"VAKUUTUSYHTIÖT VÄHÄTTELEVÄT HOMESAIRAUSTILANNETTA
Yhtenä syynä Suomessa yleistyneisiin allergia- ja astmatapauksiin on rakennuksiimme pesiytynyt home, joka elää ja voi hyvin. Vakuutusyhtiöiden viime vuodelta keräämien tietojen mukaan home-ongelma olisi tosin ainakin työpaikoilta hiljalleen väistymässä.
Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 460 kosteushomeen aiheuttamaa ammattitautiepäilyä. Edellisvuonna määrä oli 510.
Vahinkoilmoitusten perusteella vakuutusyhtiöt ovat todenneet, että homesairauksissa pahin näyttäisi nyt olevan takana.
- Olisipa näin hyvin tämä asia kentällä. Näen asian niin, että työterveyslääkärit eivät lähetä kovin usein ammattitaudiksi todeten. Päätös on kuitenkin kielteinen, arvioi ylilääkäri Kari Reijula Työterveyslaitoksesta.
Reijulan mukaan Suomessa altistuu homeelle vuosittain varovaisenkin arvion mukaan 20 000 - 30 000 ihmistä, joista useat tuhannet saavat altistuksen työpaikoillaan. Vakuutusyhtiöiden tilastoihin tulee näistä tapauksista kuitenkin vain murto-osa, runsaat neljä sataa ammattitauti-ilmoitusta. Niistä korvataan työperäisinä ammattitauteina yhteensä vain nelisenkymmentä homepölykeuhko-, astma- ja allergista nuhatapausta.
- Joudun toteamaan, että luvut ovat toisistaan kaukana Uskon, että altistuneitten määrä on tuhansia ja sairaustapauksia on satoja pikemminkin kuin kymmeniä tapauksia vuosittain, Reijula uskoo.
Homesairauksien torjunnassa lääkkeet ovat yksinkertaiset, mutta koko yhteiskunnan tasolla maksu niistä nousee lähivuosina lähes 100 miljardiin markkaan.
- Ainoa oikea lääke on korjaus. Rakennusten korjaaminen niin ettei kukaan ehdi sairastua ja jos on ehtinyt sairastua sairaudelle oikea nimi ja asianmukainen hoito, Reijula opastaa.
Eniten työperäisiä hometapauksia on ilmennyt julkishallinnon työpaikoilla: kouluissa, sairaaloissa, virastoissa ja armeijan kasarmeissa.
KARI RISSA "
http://www.yle.fi/ympuut/980322.htm
Yhtenä syynä Suomessa yleistyneisiin allergia- ja astmatapauksiin on rakennuksiimme pesiytynyt home, joka elää ja voi hyvin. Vakuutusyhtiöiden viime vuodelta keräämien tietojen mukaan home-ongelma olisi tosin ainakin työpaikoilta hiljalleen väistymässä.
Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 460 kosteushomeen aiheuttamaa ammattitautiepäilyä. Edellisvuonna määrä oli 510.
Vahinkoilmoitusten perusteella vakuutusyhtiöt ovat todenneet, että homesairauksissa pahin näyttäisi nyt olevan takana.
- Olisipa näin hyvin tämä asia kentällä. Näen asian niin, että työterveyslääkärit eivät lähetä kovin usein ammattitaudiksi todeten. Päätös on kuitenkin kielteinen, arvioi ylilääkäri Kari Reijula Työterveyslaitoksesta.
Reijulan mukaan Suomessa altistuu homeelle vuosittain varovaisenkin arvion mukaan 20 000 - 30 000 ihmistä, joista useat tuhannet saavat altistuksen työpaikoillaan. Vakuutusyhtiöiden tilastoihin tulee näistä tapauksista kuitenkin vain murto-osa, runsaat neljä sataa ammattitauti-ilmoitusta. Niistä korvataan työperäisinä ammattitauteina yhteensä vain nelisenkymmentä homepölykeuhko-, astma- ja allergista nuhatapausta.
- Joudun toteamaan, että luvut ovat toisistaan kaukana Uskon, että altistuneitten määrä on tuhansia ja sairaustapauksia on satoja pikemminkin kuin kymmeniä tapauksia vuosittain, Reijula uskoo.
Homesairauksien torjunnassa lääkkeet ovat yksinkertaiset, mutta koko yhteiskunnan tasolla maksu niistä nousee lähivuosina lähes 100 miljardiin markkaan.
- Ainoa oikea lääke on korjaus. Rakennusten korjaaminen niin ettei kukaan ehdi sairastua ja jos on ehtinyt sairastua sairaudelle oikea nimi ja asianmukainen hoito, Reijula opastaa.
Eniten työperäisiä hometapauksia on ilmennyt julkishallinnon työpaikoilla: kouluissa, sairaaloissa, virastoissa ja armeijan kasarmeissa.
KARI RISSA "
http://www.yle.fi/ympuut/980322.htm
Vastaukset 25
Vanhimmat
taitaa olla teksti siis viime vuosituhannelta.
vaikka tiedossa noin kauan tämäkin tilanne, ja miten se homeongelma onkaan helpottunut????
oli käypää hoitoa 1800-luvulla. Että se siitä.
niillä joilla veriarvot nousevat liikaa, veri ei kelpaa luovutukseen, mutta verta poistetaan ihan tuon hb alentamisen vuoksi kuitenkin. Joten ... 1800 luvulla tiedettiin enemmän, kun eräissä paikoin nykyisin....
10 v. vanha.
Kuinkahan hyvin jutussa mainittu lääkäri nukkuu nykyään yönsä. Hän tietää aivan varmasti homepölyn aiheuttavan homepölykeuhkon, mutta puhuu samaan hengenvetoon astmasta. Aikamoinen jäbä!
Tutki pirun hyvin A. fumigatuksen reaktiotkin jenkeissä. Tietää kaiken ja vaikenee silti ttl:n A. fumigatus kaasutuksista.
Netissä on vahvaa näyttöä siitä, että ei sakut kaasutellutkaan. Jos se pitäisi paikkansa, niin Suomi olisi ensimmäinen maa maailmassa, joka kaasuttelee sairaita ihmisiä.
Kyllähän siitäkin saa rangaistuksen, jos tietää rikoksen tapahtuvan kaiken aikaa, eikä tee mitään asian pysättämiseksi. Luulisi nyt, että olisi sen verran ihmillinen ja soittaisi Henkalle ja sanoisi: "Lopeta hyvä mies ne A. fumigatus-altistukset". On nykyään kiinnostunut vain tupakanpolton vaaroista.
ihmiset tekee ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat, kun huomaat hakkaavasi päätä seinään.
Kaikki hyväksyvät tupakan vaaralliseksi, jokaisella on oikeus helpompaan elämään.
"- Ainoa oikea lääke on korjaus. Rakennusten korjaaminen niin ettei kukaan ehdi sairastua ja jos on ehtinyt sairastua sairaudelle oikea nimi ja asianmukainen hoito, Reijula opastaa."
tutkimustietoa, miksi sitä ei vain viedä toteuteta????
"Eniten työperäisiä hometapauksia on ilmennyt julkishallinnon työpaikoilla: kouluissa, sairaaloissa, virastoissa ja armeijan kasarmeissa. "
Miksei 10 vuotta sitten puhuttu reilusti astmasta?
astmaa!
Se aiheuttaa homepölykeuhkon!
Oikeastaan pitäisi sanoa:
bakteeripölykeuhkon, koska sädesienet ovat bakteereita, eikä homeita.
"uskottavuusongelmaa ei enää pitäisi olla, sillä homemikrobeja on testattu myös koe-eläimillä ja soluilla. Tulehdusvasteet ovat täsmälleen samat kuin ihmisillä. "
Mitä tulehdusta niille hiirulaisille tuli, mistä Putus tässä mainitsee? Astmaako?
*****
Erikoistutkija: "Homesairaan immuunipuolustus on aina pörhöllään"
"Home- sairauksia tunnistetaan huonosti"
Julkaistu: 28.11.2005 lehdessä osastolla Kotimaa
merja ojansivu
Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Tuula Putus pitää home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamien sairauksien tunnistamista edelleen heikkona.
Putus, entinen Husman, on seuranut Suomen hometalohistoriaa 1990-luvun alusta lähtien.
"Jos menee valmiin diagnoosin kanssa lääkäriin, siinä käy joskus huonosti", hän arvelee. "Voi olla, että lääkäri poistaa varmistimen ja lähettää potilaan psykiatrille. Syynä voi olla tiedon puute ja asenneongelma. Testimenetelmätkin ovat vielä huonot."
Putus törmää usein siihen, että oireilija syyllistetään. Esimerkiksi asunnon myyjä tai omistaja vähättelevät kosteus- ja homehaittoja ja syyttävät sairastunutta luulosairaaksi, entuudestaan kipeäksi tai heikkotekoiseksi.
Homesairaista tulee pahimmillaan kiertolaisia, jotka oireilevat yhä useammissa paikoissa ja olosuhteissa. He herkistyvät esimerkiksi pakkaselle, ruoka-aineille ja hajuille.
"Elimistön puolustusmekanismi yliampuu, ja ihminen on koko ajan pörhöllänsä. Altistuneet eivät uskalla mennä kylään, kirkkoon tai kirjastoon. Heidän on koko ajan pelättävä, koska oireet taas pahentuvat."
Putuksen mukaan taloudellisten katastrofien lisäksi homealtistuksen sosiaaliset seuraukset ovat myös kovat.
Uskottavuusongelmaa ei enää pitäisi olla, sillä homemikrobeja on testattu myös koe-eläimillä ja soluilla. Tulehdusvasteet ovat täsmälleen samat kuin ihmisillä.
Tuula Putus sanoo hometietämyksen olevan vieläkin vaatimatonta. "Homemikrobeissa on harmittomia ja vaarallisia. Nyt opetellaan vasta erottamaan ne toisistaan."
Myös homeongelman psykososiaalisia vaikutuksia on tutkittu. Kodin ja sen mukana menneisyyden menettäminen homeongelman takia järkyttää perusturvallisuutta.
Omistusasunnon homekatastrofi kasaa perheen niskoille samalla kertaa terveydelliset, taloudelliset, oikeudelliset ja sosiaaliset ongelmat.
Reijulan mukaan Suomessa altistuu homeelle vuosittain varovaisenkin arvion mukaan 20 000 - 30 000 ihmistä, joista useat tuhannet saavat altistuksen työpaikoillaan.
Tarkoittaa suunnilleen että 90% sairastuu muissa tiloissa, loogisesti ajatellen jäljelle jää KOTI.
Vaikka koulut,päiväkodit,sairaalat,kasarmit korjataan, jäljelle jää taas sama 90% osuus eli hometalot. Onneksi moni hometalo puretaan maantasalle, vaikka siitä koituukin huomattavat tappiot yksittäiselle omistajalle.
Korjausten onnistuminen on tällä hetkellä kuin arpajaisvoitto. Ehkä joka kymmenes arpa voittaa, jos sekään.
mutta muut kohteet korjataan maalilla ja pakkelilla.
kerrohan kuka sellaista määrää???
Hienosti sanoit. Tuntuu, että on ihan mahdontonta saada jotain homekoulua suljetuksi. Opettaa saa, vaikka kaikki oireilee!
täällähän saa kertoa toisen kertomana mitä vain ja vaikka väittää jankuttaen, että palstalaiset pitävät vain yhtä sairautta mahdollisena, vaikka näin ei olekaan. Miksi tämä asia pitäisi perustella?
kas,kas et pysty perustelemaan edellistä väitettäsi.
Voin valaista sinua sokeaa sen verran että kukaan ei pakota purkamaan omaa kotia. Ihan vaan tiedoksesi, ettet vääriä tietoja levitä.
koulun sulkeminen tai koulun purkaminen ei valitettavasti ole yhden tai kahden ihmisen päätettävissä, kuten esim. on oman kodin suhteen.
Oman kodin (kiinteistön) voit purkaa maantasalle oli siinä hometta tai ei. Mutta yhteiskuntarakenteemme vuoksi koulut yleensä ovat kunnan omistuksessa ja loppumaton vastuun siirtäminen hepulta toiselle johtaa juuri siihen että lapset ja henkilökunta ovat ne jotka kärsivät virkamiesten vastuuntunnottomuudesta ja omaan napaan tuijottamisesta.s
ja sen "insinööreistä"? Mitä "home" on heille jo tehnyt? Vitsin sen kun paranee. Onkohan yhtään aliarvostetumpaa virkaa olemassakaan. Tuskin muille nauretaan niin paljon ja herkästi kuitenkaan. Inssien paperit on sama kuin kun jääkuutio Saharassa...
TAUSTA
Homeloukussa elää 300-400 perhettä
Julkaistu: 28.11.2005 lehdessä osastolla Kotimaa
Merja Ojansivu
helsingin sanomat
Kosteus- ja homevaurioituneiden talojen terveyshaittoihin herättiin Suomessa toden teolla 1990-luvun puolivälissä. Pahimmillaan terveydensuojeluviranomaisten tiedossa oli 90000 ongelmataloa.
Kymmenessä vuodessa terveysviranomaisille tulleiden homevalitusten määrän arvioidaan vähentyneen. Homeloukkuja löytyy kuitenkin edelleen paitsi vanhoista myös vasta valmistuneista taloista.
Valtion asuntorahaston kartoituksen mukaan vakavissa homeongelmissa elää arviolta 300-400 perhettä.
Asumisterveysliitto AsTe ry:lle tuli viime vuonna 4700 yhteydenottoa. Toiminnanjohtaja Hannele Rämön mukaan liiton tietoon tulevat vain vakavat tapaukset, joissa kyse on todellisesta homeloukusta.
Rämön mielestä parasta homeongelman ennaltaehkäisyä olisi ammattitaitoinen rakentaminen sekä asuntojen normaali huolto ja kunnossapito. Virheellisen rakentamisen pitäisi Rämön mielestä olla laissa rangaistavaa.
Kuntotarkastuksista pitäisi säätää lailla, määritellä tarkastajien pätevyysvaatimukset, ja heillä pitäisi olla vakuutus, Rämö luettelee.
Yksi kuntotarkastuksiin liittyvä ongelma on tarkastajien kytkös asunnonvälitykseen. Kuntotarkastuksista on tullut yksi keino nostaa asuntojen hintoja ja vauhdittaa kauppojen syntymistä.
Ensi vuoden alusta tulee voimaan laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista. Syvään homeloukkuun pudonnut perhe voi saada avustusta myös uuden asunnon hankintaan. Valtion oljenkorsi on kuitenkin ohut, sillä rahaa on varattu vain 1-2 miljoonaa euroa.
Enää ei riitä 300-400 perhettä.
Viime vuonna yhteydenottoja oli yli 1000 korjausneuvojille Helissä ja heistä pystytään auttamaan vain n. 2o alusta loppuun.
Homeloukkuprojektissa (aste ja heli) on tällä hetkellä n.kymmenkunta perhettä.
Apua tarvitsevien määrä on useita tuhansia, mutta rahoitus ja rahoituksen käyttö onkin jo toinen asia.
terveystarkastajalta ainakin panna lappu luukulle, jos kohde on yksityinen yritys. Ja homeen takia siis. Mutta se vikahan toiminnassa on juuri tässä eli se yksityinen ei ole kunta, joten kohtelu on sen mukaista. Korppi ei korpin silmää noki.
Takaisin
Saaran mielipidekirjoitus
Kouvolan Sanomille, Mielipide-palstalle!
Olen seurannut kosteus- ja homeongelmien kanssa painiskelevien elämää jo useamman vuoden. Tälle "näköalapaikalle" jouduin omakohtaisen kokemuksen kautta. Seurauksena tukitoiminnan käynnistyminen, joka jatkuu yhä. Lukuisat ovat ne yhteydenotot, joita olen saanut niin kotisivumme (homekoti.tripod.com), kuin sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Tehtäväni on auttaa eteenpäin ja kulkea rinnalla perheen siihenastisesti ehkä raskaimmalla taipaleella. Moni ajautuu ongelmineen syvään masennukseen. On tapauksia, että ei ole jaksettu enää elää. Viittaan Sosiaali- ja terveysministeriön tämänvuotiseen julkaisuun "Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset". Tilattavissa Edita-kirjakaupasta, p. 020 450 2566.
Homeongelmaa ei tule vähätellä. Virallisissa tutkimuksissa on laskettu, että korjausta edellyttäviä kosteusvaurioita on jopa puolessa maamme rakennuksista. Ellei niitä korjata, ajaudutaan mittaviin ongelmiin lähitulevaisuudessa. Ongelmakenttään ajautunut tarvitsee vertaistukea siltä, joka on kokenut saman ja haluaa auttaa. Sairaudet, talon ja terveyden tutkimiset kuluttavat voimat ja rahat. Oikeusprosessi, joka eri vaiheineen saattaa kestää vuosia, vie jaksamisen äärirajoille ja kokemaan karvaitakin pettymyksiä, jopa suoranaista vääryyttä. Yhdistykset, kuten Asumisterveysliitto AsTe ry ja TYHOSA ry (työpaikalla homealtistuksesta sairastuneet) ovat syntyneet homeongelmaisten omien ponnistelujen seurauksena, heidän asioitaan ajamaan. Allekirjoittanut on alueellinen yhdyshenkilö molemmissa. Minulle voi soittaa p. 3711 316 ja sähköpostitse minut tavoittaa os. [email protected]
Tietämys ja tutkimus kosteus- ja homeongelmien tiimoilta on maassamme päässyt hyvään alkuun. Työterveyslaitos on julkaissut nimenomaan työterveyshuoltoa varten kirjasen "Kosteus- ja homevauriot työpaikoilla". Työterveyslaitoksen julkaisumyynti p. 09-474 7543. Työterveyshuolto ja työpaikan työsuojeluhenkilöstö ovat avainasemassa selviteltäessä sairaustapauksia ja toimiessaan ennalta ehkäisevästi uusien tapausten välttämiseksi.
Oikeastaan rakennusten kosteusvauriot pitäisi olla niiden ongelma, jotka vastaavat kiinteistöistä. Vika pitäisi korjata välittömästi. Valitettavaa on, että usein asioihin puututaan vasta silloin, kun jo oireillaan ja sairastetaan. Unohdetaan se tosiasia, että kaikessa kastuneessa materiaalissa on tapahtunut mikrobikasvua ja kuolleetkin itiöt voivat aiheuttaa oireita. Usein home todetaan vasta kostuneesta materiaalista otetussa laboratoriokokeessa, ei siis silmämääräisessä arviossa. Mitään vanhaa ja lahoa ei tule jättää rakenteisiin. Kaikki rakenteet on kuivattava. Se vie aikaa, joten vanhan poistaminen ja korvaaminen uudella on useimmiten kannattavampaa. Myös lopputulos on tällöin parempi. Näkyvä home on aina poistettava. Myös homeitiöiden kulkeminen ilmanvaihtokanavia pitkin on estettävä. Home voi rivi- ja kerrostalossa tulla myös naapurin puolelta. Ilmamittaukset otetaan maan ollessa jäässä.
Työpaikoilla homeongelmia tulee käsitellä työsuojelukysymyksenä. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Tämä vastuu ei häviä, vaikka työpaikka olisi vuokratiloissa. Työntekijöillä puolestaan on oikeus tietää, mitä on tehty ja tullaan tekemään ongelmien ratkaisemiseksi. Homeongelmat vaativat ammatti-ihmisiä ja laajaa tietämystä. Asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinnon (AKK) on lähiseudulla suorittanut ainakin Jaakko Halmeaho Kuusankoskelta. Suosittelen.
FM Sirpa Rautialan väitöskirjassa on selvitetty kosteusvauriorakennusten purku- ja korjaustyön aikaista mikrobialtistusta ja rakennustyöntekijöiden oireita, vasta-aineita ja keuhkojen toimintaa. Purkutyön tekijöillä on merkittävästi enemmän oireita, kuin tavallisissa kohteissa ja myös vasta-aineet nousivat korjaustyön aikana. Keuhkojen toiminnassa havaittiin purkutyön aikana muutoksia, joita ei ollut vielä ennen työvaiheen alkamista. Tähän tutkimukseen perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston antamat ohjeet työntekijöiden ja tilojen suojauksesta korjaustyön aikana. Tätä olisi kaikkien noudatettava.
Ohjeiden mukaan korjattava tila on tehtävä alipaineiseksi, jotta homepöly ei leviä muihin tiloihin. Korjaustöiden aikana huoneen mikrobipitoisuudet voivat nousta monikymmenkertaisiksi. Jos osastointi ei onnistu, tulee siirtyä muihin tiloihin korjausten ajaksi. Myös tiloissa oleva irtain on suojattava tai mieluummin siirrettävä muualle. Homevaurioita tutkittaessakin tulisi noudattaa ohjeita suojautumisestaan, mm. hengityssuojaimet (P2/P3-luokkaa), suojapuku ja -käsineet sekä suojalasit.. Kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden purku ja turvalliset työmenetelmät on esitetty RATU 82-0088-ohjekortissa.(Rakennustieto Oy, Hki). Lisäksi suosittelen LKT, dosentti, ylilääkäri Kari Reijulan julkaisua "Kosteus - ja homevauriorakennuksien aiheuttamat terveysriskit ja sairauksien diagnostiikka. (Duodecim 112 (1996)1390-1397).
Tutkittua ja tuoretta tietoa sisäilma-altistuksesta jakoi 5. valtakunnallinen työkykysymposium Kuopiossa 6.2.2002. Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, LT Tuula Husman Kuopiosta kertoi Kansanterveyslaitoksen tutkimusten kestäneen jo 12 vuotta. Nykyään mukana on kymmeniä tutkijoita, useita tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, Kuopion yliopistollinen sairaala, useita klinikoita ja teknisiä korkeakouluja sekä VTT. On valmistunut useita mikrobiologian alaan liittyviä väitöskirjoja, kaksi lääketieteellistä väitöskirjaa ja toistakymmentä väitöstutkimusta on valmistumassa lähivuosina. Pelkästään kosteusvauriomikrobien solutason vaikutusmekanismeista on tekeillä viisi väitöskirjaan tähtäävää tutkimuskokonaisuutta.
Tuula Husman`in mukaan lainsäädäntöä maassamme on kehitelty. Ministeriö on antanut viranomaisohjeita mm. mikrobinäytteiden otosta, tulkinnasta ja korjausten aikaisesta suojauksesta. Ammattitautilaki ja -asetus sekä työturvallisuusmääräykset sekä uusittu työterveyshuoltolaki turvaavat työntekijän terveyttä. Ongelmia kuitenkin riittää. Asenteissakin on toivomisen varaa. Korjaukset eivät aina poista ongelmia. Syynä säästäminen väärässä paikassa. Vieläpä uudisrakentamisessa tulee vastaan samoja ongelmia.
Dosentti Maija-Riitta Hirvosen johtamassa työryhmässä on selvitetty kosteusvauriomikrobien, erityisesti homeiden ja sädesienten solutoksisuutta ja ärsytysreaktioiden mekanismeja. Eri mikrobien välillä on suuria eroja. Tiilitaloa luullaan kosteutta kestäväksi. Kuitenkin sädesienten on todettu voivan kasvaa mm. Betonissa, jos siinä on kosteutta. Korjaussuunnitelma ja -työ olisi aina teetettävä alan ammattilaisella. Tilanteen vakavuus selviää vasta homelajien määrittelyssä. Se on laboratoriotyötä. Meidänkin "hometalossa" vaarallisin homelaji, Stachybotru atra eli ns. sahatyöläisen kauhu, löytyi tiilen saumausaineesta. Altistus tälle todettiin niin minun kuin kuopuksenkin verikokeista. Lisätutkimuksissa minulta todettiin myös IgE-välitteinen homeallergia ja astma. Olen vakuuttunut siitä, että hometiedotusta on jatkettava ponnekkaasti. Perheemme on mukana useammassakin tutkimuksessa ja luentoni "Homeongelmien keskellä" on tilattavissa edelleen.
Uskon, että tutkimusten mukana ja kantapäänkin kautta saadaan arvokasta tietoa. Ehkäpä homeongelmaa aletaan ymmärtää paremmin ja ihmisten leimaamisesta päästään. Omien kokemusten siivittäminä olemme vieneet homeongelmaisten viestiä myös Arkadianmäelle. Monien tahojen yhteistyöllä on vedottu valtiovaltaan rahaston saamiseksi hometalon takia ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Tähän asiaan toivon alueemme kaikkien kansanedustajien huolellisesti paneutuvan. Myös vapaaehtoisperiaatteella alkanut ja laajaksi paisunut neuvonta- ja tukitoimintamme tarvitsisi varoja. Kaikki ehdotukset otetaan kiitollisuudella vastaan.
Homeongelma tuo mukanaan monia vaikeuksia. On pelkoa työpaikkansa puolesta, ei uskalleta valittaa. Moni kyselee, mistä apua. Ongelmien ovat mittavia ja niiden selvittely on tuskastuttavan hidasta. Mennään jopa takapakkia. Ongelma voi koskea suuriakin joukkoja. Erään suuren yliopistorakennuksen 2000 työntekijällä oireilu väheni tai pysyi ennallaan pintakorjausten jälkeen, mutta 2 vuoden seuranta-aikana todettiin kymmeniä uusia astmatapauksia. LL Riitta Patovirran tutkimus puolestaan koskee keskisuomalaisen koulukeskuksen opettajien ja muun henkilökunnan oireita ja IgG-vasta-aineita. Terveystilanne parani sitä paremmin, mitä paremmin oli onnistuttu korjauksessa.
Eräissä kosteus- ja homevaurioista kärsivissä terveyskeskusrakennuksissa on osoitettu olevan epätavallisen paljon nivelreumaa ja muita autoimmuunisairauksia. Asiaa tutkitaan parhaillaan Työsuojelurahaston tutkimuksessa Kansanterveyslaitoksen, aluetyöterveyslaitoksen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistyönä. Tutkimusten mukaan myös monissa maamme keskussairaaloissa on laajoja ja hankalia kosteusvaurioita. Hengitysoireet ja infektiot yleistyvät altistuksen aikana. Lisäksi on todettu jopa 3-4 -kertainen astmamäärä. Sairaanhoitajat ja laitoshoitajat ovat saaneet allergiaoireita ja -sairauksia selvästi enemmän kuin lääkärit.
Suomalaistutkimusten kanssa samansuuntaisia tuloksia on saatu Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, USA:sta ja Kanadasta. Suomalaiset ovat olleet yhteistyössä erityisesti tanskalaisten kanssa. Kulunut vuosi oli nimetty "Sisäilmavuodeksi". Lehdistö ja muut tiedotusvälineet ansaitsevat kiitosta homeasioiden esillä pitämisessä. Myös Kouvolan Sanomat. Kukaan ei voi olla varma, milloin ongelma osuu omalle kohdalleen. Lapsi sairastuu, työpaikalla oireillaan, hankittu unelmakoti osoittautuukin tikittäväksi aikapommiksi, jne.
Kaiken tietämyksen valossa voidaan sanoa, että viisainta olisi terveysongelmien ennaltaehkäisy. LT Tuula Husman`in mukaan tavoite on realistinen ja mahdollista saavuttaa kohtuullisin kustannuksin. (Ktso LT Tuula Husman`in artikkeli "Homeongelma on hallittavissa", Kuntalehti 10/96 ss.44-45)
Saara Kettunen
"Vuoden Homeli 1999"
Kouvola
http://personal.inet.fi/koti/homekoti/saara/saaran_mielipiteita.html
Raili Nordstén ja Heikki Hakulinen pääsivät viime viikolla muuttamaan 1950-luvun kerrostaloon. Syksyllä öitä on kulunut autossa.
lahti. Raili Nordstén, 57, on viettänyt useita öitä pikku Corollassa eri puolilla Lahtea. Hänen äänensä on hyvin nuhainen, ja häntä väsyttää suunnattomasti. Tämä "flunssa" ei kuitenkaan ole puhjennut äskettäin, vaan vuosia sitten.
Hänellä on krooninen myrkyllisten homeiden aiheuttama ODTS-oireyhtymä ja sen myötä jatkuvat vaikeat sairauden oireet lihassärkyineen, vilunväristyksineen, niveltulehduksineen, muistihäiriöineen, alilämpöineen ja kuumeineen.
ODTS (organic dust toxic syndrome) tarkoittaa homeen aiheuttamaa myrkyllistä oireistoa, ja se on yksi tyypillisistä hometalojen aiheuttamista sairauksista.
Homepölykeuhkon pikkuserkuksi nimetty ODTS-oireisto todetaan vuosittain arviolta 50-100 ihmisellä, jotka ovat altistuneet homeille kosteusvaurioasunnossa. Ammattitaudiksi oireisto hyväksyttiin vuosituhannen vaihteessa.
Professori Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitokselta kuvaa ODTS:n oireita samankaltaisiksi kuin homepölykeuhkossa.
"Kuumetta, hengenahdistusta, lihas- ja nivelkipuja ja vilunväristyksiä. Kaikki lääkärit eivät tunnista sairautta, koska oireet ovat niin epämääräiset. Mutta on se flunssaa kovempi sairaus."
Asuntojen homeongelmat sairastuttavat vuosittain satoja ihmisiä. Homepölykeuhkon ja ODTS:n lisäksi myrkylliset homeet aiheuttavat astmaa ja allergioita.
Kohtalotovereita Nordsténilla on paljon. "Kuinkahan moni vaan syö lääkkeitä aavistamatta, mistä on kyse? Ja kuinka moni alkoholisoituu tuskassaan? Meillä epäillään MS-tautia, aivokasvainta, fibromyalgiaa ja paniikkihäiriötä, kun homesairautta ei tunnisteta."
Nordsténilla on ollut asuntojen suhteen poikkeuksellisen kova onni. Hän on asunut useissa homeasunnoissa ja sairastunut jo 1990-luvun lopulla. Tätä nykyä hän on niin herkistynyt ympäristömyrkyille, että kärsii yhä useammissa paikoissa: pankissa, kirjastossa, kyläpaikoissa, yleisissä kulkuneuvoissa, teattereissa, kaupoissa.
"On se kamalaa, kun autossa ja teltassa on parempi olla kuin sisällä omassa kodissa", sanoo useat kerrat kodistaan home-evakoksi lähtenyt.
Viimeksi Nordstén asui avopuolisonsa Heikki Hakulisen, 58, kanssa vain pari vuotta vanhassa rivitalossa Keravalla. Oireet puhkesivat heti muuton jälkeen. Asunnossa leijaillut pistävä liimanhaju paljastui ympäristöviranomaisten tutkimuksissa tolueeniksi, heptaaniksi, pineeniksi ja metyylisykloheksaaniksi.
Coktail oli sitä luokkaa, että viranomainen määräsi omistajan poistamaan haitan välittömästi ja järjestämään väliaikaiset terveelliset asuintilat.
Kesällä Nordstén muutti telttaan talon terassille. Syksy on kulunut kiertäessä asuntoloissa, tuttavan luona ja autossa. Useimmiten yöt kuluivat Corollassa.
Asunnon omistaja YH-Suomi ei uskonut asunnossa olevan ympäristömyrkkyjä vaan teetti Helsingin ympäristökeskuksella oman tutkimuksen. Tulos oli täysin toinen kuin edellisessä. Asunto olikin lähes puhdas, samoin kuin toinen samassa rivitalossa oleva asunto.
YH-Suomen toimialajohtaja Martti Polvinen toteaa, että lattian muovimaton liimat eivät voi olla myrkyllisten aineiden lähde. Ne ovat täysin kuivat. Liimamyrkkyjä voisi irrota vain kosteasta liimasta.
Asukkaita riivaavat terveyshaitat saavat usein alkunsa rakenteisiin jäävästä ylimääräisestä kosteudesta. Kosteus synnyttää rakenteissa muhiessaan homeita ja saa myrkylliset aineet haihtumaan lattiamattojen liimoista ja lattiapinnoitteiden eri kerroksista sekä seinien verhouslevyistä.
Keravan ympäristötoimi jatkaa myös tutkimuksiaan rivitalossa.
Mutta Raili Nordstén ei voinut jäädä odottamaan uusia tutkimustuloksia. Hänen ja avopuolison evakkoreissu päättyi viime viikolla, kun he pääsivät toistaiseksi muuttamaan 1950-luvulla valmistuneeseen jykevään kerrostaloon Lahteen.
"Nyt haluaisin unohtaa kaiken ja vain levätä."
Nordstén ei ymmärrä, miksi todistustaakka on aina sairastuneella. Hänellä on terveysviranomaisten todistukset kolmesta pahasti homehtuneesta omistusasunnosta vuosilta 1999, 2001 ja 2002. Kaksi asuntokauppaa purettiin ja yksi myytiin kesken oikeusprosessin.
"Kaikesta tavarasta oli luovuttava. Minulla ei ole menneisyyttä, ei valokuvia, ei koulutodistuksia eikä mitään vanhaa tavaraa. Home tuhosi terveyden, perheen ja talouden - tässä järjestyksessä."
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Home vei terveyden ja rahat/HS20051128SI1YO02n3u
http://www.apureportteri.fi/node/156
Vai oli TTL:n professori Kari Reijula v. 1998 sitä mieltä, että VAIN 20 000 - 30 000 suomalaista altistuu homeille, ja JOISTA VAIN TUHANNET SAAVAT ALTISTUKSEN TYÖPAIKOILLAAN.
Päiväkodit, koulut, yliopistot, sairaalat, armeijan rakennukset, kirkon omistamat rakennukset jne., eli julkisen vallan omistamat rakennukset ovat yli 80 prosenttisesti kosteusvauriomikrobien saastuttamia ja olivat sitä jo ennen vuotta 1998. Yksityissektorin omistamien työpaikkojen rakennukset ovat kosteusvauriomikrobien saastuttamia 60-70 prosenttisesti esim. kaupat, hotellit, kuntoutuslaitokset, lääkäriasemat.
Jostain syystä 1970-1980 luvuillahan oli tapana rakentaa etenkin julkissektorilla niin että tapetit tipuivat seiniltä ja laatat irtoilivat lattioilta ja nähtävästi kuviteltiin, että lämpöeristeet eivät homehdu märkien betonielementtien sisällä. Ja tasakatotkin saivat vuotaa kaikessa rauhassa ja saavat yhä. Katto korjataan ja lämpöeristeet jätetään homehtumaan kerta toisensa jälkeen.
Kosteusvauriorakennuksissa työskentelevien määrä on miljoonaluokkaa, ei tuhatluokkaa kuten Reijula väittää.
Ja noissa julkisen vallan omistamissa kosteusvauriomikrobeja sisältävissä päiväkodeissa, kouluissa, yliopistoissa viettää
päivittäin aikaansa myös miljoonaluokkaan kuuluvaa suomalaista nuorta.
TTL:n opas (p. 1999): Opas työterveyshuoltoa varten oli myös Reijulan käsialaa.
Sivuilla 14-15 todetaan: "Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa esiintyvät mikrobit EIVÄT YLEENSÄ OLE TUTTUJA LÄÄKÄREILLE EIKÄ HOITAJILLE MUISTA SAIRAUKSISTA JA NIIDEN AIHEUTTAMISTA TERVEYSVAHAITOISTA ON VAIN NIUKASTI TIETOA."
TTL on tehnyt työta 1960-luvulta lähtien sairasrakennus-syndrooman selvittämiseksi ja toteaa reilun kolmikymmenvuotisen tutkimustoimintansa tuloksena julkaisemassaan oppaassa, että STM:n rahoittamana (olemme verovaroin 80 prosenttisesti rahoitettu) homehuippututkimusyksikkönä emme tiedä ja kun me emme tiedä, niin emme pidä kosteusvauromikrobialtistusta sellaisena terveysriskinä josta tulee maamme kansalaisia MEDIAN VÄLITYKSELLÄ varoittaa olkoonpa kosteusvauriomikrobialtistaja sitten koti tai joku muu rakennus.
Kotimaassa 15.3.2002 TTL:n professori Kari Reijula totesi Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen tekemän kyselyn perusteella, että noin kolmannes Suomen 1,7 MILJOONASTA TOIMISTOTYÖNTEKIJÄSTÄ (No en tiedä onko maasamme edes 1,7 miljoonaa toismistotyöntekijää, oletan että määrä on paljon vähäisempi) kärsii viikottain sisäilmaan liittyvästä ympäristöhaitasta ja heistä JOKA VIIDES, eli NOIN KOLMESATAATUHATTA IHMISTÄ potee jonkinlaisia oireita.
Neljän vuoden kuluttua professori Reijulan mukaan sisäilmaongelmista kärsiikin noin KOLMESATAATUHATTA TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ.
Artikkelin mukaan professori Reijulaa hämmästytti myös se, että TUPAKOITSIJAT KÄRSIVÄT NIIN PALJON TYÖPAIKKANSA SISÄILMASTA.
Reijulan mukaan tupakoivat ja ei-tupakoivat eivät kuitenkaan kärsi kosteusvauriomikrobeista vaan eläinepiteeleistä, koska hän toteaa näin:
"Koiria on maassa 700 000 tuhatta, kissoja lähes toinen mokoma, marsuja, hamstereita ja MUITA KARVAISIA LEMMIKKEJÄ enemmän kuin koskaan.
Niiden ALLERGIAA AIHEUTTAVAT JA LAUKAISEVAT HIUKKASET UIVAT KEVYESTI TYÖPAIKOILLE IHMISTEN VAATTEISSA."
Reijulan mielipiteistähän voi vetää johtopäätöksen, että HÄNEN MIELESTÄÄN kaikki ne henkilöt, joilla on karvaisia lemmikkieläimiä kotonaan, ovat olleet syyllisiä suomalaisten yhä lisääntyvään allergisoitumiseen, joka on tätänykyä tilastojen mukaan luokkaa: joka toinen on allerginen jollekin.
Muuten tuonna 1998-Reijula-vuonna KELAN ASTMAKRITEETIT TÄYTTÄVÄÄN ASTMAAN SAIRASTUI liki 18 000 maamme kansalaista vauvasta vaariin.
Maamme kansalaisterveydestä vastaavana huippututkimusguruna professori Reijulan (eli TTL) pitäisi pystyä lääketieteellisiin faktoihin perustuen selvittämään kaikki ne syyt, jotka esim. v. 1998 puhkaisivat liki 18 000 maame kansalaiselle Kela-astman ja sama koskee myös KTL:n maamme kansalaisten terveydestä vastaavia tutkimusguruja.
Tänä päivänähän, nämä niin TTL:n kuin KTL:nkin tutkimusgurut, väittävät esim. meidän vanhempien siivousintoilun olevan syynä lastemme allergisoitumiseen.
Heidän pitäisi alkaa tutkia onko hometyöpaikan ÄIDILLE aiheuttamalla oireilulla, homesairaraudella tekemistä hänen lapsensa allergisoitumisen suhteen, kun jo imeväisellä on allergiaoireita ilman atooppista perimää tai kun rintaruokinnan jälkeen vauva pystyy sitämään vain harvaa ruoka-ainetta.