Minulla on erosta aikaa neljä vuotta ja oma elämä paremmin kuin koskaan, miesystäväkin on. Mutta kumminkin se pieni mustasukkaisuuden piikki on tuolla jylläämässä exästä.
Hänellä on kolmisen vuotta ollut uusi nainen ja nyt sitten menivät kihloihin.
Aiemmin ajattelin että ne varmasti eroaa jossain vaiheessa ja että se oli oikeasti pelkkä laastarisuhde tai suhde kaatuu riitoihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Miten näistä mustasukkaisuuden tunteista pääsee, vai pääseekö ja miksi näitä on?
Hänellä on kolmisen vuotta ollut uusi nainen ja nyt sitten menivät kihloihin.
Aiemmin ajattelin että ne varmasti eroaa jossain vaiheessa ja että se oli oikeasti pelkkä laastarisuhde tai suhde kaatuu riitoihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Miten näistä mustasukkaisuuden tunteista pääsee, vai pääseekö ja miksi näitä on?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se että on lapsen toisen vanhemman kanssa yhteinen historia niin ero ei tarkoita, että kaikki muistot voidaan napista pyyhkäistä pois. On ihan luonnollista, että vähintäänkin alitajunta tekee 'tepposiaan' pitkäänkin. Eikä ole tarkoituskaan, että yhteinrn historia unohtuu. Tärkeämpää on, että että se ei estä omaa elämää jatkumasta. Eikä tuo sun kuvaama mustasukkaisuus mun mielestä kuulosta mitenkään oudolta. Päinvastoin. Tosin esim Fisherin erokirja varmaan antaa tuollekin ilmiölle oman selityksensä...