Ovatko nuo joutsenet vaarallisia yksin melojalle.Eli käyvätkö kimppuun?Jos käyvät niin missä tilanteessa.Mitkä ovat joutsen varotus/-uhkailueleet.
Näyttävät omasta mielestäni aika tyyniltä,joku vähän kiljuu,joku siipiään aukoo,joku lähtee uimaan kajakin vierellä,joku vaan syö mutustelee.
Joutsenia on näillä seuduilla runsaasti.
Käykö joutsen kimppuun?
melontaa rannan tuntumassa
9
6124
Vastaukset
En ole kokenut fyysistä kontaktia joutsenen kanssa, että se olisi tullut nokkimaan tms. Mutta kyllä ne poikueittensä kanssa agressiivisia ovat ja joskus, taajamien ulkopuolella, ilmeisesti myös reviirikysymyksissä. Niin, joutsenen varoitusääni on sihinää ja uhittelevaa siipien levittelevimistä ja nokan aukomista.
Oletan, että joutsen pitää kajakkia ja melojaa yhtenä olentona, joutsenen kaltaisena, valkoinen kajakki saa enemmän joutsenia kimppuunsa kuin kirkkaanvärinen. Siksi taajamien ulkopuoliset joutsenet, jotka eivät ole tottuneet melojiin, käyttäytyvät joskus ilman poikueitakin kuin ajaisivat tunkeilijaa pois reviiriltä. Minä olen pyrkinyt väistämään, mutta jos silti olen saanut uhittelijan perääni olen itse uhitellut sille melan kanssa.
Kaupunkijoutsenet suojaavat vain poikueitaan ja ovat kärsivällisempiä, päästävät lähempää ohi. Sopu antaa sijaa, kunnioitetaan me joutsenia väistämällä, mutta ei liikaa, niin kokemuksen mukaan molemminpuolinen luottamus kasvaa.
Joutsenet ovat yleensä mukavia, mutta todella joskus ärsyttäviä, niinkuin ihmisetkin. Pelkoon ei kai ole syytä.- Asku
Kiitokset Yusalle aina niin asiantuntevista vastauksista. Taidat olla jo pitkään harrastanut melontaa.
Olisko liikaa pyydetty, jos kertoilisit retkistäsi, missä olet melonut ja miten pitkiä matkoja. Vinkit paikoista toki myös monia varmaan kiinnostaisivat kovasti.
Olen aloitellut myös melomista tänä keväänä ja olen kiertänyt kyllä joutsenet mukava matkan päästä. En halua tahallaan häiritä niiden elämää, kuten muittenkaan vesilintujen, niillähän on pesintä kuumimmillaan tähän aikaan. Mukava katsella haahkoja, kun lentävät silmien korkeudella kuin suihkyhävittäjät konsanaan.
Olen nyt melonut pikkasen merellä, joella ja muutamalla järvellä, joten siitä se lähtee.
Kesällä olisi tarkoitus yöpyä jossain saariston luodollakin. Asku kirjoitti:
Kiitokset Yusalle aina niin asiantuntevista vastauksista. Taidat olla jo pitkään harrastanut melontaa.
Olisko liikaa pyydetty, jos kertoilisit retkistäsi, missä olet melonut ja miten pitkiä matkoja. Vinkit paikoista toki myös monia varmaan kiinnostaisivat kovasti.
Olen aloitellut myös melomista tänä keväänä ja olen kiertänyt kyllä joutsenet mukava matkan päästä. En halua tahallaan häiritä niiden elämää, kuten muittenkaan vesilintujen, niillähän on pesintä kuumimmillaan tähän aikaan. Mukava katsella haahkoja, kun lentävät silmien korkeudella kuin suihkyhävittäjät konsanaan.
Olen nyt melonut pikkasen merellä, joella ja muutamalla järvellä, joten siitä se lähtee.
Kesällä olisi tarkoitus yöpyä jossain saariston luodollakin.Olen kalenterivuosina melonut kai n. 15v. Pari ekaa vuotta satunnaisesti inkkarilla, sitten kolme vuotta omalla venäläisellä Taimen-rättikajakillani (retkiä esim. Porkkalan, Heinolan, Hauhon, Liesjärven, Punelian, Inkoon vesille ja Puulalle (upea alue!).
Sitten rakensin oman rima/epoksi-kaksikon, stripperin. Sillä kävin samoilla vesillä, mutta hieman enemmän merellä Hki-Porkkala-välillä. Näinä vuosina tein päämuotoisesti yhden tai kahden yön retkiä, yksin kaksikolla meloen (!) tai sitten joku oli mukana. Kaudessa meloin ehkä vain 200-300km
Viimeiset kolme vuotta (neljäs kausi hyvin vauhdissa) olen siirtynyt enimmäkseen yksikkömelontaan merikajakilla. Olen Merimelojien
http://merimelojat.sporttisaitti.com/seuran_esittely/
jäsen. Kaksi edellistä vuotta olen ollut tonnarilistalla,
http://www.kanoottiliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/13586/file/Tonnarilista2006.pdf
kilometrit kertyvät enimmäkseen Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen vesillä, yöpymisiä on vähemmän kuin takavuosina. Mutta raskaalla rimakaksikollani olen käynyt myös esim Inkoon ja Kustavin vesillä viime kesänä. En oikein tiedä mitä tekisin sillä jatkossa. Tekisinkö siitä purjekajakin? Yksiköllä on paljon mukavampi meloa kuin sillä.
Siis en ole tehnyt kai koskaan neljän yön retkeä pidempää, senkin Puulalla. Viimeisestä kahden yön retkestäkin on muutama vuosi. Ehkä tänä kesänä niitä taas tulee, mahdollisesti juuri Puulalla, nyt kun perheessä on kaksi yksikköä. Puulalle kun ei oikein kannata lähteä PK-seudulta yhdeksi yöksi.
Siis valtaosa melonnastani on tällä hetkellä 2,5h- 4h "lenkkejä", nautiskelua, aallokkoharjoittelua, vauhtiakin, tyypillisesti yksi rantautiminen kevyiden eväiden parissa esin Torra Lövössä, Pihlajistossa, Knapperskärissä (ovat hyviä saaria yöpyä Hgin länsipuolella, lähivesillä)..
Merimelojien "paratiisisaari" Skörvö Kirkkonummella on yhä lisääntyvässä määrin retkieni kohde. Sinne on reitinvalinnasta riippuen n. 28km Hgistä. Tämä kesän kuntotavoitteeni on edestakainen päiväretki sinne.- Asku
Yusa kirjoitti:
Olen kalenterivuosina melonut kai n. 15v. Pari ekaa vuotta satunnaisesti inkkarilla, sitten kolme vuotta omalla venäläisellä Taimen-rättikajakillani (retkiä esim. Porkkalan, Heinolan, Hauhon, Liesjärven, Punelian, Inkoon vesille ja Puulalle (upea alue!).
Sitten rakensin oman rima/epoksi-kaksikon, stripperin. Sillä kävin samoilla vesillä, mutta hieman enemmän merellä Hki-Porkkala-välillä. Näinä vuosina tein päämuotoisesti yhden tai kahden yön retkiä, yksin kaksikolla meloen (!) tai sitten joku oli mukana. Kaudessa meloin ehkä vain 200-300km
Viimeiset kolme vuotta (neljäs kausi hyvin vauhdissa) olen siirtynyt enimmäkseen yksikkömelontaan merikajakilla. Olen Merimelojien
http://merimelojat.sporttisaitti.com/seuran_esittely/
jäsen. Kaksi edellistä vuotta olen ollut tonnarilistalla,
http://www.kanoottiliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/13586/file/Tonnarilista2006.pdf
kilometrit kertyvät enimmäkseen Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen vesillä, yöpymisiä on vähemmän kuin takavuosina. Mutta raskaalla rimakaksikollani olen käynyt myös esim Inkoon ja Kustavin vesillä viime kesänä. En oikein tiedä mitä tekisin sillä jatkossa. Tekisinkö siitä purjekajakin? Yksiköllä on paljon mukavampi meloa kuin sillä.
Siis en ole tehnyt kai koskaan neljän yön retkeä pidempää, senkin Puulalla. Viimeisestä kahden yön retkestäkin on muutama vuosi. Ehkä tänä kesänä niitä taas tulee, mahdollisesti juuri Puulalla, nyt kun perheessä on kaksi yksikköä. Puulalle kun ei oikein kannata lähteä PK-seudulta yhdeksi yöksi.
Siis valtaosa melonnastani on tällä hetkellä 2,5h- 4h "lenkkejä", nautiskelua, aallokkoharjoittelua, vauhtiakin, tyypillisesti yksi rantautiminen kevyiden eväiden parissa esin Torra Lövössä, Pihlajistossa, Knapperskärissä (ovat hyviä saaria yöpyä Hgin länsipuolella, lähivesillä)..
Merimelojien "paratiisisaari" Skörvö Kirkkonummella on yhä lisääntyvässä määrin retkieni kohde. Sinne on reitinvalinnasta riippuen n. 28km Hgistä. Tämä kesän kuntotavoitteeni on edestakainen päiväretki sinne.Kovasti kiitoksia vastauksesta Yusa.
Itse olen Kemiönsaaren eteläosan merialueilla ja järvillä aloittelemassa tätä hommaa. Hienoa seuta sekin tuhansinen saarineen ja muutama järvikin on. Merikotkakin on tullut nähtyä useampaankin otteeseen tuolla seudulla.
Omistan vain pari ilmatäytteistä kajakkia, koska kuljetus ja säilytys on senverran helpompaa mutta varmasti, jos innostus kasvaa, tulee hankittua myöhemmin kova kajakki ja sillä on sitten helpompaa tehdä pitempiä retkiä.
Kerralla melon noin 6-10 kilometrin lenkkejä. Asku kirjoitti:
Kovasti kiitoksia vastauksesta Yusa.
Itse olen Kemiönsaaren eteläosan merialueilla ja järvillä aloittelemassa tätä hommaa. Hienoa seuta sekin tuhansinen saarineen ja muutama järvikin on. Merikotkakin on tullut nähtyä useampaankin otteeseen tuolla seudulla.
Omistan vain pari ilmatäytteistä kajakkia, koska kuljetus ja säilytys on senverran helpompaa mutta varmasti, jos innostus kasvaa, tulee hankittua myöhemmin kova kajakki ja sillä on sitten helpompaa tehdä pitempiä retkiä.
Kerralla melon noin 6-10 kilometrin lenkkejä.Minulla on lapsuudestani muutamia mukavia muistoja Hitisten saaristosta ja suunnitelmissa on käydä siellä melontaretkellä sopivan tilaisuuden tullen katselemassa paikkoja.
- melontaa rannan tuntumassa
Entä jos heittää niille pullaa?Kajakkiin mahtuu kyllä monta pitkoa.
- Mi-i
melontaa rannan tuntumassa kirjoitti:
Entä jos heittää niille pullaa?Kajakkiin mahtuu kyllä monta pitkoa.
Joutsenet ovat joskus sen verran krätysiä, että sihisevät ruokkijaakin jos uskaltautuu liian lähelle. Kiittämättömät rontit.. ;)
Uhkaavia eleitä on pään painuminen kaulaa vasten ja siipien nostaminen koholle selän päälle. Tässä vaiheessa, jos se alkaa uiskennella kohti tasaisen nopeasti, kannattaa poistua rivakasti toiseen suuntaan.
- Nurska
Meloessamme vaimon kanssa kaksikkokajakilla joella olimme törmätä lentoon lähtevään joutseneen, joka käytti jokea kiitoratanaan.
Törmäys siinä olisi tullut, mutta nostin melan pystyyn, jolloin vastaan lentävä joutsen tajusi kohteen liian korkeaksi ja lensi viereltämme sen sijaan että olisi yrittänyt lentää yli.
Keski-Euroopassa (mm. Hannoverin Maschsee-järvellä) on järvien rannoilla, jos lähellä rantaa kulkee maantie, varoituskylttejä järveltä lentoon lähtevistä joutsenista. Tullessaan tien kohdalle ne eivät välttämättä ole saaneet vielä paljoa korkeutta ja voivat törmätä autoon.
Elokuvan "Zoo" alkukohtaus lähtikin tällaisesta kuolonkolarista joutsenen kanssa. - Juuso
Törmäsin itse kerran joutsenperheeseen, isä, äiti ja pari-kolme poikasta. Pääsimme vähän yllättään ne kaislikon reunassa vedessä kanootilla. Kova huutohan siitä syntyi. Isä lähti "hyökkäämään" melkein kohti levitellen siipiään kuin lentoon lähdössä, tuli melkein kohti sivulta ohi mennen kovaa ääntä pitäen. Tuntui että tulee ihan päälle mutta pysähtyi tai laskeutui kanootin viereen sivulle, ehkä 10-20 m päähän. Se oli aika vaikuttava näky. Emo johdatteli poikasi poispäin vedessä uiden. Isä lähti uimaan pois päin vastakkaiseen suuntaan ikään kuin johdattaen meitä pois poikasten luota. Isä ja emo rääkaisivät vuorotellen kuten toisilleen viestittäen. Lähdettiin melomaan poikasista poispäin isän perässä.
Vähän matkaa melottuamme ajattelimme kokeilla mitä tapahtuu jos pysähdytään. Annettiin kanootin vauhdin pikku hiljaa pysähtyä. Nopeasti isä huomasi, ettei seurattu. Teki valehyökkäyksen siipiä kovasti veden pinnalla räpytellen, tällä kertaa kohti. Tuntui tulevan taas ihan päälle mutta pysähtyi n. 10-15 m päähän veteen. Lähti taas meneen uiden edellä pois päin ja me seurattiin tällä kertaa loppuun asti. Katsoi koko ajan että seurattiin. Kun oltiin isän mielestä tapeeksi kaukana, se nousi siivilleen ja lensi meidän yli emon ja poikueen luo.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1125255
Kalasataman talossa lienee rakennusvirhe
Ei pitäisi olla mahdollista parvekkeen kautta tulipalon kiivetä katolle saakka kuin korkeintaan ylimmästä kerroksesta.2752169- 911746
Kristillinen Kaste on syntisten kaste, ei itsensä uskoviksi julistaneiden kaste
Raamatun mukaan vain syntisyyden vuoksi kastetut saavat kasteen hyödyn, syntien anteeksisaamisen ja Pyhän Hengen lahjan2401210Venäjä teki mahtavan iskun Kiovaan?
Miksi Ukraina ei kykene tekemään Moskovaan yhtä mahtavia iskuja.3411187Kaipaatko nainen
Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd1051120Nojatuoli !
Uutta kehiin, kun edellinen pikavauhtia täyttyi, pitäisikö kiittää näitä asian jouduttaneita? Pilvet leijaa, sadetta en1521111- 501109
- 1111059
Toivotko koskaan mies...
Että nähtäis ja aloitettais alusta, puhtaalta pöydältä tutustuminen. Olit oikeassa ei me kunnolla tunnettu. Olin hölmö.821012