Lukihäiriökö???

Itselläni todettiin lukihäiriö ala-asteella (ensimmäisellä tai toisella luokalla). Ensisijainen vaikeus oli se, etten oppinut tuplakonsonantteja ja -vokaaleja. Myös tosiaan oikea ja vasen on aina mennyt sekaisin ja onnistun eksymään melkein kotonani.

Mutta tapaukseni on vähän erilainen kuin sinun. Minulla on näkömuisti, joten muistan lukemani oikeastaan melko helposti. Siskollani, jolla on pahempi lukihäiriö, kokeisiin lukeminen onnistui vain niin, että joku luki hänelle koealueen läpi.

Kielet ovat myös olleet aina helppoja, samoin matematiikka, joten niissä en neuvoja osaa antaa. Siskollani kielet olivat helvetistä ja niitä väännettiin kotona itkun kera. Mitään läpimurtoa ei kuitenkaan koskaan tullut ja jokaista kutostakin juhlittiin (tärkeintä, että pääsi läpi). Luulisin kuitenkin, että systerin tapauksessa helpointa olisi oppia kieltä puhumalla ja kuuntelemalla, ei lukemalla.

Kuten varmasti huomaa, minulla ei ole mitään vaikeuksia kirjoituksen tai kieliopin kanssa :) Kolmannella luokalla, kun lukeminen ja kirjoittaminen olivat vaikeimmillaan (tekstit olivat muutakin kuin aa-mu, o-me-na), aloin lukea kirjoja. Ja luin ja luin ja luin. Aloin myös ymmärtää kielioppia uudella tavalla, hyvä matemaattinen pohja kai oli se ratkaiseva tekijä, koska näen kieliopin pelkästään matemaattisena. Jos tiedän kaavat, osaan soveltaa niitä. Sitä nyt on vähän vaikea selittää, mutta 5 vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen pystyin opettelemaan koko suomen kieliopin kahdessa tunnissa ja läpäisin kokeen täysillä pisteillä. Mielestäni aika hyvin sellaiselle, joka ei asioita ollut kerrannut.

Ainoat "vaivat", jotka minulle jäivät, ovat tuo oikean ja vasemman sekoittaminen sekä toivottoman hidas lukeminen. Luen paljon, kirjoitan paljon, mutta en pysty lukemaan nopeammin. Lisäksi kirjoitusvirheet tekstissä tuppaavat ärsyttämään ;) nykyään myös tyylivirheet painetussa tekstissä. Jopa niin paljon, etten pysty tekstiä lukemaan.

Sinulle antaisin sen neuvon, että lue ja lue paljon. Konekirjoitusta ei myöskään kannata stressata, aika monella typoja tulee ja ne eivät liity mitenkään lukihäiriöön. Tietysti kannattaa aina oikolukea kirjoituksensa. Ja kokeisiin lukemisesta: pyydä vaikka isää tai äitiä lukemaan koealue kanssasi pienissä pätkissä. Jos lukihäiriö häiritsee tekstin sisäistämistä, voi kuulomuisti tehdä ihmeitä.

Ja lukihäiriö ei missään nimessä ole vaiva tai vika. Minulle se on ollut huomattava etu ja mieletön hyöty. Sitä pitää vain opetella käyttämään oikein.

mutta ei täältä mitään diaknoosia saa. mene puhumaan koulun erityisopelle/opolle/luokan valvojalle, joka ohjaa sinut mahd tutkimuksiin.

itsellä todetiin vasta nyt lukiossa keskivaike häiriö.minulla ilmenee enemmän lukemisen vaikeutena ja hitautena, kuullun ymmärtämisen vaikeutena ja puheessa siten että sanat unohtuvat mielestä ja puhun vähän miten sattuu. kirjoittamisessa ei paljon virheitä mutta kirjoitan hitaasti ja käsiala on suurta ja epäsiistiä.ja minullakin on tuo oikea/vasen juttu.

jos sinulla on tosiaan kielissä kumminkin noin hyvät arvo sanat ninn tuskin kovin pahasta häiriöstä on kyse. ja kyllä lukihäiriön kanssa voi selvitä, tarvitsee vaan tehdä enemmän töita sen eteen.