koira kammosta pääsee eroon sellaiset ihmiset joille se todella tekee elämisen tukalaksi??
Itse kuullut muutaman tuttavan käyneen koiratarhoilla terapiassa. Ts.tutustumassa koiriin ja hoitamalla niitä.
Ei lienee ihan helppoa värväytyä sellaiseen,tai näin ainakin otaksun...
Onko kellään muita juttuja jotka voisi toimia??
Itseä harmittaa tällästen puolesta ja toisaalta taas jopa v****aa ainainen koirien lyttyyn lyöminen joidenkin tälläisten tahoilta.
Mutta siis rauhanomaisin liikkein eteenpäin,kiitosta kiitos :)Silleen voi vaikka tulosta syntyäkkin.
Itse kuullut muutaman tuttavan käyneen koiratarhoilla terapiassa. Ts.tutustumassa koiriin ja hoitamalla niitä.
Ei lienee ihan helppoa värväytyä sellaiseen,tai näin ainakin otaksun...
Onko kellään muita juttuja jotka voisi toimia??
Itseä harmittaa tällästen puolesta ja toisaalta taas jopa v****aa ainainen koirien lyttyyn lyöminen joidenkin tälläisten tahoilta.
Mutta siis rauhanomaisin liikkein eteenpäin,kiitosta kiitos :)Silleen voi vaikka tulosta syntyäkkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
muuta kuin tuo taatusti kiltteihin koiriin tutustuminen.Koirapelkoa on ja osin se on oikeutettuakin,kyllähän maailmanlaajuisesti vuosittain ihmiset saavat tuhansia koiranpuremia eikä sitä sovi vähätellä,ja totta on sekin että pahimmat tapaukset jopa johtavat kuolemaan tai vakaviin vaurioihin.Ei siis ole ihme että eläimiin tottumattomat tai esim lapsena huonon kokemuksen saaneet pelkäävät koiria joskus.No,minä lähden siitä,että omani eivät ketään pääse pelottelemaan eikä puremaan(jos nyt niin tekisivät,tuskin)siinä on minun osuuteni koska muutakaan en voi.
ymmärrän minäkin että näitä ihmisiä on ja monilla todella ikäviä kokemuksia taustalla. Omilla appivanhemmillakin on koira kammo ja arvaa käykö ne meillä kylässä jos koira on kotona? =/
Mutta osa varmaan voisikin saada kammonsa lievemmäksi tutustumalla koiriin. ikään kuin fobioita yleensäkin hoidetaan kohtaamalla fobiansa kohde.
Ne jotkut sitten taas joista mainitsin et V**** jne. ne ovat luultavsti niitä kuitenkin jotka ei niinkään pelkää vaan vihaa koiria. Vai??
No eihän kaikkien titenkään tarvii niistä koirista tykkää,en ole toki niin puusilmä et olettasin kaikkien olevan yks yhteen.
Tiedoksi niille jotka jo ehtivät vaikka sellasta luulemaan ;) Kyllä se vaan kuitenkin on aika ilkee juttu niin niille jotka pelkää kun niillekkin joilla on koira joka ei käy päälle.
Huomaan sen tosinaan ulkillessani koirani kanssa,et ihmiset ohittelee ojan pohjia pitkin,vaikka kuinka sanon ettei koira pure ja tule vaan. Sitten ne jotkut jopa mulkoilee ja murahtelee mennessään.
Tekee välillä sellasen mielen ettei muuta kun mene sinne ojaan sitten kun et usko puhetta.Kaitse on se minunkin ärtsy raja sitten aika likellä tietysissä asioissa :)
Davalla mun mielestä hyvin ajateltu osuudenkin suhteen kirjoitus :)Näihän se on,muutakaan ei juuri voi. Ainakaan itse en ole keksinyt muuta varotoimea.
erikseen nämä koiravihaajat jotka ei niitä pelkää,samoin on sitten kissa ja vaikka autoilun vihaajat,ne ei vaan suvaitse asioita joista eivät pidä.Luulisin kuitenkin että sellainen ihminen kuten kuvailet"menee ojan pohjaa pitkin"pelkää oikeasti eikä siinä sitten sanomiset auta.
tuossa asiassa. Ehkä minunkin vaan on oikeesti tarkasteltava vähän sitä ärtsy ruuvia näissä tilanteissa. =( Ja koittaa olla diplomaattisesti ja jatkaa kuitenkin ystävällisesti ojanpohjalta pois kannustamista,vaikka tunnustan ettei se aina ole mullekkaan ihan helppoa.
Etenkään silloin kun saa viellä tulikiven katkuisen katseen kiitokseksi.
Ehkä tässä mulla pienenä taakkana pohjalla tosiaan tuo omien appivanhempien asenne. Joka on ristiriitainen juuri tuon pelon ja inhon suhteen. Siinä kun näyttäsi olevan sekäettä kumpaakin joukossa.
Onhan se kova paikka niellä se ettei meille voi tulla kylään,kun koira on siellä. Tää on kuitenkin meidän perheenjäsen ja varmasti kiltti ja tää on vielläpä sen koti. Ikävää ajaa koira pois kotoa vieraiden vuoksi :(
kun ei voi kyläillä jos koira on kotona.pelko ja inho kulkee vähän käsi kädessä luulisin,lähinnä sitä voi kutsua tuntemattoman peloksi ja yllättävää on,että jonain päivänä joku koiranpelkääjä saattaa olla sittenkin koiranomistaja,silloinkin saattaa pelätä vieraita koiria mutta pitää omastaan kovasti,outo ihmismieli =)
ihmisen mieli monimutkainen ja arvoituksellinen monessa suhteessa. :)
Ehkä mä reagoin liikaa asiaan tunteella. Mulle kun toi koira on ikään kuin se puuttuva lapsi,lapseton kun olen.
Panostan siihen kuin ehkä toiset lapseensa ja etenkin tunteet on todella syvät koiraa kohtaan. Sitten otan asian liian henkilökohtaisesti appivanhempien suhteen,kun en voi ymmärtää kuinka ne ei puheesta tajua. Kuinka ne ei voi nähdä meidän murussa kun inhan koiran =)
Tää onkin aika solmukas juttu ;) Mutta onneksi nyt tiedostan et itellä ne tunteet koiraa kohtaan saa asian tuntumaan loukkaavalta ja ettei mun puheet valkene appivanhemmille,koska eivät tunne koiraa kuten minä.Siellä istuu syvässä ajatus saksanpaimenkoirien aggressiivisuudetsa ja suuresta koosta. Omanikin kun on enemmän ujo ja suuri(ylisuuri) niin se hämmentää appivanhempia varmaan lisää.
Koira hiipii pois huoneistosta kun he tulevat taloon,ikään kuin itsekin heitä välttääkseen.Ja lymyilee ulkona poissa heidän silmistään tai sitten vein sen mun vanhemmille hoitoon siksi aikaa. Ois vaan kiva kun vois olla ja esiintyä koko perheen voimin oikella kokoonpanolla kotonaan.=)