A) toteutetaan PALJON ja KOVAA periaatetta
B) judo on pitkälle tuotteistettu
C) judo liikuttaa suuri massoja

Ranska, Hollanti, Saksa...

Sinun mukaasihan tuon ei pitäisi olla mahdollista?

Realiteetti on se että huipulle pyrkivän on aloitettava systemaattinen valmentautuminen nuorena ja sellaiseen ei ole mitään mahdollisuuksia jos laji on pelkkää leikkimistä ja puuhastelua tuonne murrosikään asti.

En tiedä mikä erottaa ranskalaisen tai hollantilaisen lapsen suomalaisesta. Miksi ranskalainen kykenee treenaamaan jo lapsesta paljon ja kovaa mutta suomalainen muka ei. Kerropa se minulle.

Lisäksi kiinnostaisi tietää miksi PALJON ja KOVAA periaatetta sovelletaan menestyksellisesti esimerkiksi uinnissa jo nuoresta pitäen(silti lajissa on runsaasti harrastajia) mutta judosta moinen karkoittaisi muka lapset pois.

Suomessa on judoon syntynyt jokin kummallinen pehmoilu ja lällyily kulttuuri. En ymmarrä ketä tai mitä se loppujen lopuksi palvelee.

judoka. kirjoitti:

miten asiat on hoidettu judon suurmaissa.

Niissä:

A) toteutetaan PALJON ja KOVAA periaatetta
B) judo on pitkälle tuotteistettu
C) judo liikuttaa suuri massoja

Ranska, Hollanti, Saksa...

Sinun mukaasihan tuon ei pitäisi olla mahdollista?

Realiteetti on se että huipulle pyrkivän on aloitettava systemaattinen valmentautuminen nuorena ja sellaiseen ei ole mitään mahdollisuuksia jos laji on pelkkää leikkimistä ja puuhastelua tuonne murrosikään asti.

En tiedä mikä erottaa ranskalaisen tai hollantilaisen lapsen suomalaisesta. Miksi ranskalainen kykenee treenaamaan jo lapsesta paljon ja kovaa mutta suomalainen muka ei. Kerropa se minulle.

Lisäksi kiinnostaisi tietää miksi PALJON ja KOVAA periaatetta sovelletaan menestyksellisesti esimerkiksi uinnissa jo nuoresta pitäen(silti lajissa on runsaasti harrastajia) mutta judosta moinen karkoittaisi muka lapset pois.

Suomessa on judoon syntynyt jokin kummallinen pehmoilu ja lällyily kulttuuri. En ymmarrä ketä tai mitä se loppujen lopuksi palvelee.

"Ranska, Hollanti, Saksa..."

Ranska 63 miljoona, Hollanti 17 miljoonaa, Saksa 82 miljoonaa. Suomi 5 miljoonaa.
Lähde: CIA Factbook

eroa kirjoitti:

"Ranska, Hollanti, Saksa..."

Ranska 63 miljoona, Hollanti 17 miljoonaa, Saksa 82 miljoonaa. Suomi 5 miljoonaa.
Lähde: CIA Factbook

Hollanti 41.526, Suomi 338.145 neliökilometriä.

maantieteessä kirjoitti:

Hollanti 41.526, Suomi 338.145 neliökilometriä.

No, jos Ranska, Saksa ja Hollanti ei käy niin laitetaas sitten Viro. 2 miljoonaa asukasta. Ja menttaliteetti sama kuin em. suurmaissa. Viro otti Ateenasta olympiapronssia.

Suomessakin on palttiarallaa 10 000 judokaa ja junnukursseilla hyvin osanottajia. Massaa on siis vähintään kohtuullisesti. Kyse on siitä kyetäänkö(tai halutaanko) luoda kilpailuorientoituneille mahdollisuudet kehittyä, kannustetaanko junnuja koittamaan rajojaan kilpaurheilussa.

Moni akuisena aloittanut harrastaja ei vaan hahmota miten paljon lapsiin voi loppujen lopuksi vaikuttaa koska eivät ole itse nähneet "valoa". Monelle kisanälkä syntyy vasta harrastuksen myötä eikä ole siis mikään sisäsyntyinen ominaisuus. Ryhmähenki on oleellinen asia tässä, se salilla koettu spiritti.

synnyinmaa. että ihan painonnoston olympiavoittaja on käynyt kertomassa miten sitä pitää judoa treenata? ja varmaan judoliiton kutsumana? seuraavaksi painonnostoliitto pyytää metsolaa opettamaan judoa painonnostajille?! siinä tanko saa kyytiä kun jätkät viskoo sitä ympäri punttisalia.sieltä varmaan tulee sitten uudet huippujudokat, jotka voittaa ja voittaa ja voittaa?

suomi kirjoitti:

synnyinmaa. että ihan painonnoston olympiavoittaja on käynyt kertomassa miten sitä pitää judoa treenata? ja varmaan judoliiton kutsumana? seuraavaksi painonnostoliitto pyytää metsolaa opettamaan judoa painonnostajille?! siinä tanko saa kyytiä kun jätkät viskoo sitä ympäri punttisalia.sieltä varmaan tulee sitten uudet huippujudokat, jotka voittaa ja voittaa ja voittaa?

Kailajärven seminaarin aiheena oli voimanhankinta. Tilaisuus oli erinomainen. Olitko paikalla "voimamies"?

Valmentaa huippu-urheilijoita............HAHHAHHAHAHAHAH AHAHAHAHAHHHAAAAAAAAAAA!