Minähän se taas täällä kyselen.
Voisiko/haluaisiko jotkut kertoa koiransa murrosiästä? Oliko silloin hirveää? Kauanko sitä kesti?
Meille on tulossa tollerin pentu kesäkuussa. Lukenut olen kirjoista, että kun pienenä on hyvin koulutettu niin ei sitten oo murrosikäisenä vaikeaa. Sitten alkoi jäi hampaan koloon sellainen asia. Kun murrosikäisenähän ei koira niin kiinnostunut ole koulutuksesta ainakaan, joten mitenkäs sitten saa täytettyä aivotoiminnan aktiiviselle rodulle? Toivottavasti edes pari vastaisi...
Voisiko/haluaisiko jotkut kertoa koiransa murrosiästä? Oliko silloin hirveää? Kauanko sitä kesti?
Meille on tulossa tollerin pentu kesäkuussa. Lukenut olen kirjoista, että kun pienenä on hyvin koulutettu niin ei sitten oo murrosikäisenä vaikeaa. Sitten alkoi jäi hampaan koloon sellainen asia. Kun murrosikäisenähän ei koira niin kiinnostunut ole koulutuksesta ainakaan, joten mitenkäs sitten saa täytettyä aivotoiminnan aktiiviselle rodulle? Toivottavasti edes pari vastaisi...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voin kertoa yhden esimerkin oman tollerini murrosiästä. Eli koirani oli pentuna kiltti ja tottelevainen vauhtihirmu, sitten kun pari vuotta tuli täyteen niin huomasi merkit muutoksesta.
Saattoi hyökätä yllättäen nurkan takaa käteen kiinni tai muuten vaan yliriehaantua leikin lopussa, jolloin sai varmasti hampaan jäljet käteensä ja jalkoihin. Teki samaa kaikille perheemme jäsenille, minulle (omistajalle) oli ehkä kaikkein ilkein ja hyökkäävin. No vähän aikaa yritimme itse saada sitä kuriin, mutta onneksi hyvissä vaiheessa kysyttiin kouluttajalta apua. Joka tulikin kotikäynnille (ilmaiseksi) katsomaan tilannetta ja neuvomaan miten toimia.
Kouluttaja sanoi että koirani oli todella ärhäkkä tapaus, mutta antoi meille hyviä neuvoa ja opasti miten tilanteet hoidetaan ja näytetään kuka on johtaja. Muutaman viikon kuluttua alkoi jo tilanne rauhottua huomattavasti ja lopulta koirastani tuli taas sama ihana lenkkikaveri kuin ennen murrosikää.
Toivottavasti tuollaista ei tulisi minulle käymään.
Pystyykö sitä mitenkää ehkäisemään tai että koirasta ei tulisi sellainen?
En kyllä lähtisi perustelemaan tuota puremista ja reuhuumista murrosiällä, jos koira on yli kaksi vuotias..
Murrosiällä tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jolloin koira saavuttaa sukukypsyyden ja sen käytöksessä näkyy hormonitoiminnasta johtuvia muutoksia.
Narttukoirat saavuttavat sukukypsyyden luonnollisestikin ekojen juoksujen aikoihin. Noin 7-10kk iässä. Urokset yleensä 8-9kk iässä. Tolleri on kuitenkin keskivertoa hieman nopeammin kehittyvä koira, joten murrosikä voi näkyä jo aikaisemminkin.
Urosten ja narttujen murrosiän "oireet" ovat aika erilaisia. Yleensä sanotaan, että narttujen luonteessa tapahtuu paljon suurempia muutoksia. Urokset ovat tasaisempia, tosin murkkuilu kestää paljon pidempään, jopa 1,5 vuotiaaksi asti. Nartuilla murrosiän sanotaan kestävän neljä kuukautta ensimmäisistä juoksuista.
Itselläni on nyt (8kk) urostolleri ja murrosikä näkyy aika selkeästi. Koiran luonne on todella vaihteleva. Tuntuu kuin joka päivä olisi eri koira. Välillä se on todella rohkea ja vähän dominoivakin, jonain päivänä taas kovin alistuva ja nöyrä. Lenkeillä hajut vievät sitä mennessään, on turha käskeä tai kutsua kun se rupee nuuskimaan muiden koirien merkkaamia kohtia. Korvat ovat silloin täysin poissa käytöstä, eikä ole mitään millä saisin sen huomion itseeni. Välillä tulee myös omituisia pelkokohtauksia. Koira saattaa pelätä aivan hysteerisenä jotain naurettavaa juttua. Esimerkiksi tuulen mukana liikkuvaa muovikassia tai vaikkapa fasaania. Muutenkin käytös on kovin arvaamatonta. Yleensä se on täysin piittaamaton muita ihmisiä kohtaan, mutta joskus se saattaa yrittää lenkillä syöksyä vastaantulijoiden luo täysin arvaaamttomasti. Myös pientä eroahdistusta ja tavaroiden tuhoamista on alkanut esiintymään, jotka nekin ovat noita tyypillisimpia murrosiän oikkuja.
joo toi kaksi vuotta voi kyllä ajallisesti heittää, kun siitä jo on kymmenisen vuotta aikaa ja ei tullut ylös merkattuu tarkkaa ajankohtaa. Mutta sillon sitä pidettiin murrosikänä kun koirasta kasvoi "aikuinen" ja samalla tietysti katsottiin uudemman kerran kuka on "pomo" talossa.
Puuttuisin sellaiseen pieneen asiaan eli teksti "että kun pienenä on hyvin koulutettu niin ei sitten oo murrosikäisenä vaikeaa. "
Tämä nyt ehkä menee hieman pikkumaiseksi mutta tässä tapauksessa ei nyt ole kyse sen koiran kouluttamisesta. Se että koiralle on pennusta asti opetettu ties mitä temppuja liittyy hyvin vähän siihen minkälaisena auktoriteettinä se koira sinut kokee ja kuinka paljon se lähtee sinua haastamaan.
Varmasti tuossa tekstissä tarkoitetaan sitä että kun pennulle on siitä päivästä lähtien kun se on taapertanut kynnyksen yli laitettu rajoja ja johdomukaisesti noudatettu niitä ja käsitelty pentua varmoin ottein ja saatu sen luottamus niin se auttaa huomattavasti vanhemmalla iällä. Eli ei niinkään se koulutus vaan se ns johtajuus.
Tollerinpentuhan tunnetusti saattaa olla pieni diktaattori valepuvussa joten ei kannata kaihtaa ns hieman kovempia keinoja jos pentu on ihan järkyttävän villi. Mutta sen sinä näet sitten kun saat koiran kotiin ja kasvattaja varmasti, toivottavasti, osaa kertoa minkäluonteinen koira hänestä on.
Mitä tuohon murrosikäisen koulutukseen tulee niin jokainen koira on yksilö. OMaa pystyi ihan hyvin kouluttamaan läpi sen pahimmankin,on se sen verran perso nakeille;) Verijäljestys on sellainen laji joka sopii murrosikäiselle energiapakkaukselle. Eli vedät metsään märällä vereen kastetulla sienellä jäljen. Tai teet nakkijäljen;)
Olethan muutan karamelli käynyt lukemassa noutajakeskustelun keskusteluja? Suosittelen ehdottomasti, siellä on oma pentu osio ja peruskoulutus osio josta saat takuulla paljon vinkkejä ilman että edes lähdet esittämään kysymyksiä.
Onnea pennun odotukseen.
mutta kun sinne tarvitsee oman nimimerkin, että voisi keskustella, esittää kysymyksiä. Niin enemmän tulee täällä oltua...
Kiitoksia vastauksestasi. Enköhän minä pärjää tarpeeksi hyvin sen murrosiän yli :D
Sinne tarvitsee sen nimimerkin siksi kun ennen siellä oli sellaista törkykommenttia että kukaan ei lopulta halunnut kysyä siellä mitään.
Ei se rekisteröityminen paljoa vaadi, monet käyttävät siellä koiransa nimeä tai sitten ovat ihan täysi anonyymina rekanneet sisään.
Sanoisin että saat sieltä paljon asiantuntevampia neuvoja sillä on hieman eri kouluttaa tolleria kuin saksanpaimenkoiraa tai vaikkapa pinseriä;)
ei mun koiran uhmaikä ollut kovinkaan pitkä, ja se ilmeni vain sillälailla että ennen totteli ekalla kerralla, ja silloin "murrosiässä" saattoi joutua sanomaan muutaman kerran ennen kuin uskoi. ei koiran kyllä pitäisi kovin paljon muuttua, urokset saattavat olla vähän kovapäisempiä. Jos on tiukkana koulutuksessa, niin eiköhän tuon murkkuiän pysty aika hyvin läpi menemään ...? =) niin meillä ainakin oli.