Nimittäin jankuttavien lasten kanssa vai hillitsettekö? Kun tarhaan ei haluta mennä eikä lähdöstä tule mitään. Tänään aamulla paloi käpy taas nii että huusin naama punaisena 4-vuotiaalle. Ei hemmetti, tiedän itseni älyttömäksi ja tyhmäksi mutta kun hermo ei pidä sen kitinän kanssa. Aamut on nimenomaan vaikeita, ollaan vähän pattitilanteessa.
Kyllähän sitä kai joskus huutaa saa, mutta minulla menee vähän överiksi, lapsikin on ihan kauhuissaan kun olen joskus paiskonut jotain tavaroitakin.
Kyllähän sitä kai joskus huutaa saa, mutta minulla menee vähän överiksi, lapsikin on ihan kauhuissaan kun olen joskus paiskonut jotain tavaroitakin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mä "laitan itteni jäähylle". Käyn röökillä tai laskemassa kymmeneen toisessa huoneessa. Tilanne katkeaa ja lapsikin rauhottuu samalla. Kiireessäkin homma hoituu loppujen lopuks nopeammin kun 2min. tuulettuu välillä, eikä raivoomiseen mene aikaa. T: isukki ja 3 lasta
Joo, pitää varmaan huomenaamuna käydä rauhoittumassa toisessa huoneessa. Koetan saada tämän mieleeni jo etukäteen, raivostuttuani ei ajatus oikeasti enää kulje.
Aiemmin oli itsellänikin tapana käydä röökillä sauhuamassa. Nyt olen puoli vuotta ollut ilman ja hermo menee vähän turhan pienestä. En haluaisi tämän takia muuten hyvin mennyttä lopettamista heittää syrjään. Kyllä tässä on pakko löytää joku muu rauhoittumiskeino. Onko jollain muita vinkkejä?
Jep. Älä nyt hyvää röökilakkoa mun vinkin takia pilaa :) Oli vaan mun toimintamalli. Lapselle voi sanoa, että iskää ärsyttää toi toiminta (mikä nyt onkaan) ja mennä toiseen huoneeseen vähäksi aikaa. Meillä on joskus käyny niinkin, että kun likka on kiukutellu pukemisesta, onkin pukenut sillä aikaa kun oon käynyt omaa päätä lepuuttamassa.
4 vuotiaalle voi jo ihan jutella tyyliin: harmittaako lähteä hoitoon? Ja sanoa vaikka että isästäkin tuntuu kurjalta olla päivä erossa, mutta töihin ja hoitoon nyt vaan on pakko mennä.
kunnolla aikaa...teet aamuks kaikki valmiiks, vaatteet valitaan valmiiks, mahdollisesti aamupalakin tehdään valmiiks..ja omat siis myös...sitten puet eka ittes ja sitte vasta puet lapsen ja laitat sen valmiiks..ja kun on tappelun aika, ei kiire stressaa vaan voit ottaa kinat vastaan hermoilematta..vai väitätkö että olet yhtä kireä silloin kun teillä on lapsen kanssa aikaa tehdä asiat. Voit myös helpottaa lasta kun kerrot mitä seuraavaksi tehdään"nyt mennään pesemään hampaat" eikä niin että viet lapsen kylppäriin, tyrkkäät harjan kouraan-..tai että nyt mennään ja puetaan päälle..Kohta lähdetään tarhaan jne jne.
Ensinnäkin jos joskus menee hermo ja alkaa karjua niin anna mennä vaan, ei se lapsi siitä hajoa.
Toki oma päiväkin on pilalla, jos sen on aloittanut lapsille meuhkaamisella.
Kymmeneen laskeminen on aika hyvä ja toimiva konsti ja tietenkin se, ettei ole kiire.
Kiireessä menee hermo satavarmasti.
Meillä aikoinaan n.4v neiti kiukutteli aamuisin pukemisesta siihen asti, kunnes eräänä aamuna laitoin itselleni kengät jalkaan, takin niskaan ja lähdetiin pikkareisillaan olevan tytön kanssa tarhaan.
Parin metrin päähän päästiin koviovelta kunnes neitin jo ehdotteli paluuta kotiin ja vaatteiden pukemista.
Sen jälkeen loppui aamukiukuttelut pukemisesta.
eli eihän tähän tietenkään mitään vippaskonstia ole. Täytyy miettiä tätä elämää vähän laajemmin, miksi olen niin kireä kokoajan? Jos töistä ja päivän muista asioista on niin kova stressi aamuisin, että se saa karjumaan lapsille, niin onkohan niissä jotain vikaa?
Näitä jään pohtimaan, kiitos kaikille vinkkaajille!
Jossakin tv-ohjelmassa antoi hermoheikoille ilmapallot taskuun. Aina kun meni pinna, ei muuta ku puhaltaan ja tyhjäx, puhaltaan ja tyhjäx niin kauan, ku loppui voimat raivota. Tietty sitä aikaa menee siihenkin, jos kiire on, mutta varmaan voi neiti olla ihmeissään, että mitä helkkaria toi isi nyt...
Toinen oli jossain kirjas: heittäydy överiksi ja tee hyvä vitsi siitä tappelusta, ala pelleileen - tai vaihtoehtoisesti laula pontevasti vaikka Oolannin sotaa silloin, kun lasket 10:een. Toimii varmaan varoituksena lapsellekin, että Oolannista ei hyvää seuraa..
... ala juttelemaan lapselle jostain samalla kun autat pukeutumisessa. Annat esim. itse valita laitetaanko housut vai paita ensin.. ja juttelet ja kyselet ihan höpöhöpöjä... kuulostaa hassulta, mutta meillä tehosi kunnes lapsi täytti 6v.
se rentouttaa lihakset ja mielen kysy lääkäriltäsi resepti ennenku nakkaat pennun seinään.vittu mulla ei mee ku ton vitun nalkutavan akan kansa hermot.. vittu se alkaa ärsyttää joskus niin paljo ihan niiku tahalleen ettei tiiä löiskö tai jotain,, vittu!! kertokaa mitä teette ku akan kanssa polla levii?? x) ps:sitten pikkusen huumoriakin mukana mut niiku sinnepäin ok??
Ei vaimon nalkutusta kannata niin vakavasti ottaa. Mä sanon joo, joo ja hymyilen nätisti. Teen sitte kuitenki niinku itteä huvittaa. Naiset on yhtenä päivänä pahal päällä ja seuraavana tosi hyvällä. Tai sit aina pahalla päällä. Ei siitä kannata verenpaineita nostattaa. Siinähän meuhkaavat jos se kerran helpottaa.
nyrkillä seinään. Lähe pihalle hetkeks jos oikeen vituttaa, ennen kuin lyöt akkaas. Omalleni sanon (n. 2x/vuosi) etten nyt jaksa kuunnella tollasta, tähän asti on mennyt satunnaisesti perille. On se kuitenkin hyvä muija, sillon kun on hyvällä päällä.
tehty osa Suomen raaimmista henkirikoksista.
Yksikin tapaus, jossa tikattiin 100 kertaa keittiöveitsellä.