Vielä vähän aikaa sitten olin innoissani aloittamassa terveellistä elämää. Päätin syödä ja liikkua. Nyt olen niin väsynyt tähän,paino ei ole laskenut ja painoin talvella 44kg. (160cm)Nyt painan 51kg. En jaksa enää miettiä että oonko syönyt tarpeeksi ja saanko tarpeeksi vitamiineja ja miten liikun oikein jne...
Lopetin syömisen taas. Ei huolta mistään,ei haittaa vaikka lenkki unohtuu,ei tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse syödä. Tämä päätös oli paljon helpompi tehdä ku se että alan syömään. Sillon itkin ahdistuksesta. "Jos tää ei toimi,jos mä lihon?" No,en lihonut enää mutta housut joita pidin talvella,eivät enää mahdu. Eilen itkin helpotuksesta.
Taas takaisin tähän,tuttuun ja turvalliseen syömättömyyteen. Tämän mä sentään osaan,ja lihominen on mahdotonta. Ei jaksa enää kiinnostaa mitä mulle tapahtuu,haluun vaan unohtaa kaiken ja laihtua takaisin siihen mitä mä olin talvella. Luulin että nyt se loppuu,mä parannun. Ei se sitte ollutkaan niin helppoa.
Lopetin syömisen taas. Ei huolta mistään,ei haittaa vaikka lenkki unohtuu,ei tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse syödä. Tämä päätös oli paljon helpompi tehdä ku se että alan syömään. Sillon itkin ahdistuksesta. "Jos tää ei toimi,jos mä lihon?" No,en lihonut enää mutta housut joita pidin talvella,eivät enää mahdu. Eilen itkin helpotuksesta.
Taas takaisin tähän,tuttuun ja turvalliseen syömättömyyteen. Tämän mä sentään osaan,ja lihominen on mahdotonta. Ei jaksa enää kiinnostaa mitä mulle tapahtuu,haluun vaan unohtaa kaiken ja laihtua takaisin siihen mitä mä olin talvella. Luulin että nyt se loppuu,mä parannun. Ei se sitte ollutkaan niin helppoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Toivottomuutesi tuntuu aivan samalta kuin minulla. Ei oo enää missään mitään järkeä ! En kestä mitään enää.. Ei mua kukaan täällä kaipaa; ei koulussa, eikä kotona ! Kukaan ei tajua mistään mitään tai ainakaan mua .
Älä luovuta. Jos olet jo pystynyt nostamaan painosi noin hyvään lukemaan, älä missään nimessä nyt anna periksi. Jos laihdut uudelleen, sinulla on taas kaikki ahdistus edessäsi. Kaikki on aloitettava alusta. Varmaan järjen tasolla ymmärrät, että laihduttaminen et ongelmiasi ratkaise. Nyt sinä tarvitset kipeästi apua jaksaaksesi yrittää. Sinä tarvitsisit lepoa, rentoutumista ja paljon huolenpitoa. Mieti, kuka voisi olla se, joka voisi auttaa.
sanon vain sinulle, että näistä jutista ei voi kaikki kertoo kaikille!
eli ts. sitä huolehtijaa o mahdotonta löytää :(
mulla on ihan sama tilanne! Juuri päätin, että ihan sama! antaa olla. minä alotan taas syömään ja paranen! edes vähän kerrallaan, mutta sitä kesti hyvä jos viikon, ja masennuin taas nii ku farkut alko puristaan, että ei auta muu kuin olla syömättä!
ei se ole nii helppoo ku luulisi! syömättä on vaan nii helppo olla! ei tarvii stressata et lihooko. mut pelkään, et tulee ahmimiskohtaus st sen takiaa....
Mikäli joskus haluat parantua, sinun on luovuttava liian pienistä vaatteista ja ostaa rehellisesti isompia.
Olet kuitenkin kokenut jotain erilaista ja sen hyvyyden sisäistää vasta pitkän ajan kuluttua. Siksi mieti vielä. Haluatko jatkaa itserääkkiä?
Haluan jatkaa isterääkkiä. Haluan laihtua. Ei ole mukavaa vihata itseään...
Älä luovuta kuitenkaan nyt, kun olet jo noin lähellä sellaista painorajaa, että voisit parantua. Nyt sinulla on huono hetki ja rääkkää nyt vaan itsesi sen yli. Hae kirjastosta Gisela van Sternin kirja: Lupa syödä.Sinä selviydyt kyllä.
Kun luin tekstisi tunsin että oisin kirjottanu sen melkein kuin itse! Sanon sinulle , että älä missään ihmeessä luovuta ! ! Minä luovutan joka päivä . ;/ Ja ei mua kukaan ymmärrä..Ei kukaan osaa auttaa...tiiät jooo.. Mut älä sinä luovuta ainakaan
Mä yritän. :)