tiivis puuyläpohja

Jos ei haekaan helppoa ratkaisua vaan parasta ratkaisua. TImber heart oli tehnyt puutalon joka oli kauttaaltaan eristetty SPU:lla ja tiiveysluku oli 0.25, kun yleensä puutaloilla 4 ja hyvillä kivitaloilla alle 1:n.

Sehän on itsestäänslevyys että ilmastointiputket kuluu eristeiden lämpimälle puolelle. Ja eiköhän tuo uretaanikin jonkinverran jousta? En sitten tiedä joustaako riittävästi kun kattotuolit painuilevat.

_luja_ kirjoitti:

Jos ei haekaan helppoa ratkaisua vaan parasta ratkaisua. TImber heart oli tehnyt puutalon joka oli kauttaaltaan eristetty SPU:lla ja tiiveysluku oli 0.25, kun yleensä puutaloilla 4 ja hyvillä kivitaloilla alle 1:n.

Sehän on itsestäänslevyys että ilmastointiputket kuluu eristeiden lämpimälle puolelle. Ja eiköhän tuo uretaanikin jonkinverran jousta? En sitten tiedä joustaako riittävästi kun kattotuolit painuilevat.

moisen uretaaniparakin käyttökuluista mitään vuositasolla ja perhemiehityksen kokoa vai voiko tommoisessa oikeasti asua.

_luja_ kirjoitti:

Jos ei haekaan helppoa ratkaisua vaan parasta ratkaisua. TImber heart oli tehnyt puutalon joka oli kauttaaltaan eristetty SPU:lla ja tiiveysluku oli 0.25, kun yleensä puutaloilla 4 ja hyvillä kivitaloilla alle 1:n.

Sehän on itsestäänslevyys että ilmastointiputket kuluu eristeiden lämpimälle puolelle. Ja eiköhän tuo uretaanikin jonkinverran jousta? En sitten tiedä joustaako riittävästi kun kattotuolit painuilevat.

Kuitenkin hyvin tehdyssä puutaloissakin on ilmatiiveys alle 1 ihan ilman uretaanilevyjäkin.

Helppoudestahan tulee myös se hyöty että kun rakenteesta on helppo tehdä tiivis niin siitä todennäköisemmin tulee tiivis. Akkunanpieliä urtsatessa kyllä huomasi joutui paikkailemaan monta kertaa per akkuna. Nyt talon suurimmat vuotopaikat tuntuisi olevan nuo sälekaihtimien poraukset, hiihin tarttee jotain keksiä.

****************
9.5 Ilmatiiviys
Puurunkoisten pientalojen (100 kpl) n50-lukujen keskiarvo oli 3,9 1/h ja keskihajonta 1,8 1/h.
Kohteiden ilmavuotoluvut 50 Pa paine-erolla vaihtelevat 0,5…8,9 1/h. Mitatun
ilmavirtauksen suhde rakennuksen vaipan alaan 50 Pa paineessa oli keskimäärin 1,1 l/sm2.
Tulosten tarkasteluun on otettu kaikki mitatut puurunkoiset pientalot. Kahden hirsitalon n50-
lukujen keskiarvo on 5,3 1/h.
Tässä tutkimuksessa Suomen rakentamismääräyksessä suositellun ilmavuotoluvun 1,0 1/h
alitti 5 % puurunkoisista pientaloista. Ruotsissa kansalliseen rakennusnormin asuntojen
ilmatiiviysvaatimuksen 0,8 l/sm2 alitti 38 % nyt mitatuista puurunkoisista taloista.
Kanadalaisen vapaaehtoiseen kansalliseen R-2000 -standardiin perustuvan R-2000 -
sertifikaatin ilmatiiviysvaatimuksen 1,5 1/h alitti 10 % mitatuista kohteista.
Tässä työssä tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta ilmatiiviyteen. Uudemmat rakennukset
osoittautuivat hieman vanhempia tiiviimmiksi, joskin ero näiden välillä ei ollut merkittävä.
Elementtirakenteiset talot olivat paikalla rakennettuja tiiviimpiä. Koekohteissa, joissa
eristemateriaalina ja ilmansulkuna sekä seinässä että yläpohjassa oli käytetty samoja
materiaaleja, polyuretaanieristeiset talot osoittautuivat tiiviimmiksi. Mineraalivillaeristeiset ja
muovihöyrynsululliset talot olivat hieman puukuitueristeisiä ja paperi-ilmansulullisia taloja
tiiviimpiä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Saadut tulokset antavat hyvän kuvan suomalaisten puurunkoisten pientalojen ilmatiiviydestä.
Tulosten hajonta saman kaltaisilla taloilla alleviivaa rakennustyön tärkeyttä hyvän
ilmatiiviyden saavuttamisessa. Kun halutaan tehdä ilmatiivis talo, ja kiinnitetään siihen
huomiota niin rakennedetaljien suunnittelussa kuin itse työn suorituksessa, saadaan aikaan
hyvä lopputulos. Tällöin ei niinkään ole väliä, mitä rakennusmateriaalia käytetään tai millä
rakennustavalla talo tehdään.
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/raportit/Raportti131.pdf

raksaaja--sh kirjoitti:

Kuitenkin hyvin tehdyssä puutaloissakin on ilmatiiveys alle 1 ihan ilman uretaanilevyjäkin.

Helppoudestahan tulee myös se hyöty että kun rakenteesta on helppo tehdä tiivis niin siitä todennäköisemmin tulee tiivis. Akkunanpieliä urtsatessa kyllä huomasi joutui paikkailemaan monta kertaa per akkuna. Nyt talon suurimmat vuotopaikat tuntuisi olevan nuo sälekaihtimien poraukset, hiihin tarttee jotain keksiä.

****************
9.5 Ilmatiiviys
Puurunkoisten pientalojen (100 kpl) n50-lukujen keskiarvo oli 3,9 1/h ja keskihajonta 1,8 1/h.
Kohteiden ilmavuotoluvut 50 Pa paine-erolla vaihtelevat 0,5…8,9 1/h. Mitatun
ilmavirtauksen suhde rakennuksen vaipan alaan 50 Pa paineessa oli keskimäärin 1,1 l/sm2.
Tulosten tarkasteluun on otettu kaikki mitatut puurunkoiset pientalot. Kahden hirsitalon n50-
lukujen keskiarvo on 5,3 1/h.
Tässä tutkimuksessa Suomen rakentamismääräyksessä suositellun ilmavuotoluvun 1,0 1/h
alitti 5 % puurunkoisista pientaloista. Ruotsissa kansalliseen rakennusnormin asuntojen
ilmatiiviysvaatimuksen 0,8 l/sm2 alitti 38 % nyt mitatuista puurunkoisista taloista.
Kanadalaisen vapaaehtoiseen kansalliseen R-2000 -standardiin perustuvan R-2000 -
sertifikaatin ilmatiiviysvaatimuksen 1,5 1/h alitti 10 % mitatuista kohteista.
Tässä työssä tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta ilmatiiviyteen. Uudemmat rakennukset
osoittautuivat hieman vanhempia tiiviimmiksi, joskin ero näiden välillä ei ollut merkittävä.
Elementtirakenteiset talot olivat paikalla rakennettuja tiiviimpiä. Koekohteissa, joissa
eristemateriaalina ja ilmansulkuna sekä seinässä että yläpohjassa oli käytetty samoja
materiaaleja, polyuretaanieristeiset talot osoittautuivat tiiviimmiksi. Mineraalivillaeristeiset ja
muovihöyrynsululliset talot olivat hieman puukuitueristeisiä ja paperi-ilmansulullisia taloja
tiiviimpiä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Saadut tulokset antavat hyvän kuvan suomalaisten puurunkoisten pientalojen ilmatiiviydestä.
Tulosten hajonta saman kaltaisilla taloilla alleviivaa rakennustyön tärkeyttä hyvän
ilmatiiviyden saavuttamisessa. Kun halutaan tehdä ilmatiivis talo, ja kiinnitetään siihen
huomiota niin rakennedetaljien suunnittelussa kuin itse työn suorituksessa, saadaan aikaan
hyvä lopputulos. Tällöin ei niinkään ole väliä, mitä rakennusmateriaalia käytetään tai millä
rakennustavalla talo tehdään.
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/raportit/Raportti131.pdf

säästäisin uretaanilevyjen hinnan ja käyttäisin vastaavasti enemmän efforttia höyrynsulkumuovin tiivistämiseen. Tää siis vaan mun mielipide.

maksa itseään takaisin, jos olet kylälle virittänyt 500.000 eur johonkon mökkiin kivillä tai ilman.
On siinä kuitenkin eroa, jos perheasunnon ylläpitokulut ovat yhdenkertaiset (tiivis kova yläpohja) tai nelinkertaiset (harakanpesä muoveineen).

Mieluummin käy kolmasti vuodessa etelässä kuin kärvistelee hukkaputkilämmönkulutuksineen kotona, näin ainakin me rospuuttoaikaan tehdään reissua...ja kivet on kotona kuumana odottamassa.

Kivirakenteisesta yläpohjasta ei kait tässä keskustelussa juurikaan vouhotettu, mutta aiheesta on aikaisempi keskustelu:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000025104419

raksaaja--sh kirjoitti:

Kivirakenteisesta yläpohjasta ei kait tässä keskustelussa juurikaan vouhotettu, mutta aiheesta on aikaisempi keskustelu:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000025104419

Laskeskelin itsekin kiviyläpohjaa. Maalämmön kanssa sen hankkimisessa ei olisi ollut pienintäkään järkeä, ainakaan taloudellisesti.