Moi!
Enpä tiedä liittyykö tää mitenkään terveyteen,
mutta luulen niin.
Mä harkitsin keväällä vakavasti itsasria, mutta
nyt mä olen päässyt ajatuksen yli.
Kyllä sitä vieläkin ajattelee, mutta ei niin
vakavissaan.
Mä en puhunut kellekkään läheiselle ihmiselle,
vaan teille!
Mä laitoin tänne viestin ja sain elämän iloa
tihkuvia viestejä!
Kiitos kaikille jotka "pelastivat nuoren tytön
itsemurhalta".
Ne viestit tukivat mua ja mä sain elämäniloa.
KIITOS!
Enpä tiedä liittyykö tää mitenkään terveyteen,
mutta luulen niin.
Mä harkitsin keväällä vakavasti itsasria, mutta
nyt mä olen päässyt ajatuksen yli.
Kyllä sitä vieläkin ajattelee, mutta ei niin
vakavissaan.
Mä en puhunut kellekkään läheiselle ihmiselle,
vaan teille!
Mä laitoin tänne viestin ja sain elämän iloa
tihkuvia viestejä!
Kiitos kaikille jotka "pelastivat nuoren tytön
itsemurhalta".
Ne viestit tukivat mua ja mä sain elämäniloa.
KIITOS!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiva kun selvisit :))
Uskoppa , että tuon jälkeen selviät mistä vaan.
Elämään kuuluvat surut ja murheetkin, elämä on
juuri sitä itseään.
Kaikein eniten opimme ja "jalostumme "kriiseistä,
niin raadollista kuin se onkin.
Jo vanhassa riepumattolaulussakin sanotaan ,
etteivät kirkkaat värit erottuisi , ellei olisi
tummaa väriä välillä seassa, näin on elämässäkin.
Elämässä on valitettavasti paljon surua,
luopumista, pettymistä- toisaalta taas iloja,
onnistumisia, mutta kokemuksesta voin sanoa , että
niiden suhde on kuin arjen ja pyhän- vähän on
niitä pyhäpäiviä. Elämä rikkaimmillaan juuri sitä
tavallista arkea.
Toivon , että aina saat kiinni jostain
"elämänlangasta" , kun maailma taas murjoo, vaikka
se olisi sitten tämä nettilanka.
Paljon myös ilonpäiviä toivotellen:)) Äitikkä
Todella hienoa että löysit elämänhalun jälleen =)
Onnea!!