Olenhan perusluonteeltani sellainen ujo ja ehkä voisi sanoa syrjäänvetäytyvä, en siis tuo itseäni esille kovinkaan hanakasti, mutta keskustelen kyllä seurassakin. Esiintymiset sujuu aika hyvinkin, ihan tavallista esiintymisjännitystä tunnen, enkä ole koskaan mitään kahvikuppineuroosiakaan potenut. Mutta nyt olen tavannut pari kertaa yhden tosi mukavan miehen ja hänen seurassaan on esiintynyt käsien tärinää. Siis niin, etten varmaan olisi pystynyt juomaan mitään ja tuskin olisi haarukka suuhun osunut... Pienellä "aikalisällä" se meni ohi, mutta tilanne tuntui todella oudolta. Ja hävettävältä. Eikä me treffailumielellä olla tavattu, vaan ihan kavereina vaan. Vaikka kyllä minulla tunteita häntä kohtaan on...
Vastaavaa olen kokenut, kun olin tekemisissä ihmisen kanssa, joka oli minun mielstäni toiminut todella väärin. Silloin kädet tärisivät. Silloinkin ihan yllättäen, en osannut odottaa moista.
Liekö kukaan samaa kokenut?
Vastaavaa olen kokenut, kun olin tekemisissä ihmisen kanssa, joka oli minun mielstäni toiminut todella väärin. Silloin kädet tärisivät. Silloinkin ihan yllättäen, en osannut odottaa moista.
Liekö kukaan samaa kokenut?
Vastaukset 3
Vanhimmat
liiankin tuttu ongelma. esiintyy pahana jos lähistöllä liian mukavaa seuraa. ja varmasti olisi mennyt tuo haarukkakin ohi suun(hahh). huvittavan kuuloista, mutta ei paljon huvita kun itselle sattuu.
eipä siinä muu auta kun täristä vaan ja toivoa että pääsee äkkiä pois häpeämään jonnekin. ja outoa on mutta kun ei mahda mitään. en ole kokenut muissa tilanteissa. voisikohan perustaa jonkun 'tärinäkerhon'?
pitää kai suosiolla tyytyä vähemmän mukavaan seuraan...
Voisko tässä toimia sellainen, että toteaisi vaan, että hemmetti, kato nyt miten mulla kädet tärisee. En tiedä, pitää kokeilla. Kyllä mä meinasin jo kaverille kertoa, etten tajua mikä mua mua vaivaa ja että kyllä tämä varmaan menee ohi pian, toivottavasti. Ehkä sitten ensi kerralla tunnustan, jos sellainen tilanne tulee... Nyt kaveri yritti olla hienotunteisesti huomaamatta koko juttua.
Sama juttu minulla. En ole mikään hirmu-ujo ainakaan nykyisin ts. esitykset ja keskustelut sujuu. Mutta kun on etukäteen tiedossa jonkun tärkeän tyypin tapaaminen niin tärinää tulee käsiin herkästi. Ei tosin läheskään aina. En osaa ennakoida milloin se tulee. Ei se aina tapahdu. Kahvikupit otan aina kutsuilla ja juhlissa varmuuden vuoksi ilman asettia ettei tule äänekästä vapinaa. Kun hain nykyistä työtäni niin en saanut kunnolla nimeäni paperiin kun piti alakerrassa opastuksessa kirjautua sisään.