Lapsellani IgE

Jos on allergia niin sen kyllä sitten huomaa. Ei mitään vakavaa siis.

mille niitä Ige-vasta-aineita on? Lapsella on atopia ja kohonnut riski sairastua astmaan (jos sitä ei jo ole). IgE:n kohoamisella ei tarvitse olla mitään tekemistä homealtistuksen kanssa, mutta tietysti kenenkään ei pitäisi altistua homeelle, kotona tai koulussa. Lapsen kasvaessa immuunipuolustus saattaa kehittyä ja jotkut jopa pääsevät allergioistaan eroon aikuisikään mennessä. Hyvää vertaistukea ja neuvontaa saattaa löytyä paikallisesta allergiayhdistyksestä, monissa toimii ryhmiä allergisten lasten vanhemmille.

Toivottavasti löydätte hyvän lääkärin. Meillä on myös atooppinen ja astmaattinen lapsi ja tavallisella allergia- ja astmalääkityksellä on pärjätty varsin hyvin, jopa kilpaurheilussa. Homealtistuminen kotonakin päättyi jo :-)

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/010426.htm

OYS/Oulun yliopisto
Sisätautien klinikka
26.04.2001

Leena Tiitto

MIKÄ ALLERGOLOGIASSA PUHUTUTTAA
Johdanto
Allergologian tämän hetken tärkeinaihe on allergisten sairauksien primaaripreventio, joka on ainut tapa vaikuttaa itse taudin puhkeamiseen: Käsitykset allergisten sairauksien primaaripreventiosta ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja sen merkityskin on osittainedelleen selkiytymättä. Allergiset sairaudet ovat lisääntymässä, mutta monet tekijät tämän ilmiön taustalla ovat edelleen epäselviä. Sen sijaansekundaariprevention merkitys, jossapoistetaan haitallinen tekijä esimerkiksi herkistyneen astmaatikon hoidossa, on kiistaton.

Tässä esityksessä keskitytään pääosin astman primaaripreventioon ja sen merkitykseen uusimpien tutkimusten valossa.


Historiaa
Heinänuha oli 1800-luvun lopulla harvinainen tauti. Lontoolaiselta lääkäri Bostockilta meni 9 vuotta 28 potilaan löytämiseen, kyseessä oli yläluokan; etenkin aristokraattien tauti, jonka arveltin johtuvan ruusun tuoksusta, yläluokka matkustikin Brightoniin kylpylään heinänuhaansa pakoon.
1850-luvulla termit ”hay fever” ja ”summer catarrh” otettiin käyttöön.

1870 perustettiin USA:ssa yhdistys: ”United States Hayfever Suffers”, jäseniä oli 200.


Epidemiologiaa
Allergiapotilaiden määrä on lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana :

Suomalaisilla varusmiehillä vuosina 1966-97 on allergisen nuhan ilmaantuvuus noussut

0,12®7,41 % siis 62 kertaiseksi; atooppinen dermatiitti on myös lisääntynyt 7 kertaisesti: 0,15®1,05 %. Allergiset sairaudet ovatkin toiseksi yleisin varusmiesten sairausryhmä.

Kansanterveystyön laitoksen suorittamassa nuorten terveystapatutkimuksessa vuosina 1977-79 ja 1991 tutkituissa kohorteissa oli astman ja allergisen nuhan insidenssi noussut 3-kertaiseksi. Osatekijänä kasvaneeseen insidenssiin on parantunut diagnostiikka.

Aikuisväestössä 15-20 % sairastaa allergista nuhaa, 2-6 % astmaa, 2-5 %lla on atooppinen ihottuma, ruoka-aineallergioita 1-2 %:lla ja 15 %:lla kosketusallergioita.

Allergiat ovat lasten yleisin pitkäaikaissairaus, ja ruoka-aineallergiaa on 6 %:lla.

Ammatti-ihottumien määräammattitaudeissa on vähentynyt1/3®1/5, johtuen paremmasta suojauksesta ja käyttöturvallisuustiedoista.


Perinnöllisyys
Atooppinen allergia on perimältään monitekijäinen sairaus, perintötekijät eivät yksin johda sairauteen vaan aiheuttavat sairastumisalttiuden. Ympäristön vaikutus perimältään alttiilla yksilöllä ratkaisee lopullisesti atooppisen allergian puhkeamisen.

Lapsella on kaksinkertainen riski saada atooppinen sairaus jos toisella vanhemmalla on atooppinen allergia ja riski nousee nelinkertaiseksi jos molemmat vanhemmat ovat atoopikkoja.

Eri puolilla maailmaa taipumus sairauksiin välittyy eri kromosomien ja geenien kautta, mutta yhteisiä, selkeästi atooppista perimää kantaviakin geenejä löytyy: kromosomit 11q13 (”atopiageeni”), 5q31 (T-solujen differentaatio), 12q (IFN-g), 6p21 (pääkudostyypit HLA). Kuitenkaan mitään ”astmageeniä” päinvastoin kuin jo luultiin, ei ole löydetty.


Allergian immunologiaa
Allergisessa reaktiossa vaihtelevat kaikki klassisetCoombs&Cell -luokituksen mukaiset neljä reaktiotyyppiä, mutta ylivoimaisesti tärkein on anafylaktinen tyyppi I- reaktio, jossa syöttösolun pintaan kiinnittyneet IgE vasta-aineet tunnistavat allergeenin ja syöttösoluista vapautuu välittäjäaineita, jotka yhdessä allergeenien kanssa aktivoivatT-lymfosyyttejä.Th-välitteinen immuunivaste voidaan jakaa kahteen ryhmään sytokiinierityksenä perusteella: Th1-solutaktivoituvat klassisessa, viivästyneessä yliherkkyysreaktiossa, ne tuottavat IL-2:ta ja

IFN-g:aa, paras vaste syntyy bakteeri-infektiossa.Th2-solut tuottamat IL-3 , IL-4 ja IL-13 indusoivat B-lyfosyyttien tuottaman IgE vasta-ainereaktion, joka johtaa anafylaksiaan.




ALLERGIAN PREVENTION MAHDOLLISUUKSIA
Allergian preventiossa raskaus ja imetys , infektiot ja ympäristötekijät ovat tällä hetkellä eniten tutkittuja alueita.




RASKAUS JA IMETYS
IgE ei läpäise istukkaa, sikiön oma synteesi käynnistyy 11 viikolla. Raskaus on onnistunut Th2 välitteinen ilmiö; koe-eläinmalleissa TNF ja IFN-g tuhoavat sikiön. Pienet allergeenimäärät suosivatTh2 vastetta, lapsen syntyessä Th2 immuunivaste on korostunut, mutta suolistonbakteerifloora, luonnolliset antigeenikontaktit ja infektiot muovaavat sitä Th1 vasteeksi. Välittäjäainesynteesin käynnistymisessä on atoopikolla häiriöitä tai se on hitaampaa kuin terveellä, esim. IFN-g ja myös IL-3 tasot ovat atoopikolla alhaisemmat, IL-3 taso jopa 3 ikävuoteen saakka. Esimerkkinä myöhäisestä kypsymisestä on atooppisen dermattiitin paraneminen iän myötä.


Raskauden aikainen herkistyminen
Sikiöllä on mahdollista saada IgG vasta-aineita istukan kautta, mutta IgEvasta-aineet ja allergeenit kulkevat membraanien kautta, paikoissa missä desidua ja sikiön kudos ovat kosketuksissa: Transmembranoottisen mekanismin välityksellä allergeenit pääsevät suolen Peyer´n soluihin kun sikiö nielee lapsivettä, pienempiä altistusmääriä tulee iho ja ilmateiden kautta (lapsiveden aspiraatio). IgE:tä todetaan amnionnesteessä 16-17 viikolta saakka.


Probiotit ja atopia
Probiotti on suoliston normaaliflooraan kuuluva, terveyttä edistävä bakteeri, joka kykenee kiinnittymään suolen epiteeliin käyttämällä hyväkseen epiteelin reseptorien hiilihydraattiketjuja, jolloin samoja reseptoreita käyttävien patogeenien kiinnittyminen suoleen estyy, sitten probiootti kolonisoi suolen.

Turussa E Isolaurin ryhmän vuosina 1997-2000 tekemässä tutkimuksessa seurattiin 159 pian synnyttävää, atooppisen sukutaustan omaavaa äitiä: heille annettiin Lactobacillus GG:tä kapseleina 2-4 viikkoa ennen synnytystä sekä synnytyksen jälkeen 6 kuukautta, ei-imettävien äitien lapset saivat valmistetta jauheena. Lasten atooppisten sairauksien ilmaantumista seurattiin 2 vuoden ikään: Lactobasillusta saaneilla lapsilla ilmeni atooppista ekseemaa puoletvähemmänverrattuna kontrolliryhmään (23 % vs 46 %). Myös korkeita totaali IgE-pitoisuuksia oli vähemmän (18 % vs 27%). Lactobasilluksen anto edistää kasvutekijä beetan ja IL-10:n esiintymistä, ne suppressiovat T2-tyyppistä allergista inflammaatiota.


Imetys vs. lehmänmaitoallergia
Toisessa tutkimuksessa oli 6209 täysiaikaista vastasyntynyttä, joista 5385 (87%) tarvitsi lisäravintoa, verrokkina oli824 pelkästään rintaruokittua vauvaa. Lisäravontona oli lehmänmaito, pastoröitu äidinmaito ja hydrolysaatti (Peptidi-Tutteli). Lehmänmaitoallergian esiintyvyys oli lehmänmatoa saaneilla 2,4 %, pastoröitua äidinmaitoa saaneilla 1,7 % ja hydrolysaatiryhmässä

1,5 %, kontolliryhmän insidenssi oli 2,1 %. Rintaruokinta ei siis tämän tutkimuksen mukaan eliminoisi lehmänmaitoallergiaa.


Yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden välttämisellä saadaan parhaimmillaan vain viivytettyä esim. atooppisen dermatiitin puhkeamista, muttavälttämisdieetillä ei pystytä vaikuttamaan myöhemmin puhkeaviin hengitystieallergioihin. Monityydyttymättömien rasvojen runsas käyttö (rasvaiset kalat) saattaa vähentää atooppisten sairauksien esiintyvyyttä, koska pitkäketjuiset n-3-rasvahapot hillitsevät allergista tulehdusreaktiota. Trans-rasvahapoista on haittaa, sillä ne häiritsevät monityydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihduntaa.




INFEKTIOT
Englantilainen Strachan havaitsi vuonna 1989 perheen lapsiluvun korreloivan heinänuhan esiintyvyyteen: 20 %:lla ainoista lapsista oli heinänuhaa, kun taas viidensillä lapsilla vain 10 %:lla. Syntyi "hygienia hypoteesi": Lapsuudessa sairastetut infektiot, jotka tarttuvat huonoissa ja ahtaissa asunnoissa sisarukselta toiselle saattavat suojata lasta atooppiselta allergialta ja esim. heinänuhalta.


V 1997 tri Schirakawan japanilais-englantilainentyöryhmä totesi, että tuberkuliinikokeeseen positiivisesti reagoineilla lapsilla ole kolme kertaa vähemmän IgE:tä ja astmaa , pari vuotta myöhemmin suomalainen v. Hertzen havaitsi, että kliininen, 16-vuotiaana sairastettu tuberkuloosi oli suojannuttutkittavia astmalta ja allergialta 30 vuoden seurannassa. Vuonna 1997 italialaiset havaitsivat tutkiessaan opiskelijaryhmää, että hepatiitti-A vasta-aineita omaavilla oli puolet vähemmän astmaa ja atopiaa.


Syyt löytynevät T-lymfosyyttien erilaistumisesta:

T-lymfosyyttien koulutus alkaa jo kohdussa,sikiökautinen Th2-lymfosyyttien vallitsevuus kääntyyTh1 puolelle kun lapsi altistuu mikrobeille. Th1 vaste johtaa elimistöä uhkaavan antigeenin tuhoon eli immunotoleranssiin, jolloin tapahtuu gamma interferonin avullaTh2 vasteen esto, joka on edellytys IgE:n muodostumiselle. Jos mikrobialtistuminen vähenee tai muuttaa luonnettaan Th2 esto vähenee ja niillä lapsilla, joilla on geneettisesti muutenkin vahva taipumus Th2 reaktioihin, sinänsä viattomat ympäristönantigeenit( ravinnon, siitepölyjen ja eläinten allergeenit) alkavat ohjelmoida muistisoluja. IgE:tä syntyy ja uuden altistumisen seurauksena ilmenee allerginen tulehdus.

Th2 vasteen ja IgE:n biologinen merkitys ilmenee nopeassa puolustautumisessa elimistöön pyrkiviä parasiitteja vastaan, mutta ilmiö ei johda astman lisääntymiseen.

Viimeisen 50-100 vuoden aikana ihmisen altistuminen infektioille on oleellisesti muuttunut, mutta immuunijärjestelmän tapa reagoida on kehittynyt tuhansia vuosia. Nyt immunogeenisesti heikot opportunistikin saavat tilaisuutensa; nehän ovat pääosin syynä lasten infektiotauteihin, mutta ne eivät aiheuta pitkäaikaista, spesifiä toleranssia eivätkä estä Th2 linjaa.

Atoopikolla on huonompi Th1-immuniteeti, joka on voinut olla karsivakin tekijä infektioepidemioiden aikana entisaikoina, nykyään rokotteiden ja antibioottien aikakaudella atoopikot jäävät paremmin henkiin.




YMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Tutkittua tietoa ympäristötekijöiden allergiaa aiheuttavista vaikutuksista mekanismitasolla on hyvin vähän. Dieselmoottoreiden pakokaasujen pienhiukkaset sinänsä lisäävät tavanomaisten siitepölyjen IgE.n määräähengitysteiden limakalvoilla, on todettu esimerkiksi kun nenän limakalvolle laitettiin saman aikaisesti siitepölyä ja dieselhiukkasia, IgE taso nousi 50 kertaisesti. Dieselhiukkaset lisäävät sytokiinejä ja suosivat Th2-vastetta, ne toimivat myös hapteeneina.

Suomessa geenimuunneltuja elintarvikkeita ovatsoija ja maissi, joita käytetään leipomovalmisteissa, eineksissä ja aamiaismuroissa, jos em. ruuat kielletään, poistuu Suomen markkinoilta 14 000 elintarviketta. Muunneltujen kasvien biokemiaa ei tunneta; pitkäaikaiset ruokintakokeet puuttuvat, tosin amerikkalaiset ovat syöneet tahtomattaansitä jo pidempään ja ovat eräänlaisia ”koekaniineja”.


Kodin lemmikkieläimet lisäävät herkistymisriskiä, toisaalta maalaisympäristössä on astmaajopa vähemmän kuin ympäristössä, missä altistumista ei tapahdu lainkaan. Tällä hetkellä vain passiivisen tupakoinnin on todettu lisäävänastmariskiä merkitsevästi.




IMMUNOTERAPIA eli SIEDÄTYSHOITO
Käsitykset siedätyshoidon merkityksestä ovat muuttuneet selvästi viimeisten vuosien aikana.

Siedätyshoito on spesifisen IgE välitteisen allergian ainoa spesifinen hoitomuoto. Tiedetään että se soveltuu siitepöly ja hyönteispistoallergian hoitoon, potilas voi olla hoidon jälkeen oireeton jopa

5-10v.

Perinteisen, noin kolme vuotta kestävän hoidon ohelleon tullutrush eli rakettihoito jacluster eli ryväshoito,näin päästään nopeammin ylläpitoannoksiin.

Siedätyshoidon tehoa kuvaavista tutkimuksista mainittakoon PAT­ - tutkimus (Preventive Allergy Treatment), johon osallistui vuonna1992 5 Euroopan maata , yhteensä 200 lasta(alussa 6-13 v), joilla on koivu tai timotei-allergiat, oireina konjuktiviitti tai rhiniitti, mutta ei astmaa. Puolet tutkituista sai siedätyshoitoa: 3 vuoden kuluttua siedätetyillä astma tai allergia puhkesi 1/4:lla ja kontrolliryhmässä puolella, ero oli merkitsevä.

Vuoden 2001 alussa julkaistiin Lontoossa ja Messinassa yhteistyönä tehty44 potilaan kaksoissokkotutkimus, jossa arvioitiin heinäsiedätyshoidon tehoa kausittaiseen rhiniittiin ja astmaan: heinänuhaoireet vähenivät varsinaisen siedätyshoidon saaneilla 49 %, lääkityksen tarve80 % ja hengenahdistustuntemukset 90%. Bronchiaalinen hyperreaktiviteetti oli kolminkertainen vertailuryhmällä heinäkasvien kukinta-aikana.


Rekombinantit
Rekombinantit ovat proteiineja, jotka tuotetaan vakio-olosuhteissa esim. DNA-tekniikalla ja puhdistetaan esim. kromatografisesti. Ne kilpailevat IgE:stä luonnollisen allergeenin kanssa.

Diagnostiikassa niiden etu on puhtaus, jolloin standardointi on helpompaa, allergeeni ei sisällä tunnistamattomia tekijöitä esim. entsyymejä tai endotoksiineja. Myös Prick-testi luotettavuus on hyvä. Immunoterapiassa rekombinantteja voidaan käyttää yhdistelmänä luonnonallergeenin kanssa tai tuottaa nk. hypoallergeeneja, joiden IgE-sitomiskykyon heikompi, mutta kyky muokata T-solureaktiota on hyvä; hoidolla saadaan näin haluttu vaste ilman IgE:n välittämiä sivuoireita. Hypoallergeeneja on tehty m. huonepölypunkille, heinille ja pähkinälle. Hoidoissa voidaan antaa suurempia annoksia pelkäämättä sivuoireita.

Toinen tapa on käyttää immunostimulatorisia sekvenssejä (ISS): bakteerit ja monet muut mikrobit sisältävät metyloimattomiasytosiinia (C ) ja guanosiinia (G) sisältäviä sekvenssejä (CpG), joita voidaan konjukoida esim. allergeeniin. Koe-eläinmalleissa ne eivät sitoudu IgE:hen, mutta kykenevät modifioimaan Th2 tyyppistä immuniteettia Th1 suuntaan. Ongelmana onihmisen eri pääkudostyyppiryhmät, jolloin eri ihmiset tunnistavat eri peptidirakenteita eri allergeeneista.

Tulevaisuudessa voi olla käytössä profylaktinen rokotus, jolloin postnataalisella immunisaatiolla vältetään IgE responssi (esim. Fel1).


Lähdeluettelo



1.Durham SR.ABC of allergies. BMJ Books 1998

2.Jones CA, Holloway JA et al. Doesatopic disease start in foetal life? Allergy 2000;55:2-10.

3.Robinson DS. Allergen immunotherapy: does it work and, if so, how and for how long? Thorax 2000;55:1:511-514.

4.Saarinen KM, Juntunen-BackmanK et al. Supplementary feeding in maternity hospitals ant he risk of cow´s milk allergy: A prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;102:457-461.

5.Majamaa H, Isolauri E. Probiotics: a novel approach in themanagement of food allergy. J Allergy Clin Immunol 1997;99:2:179-185.

6.Barnes KC. Atopy and asthma genes – where do we stand? Allergy 2000;55:803-817.

7.Falagiani P. Intranasal immunotherapy. Allergy 1999;54:58:53-55.

8.Horak F. Oral and sublingual specific immunotherapy (SIT). Allergy 1999;54:41-42.

9.Strachan DP. Family size, infection and atopy: the first decade of the ”hygiene hypothesis”. J Allergy Clin Immunol 1999:104:554-558.

10.Chapman MD, Smith AM et al. Rekombinant allergens for diagnosis and therapy of allergic disease. J Allergy Clin Immunol 2000;106:409-418.

11.Haahtela T. Suojaavatko infektiot allergialta ja astmalta? Käytännön lääkäri 2000;2:63-67.

12.Vanderhof JA. Probiotics and intestinal inflammatory disorders in infants and children. J Pediatr. Gastroenterol Nutr 2000;30:2:234-238.

13.Kalliomäki M, Salminen S et al. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001; 357:1076-1079.

14.Walker SM, Pajno GB et al. Grass pollen immunotherapy for seasonal rhinitis and asthma : a randomized, controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2001;107:87.93.

15.Haahtela T, Hannuksela M et al. Allergologia. Duodecim 1999.

16.Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry. Astman diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2000;116:2568-2584.


Tiivistelmän verkkoon siirsi 25.4.2001 Anne Salovaara

Ei tuosta arvosta voi ennustaa sairastuuko esim. astmaan tulevaisuudessa vai ei.
Kokonais-IgE-arvo riippuu myös iästä.
8-14 vuotiailla alle 320 on normaali.
Yli 18 v alle 110 on normaali.

Olen itse IgG-moniallergikko. Homealtistuksesta saan homeflunssan ja esim. appelssiinista turpoaa jompakumpa silmä tai huulet tai keholle saattaa nousta isoja punaisia patteja.
Prick- ja lapputestit ovat näyttäneet kohdallani nollaa paitsi varastopunkkien kohdalla.
Itselläni on todettu neli-viisinkertaisia kokonais-IgE-arvoja jo seitsemisen vuotta sitten.
Koska tilanteeni on pysynyt samana ja astmaankaan en ole sairastunut, niin mahdollisen sairauden peilaajaksi tulevaisuudessa korkeasta arvosta ei näytä olevan.
Itselläni tosin pitempiaikainen homenuha nostelee ns. eosinofiilosia granuloomeja, valkoisia patteja sinne sun tänne, jopa ihonalaiskudoksiin. Eli eosinofiilit ovat valppaina ottamaan jatkuvaan pieneen altistukseen kantaa puolentoista viikon kuluttua altistuksen alkamisesta.

Kokonais-IgE-arvo alkaa laskea pikkuhiljaa kun altistus päättyy. Esim. siitepölyallergikoilla arvo on koholla siitepölykauden jälkeen.
Kun kertomasi mukaan prickit leimuavat kaikista altisteista vain aika näyttää mitä IgE- allergioita jää jäljelle.
Mikäli lapsesi oireiluun liittyy jatkuvaa yskää ja/tai hengenahdistusta niin kääntyminen lääkärin puoleen on paikallaan. Eräs lastenlääkäri kertoili TV:ssä, että ajoissa aloitetu lääkitys estää astman puhkeamisen.

Sanovat, että aika näyttää ja tottahan se on.
Kärsivällisyyttä teille molemmille ja kaikkea hyvää.

Tyttärellä IgE arvo keväisin yli 2400, tähän ei auta lääkityskään, mutta kun kevät pölyt poistuu, arvo laskee. Oireet saadaan jotenkin pidettyä kurissa lääkkeillä, mutta lämpö pysyy niin kauan kuin IgE arvo on korkealla. Huomenna taas mennään allergologia tapaamaan, josko jotain uutta olisi hoitokeinoksi...