Eli mulla on edessä iso päätös, alanko käymään jollain psykiatrilla vai jätänkö tän tähän, eli, että lopettaisin joka paikassa hyppäämisen, ravitsemusterapia kai jäis...en todellakaan tiedä mitä tehdä, kaikki on kuitenki musta kiinni.
En jaksais hakee kelalta mitään juttuja, et ne maksaa terapian, kun oon opiskelija, en jaksa paperi asioita, tulee vaan lisä stressiä. Mutta sitten kuitenkaan en pääse tästä bulimiasta eroon ilman apua, en kyllä hirveesti usko noihin psykiatrien toiminta tapoihin, mutta siis en tiedä mitä tehdä...?
onko kukaan muu samassa tilanteessa, mikä on oikee ratkaisu? rahaa ei oo ja se on niin iso ongelma ja asun kotona, joten kaikkien asioidenkin salaaminen tulis oleen niin vaikeeta.
En jaksais hakee kelalta mitään juttuja, et ne maksaa terapian, kun oon opiskelija, en jaksa paperi asioita, tulee vaan lisä stressiä. Mutta sitten kuitenkaan en pääse tästä bulimiasta eroon ilman apua, en kyllä hirveesti usko noihin psykiatrien toiminta tapoihin, mutta siis en tiedä mitä tehdä...?
onko kukaan muu samassa tilanteessa, mikä on oikee ratkaisu? rahaa ei oo ja se on niin iso ongelma ja asun kotona, joten kaikkien asioidenkin salaaminen tulis oleen niin vaikeeta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ystäviin turvautuisit :) jos omistat jonkun todella hyvän ystävän johon voisit luottaa niin siitä saattaisi olla suurta apua :) minä en luota lainkaan psykiatreihin koska he ovat rikkoneet vaitiolovelvollisuuttaan kun olen siellä käynyt. ystäviin olen yleensä voinut luottaa ja he eivät ajattele minua potilaana.
toki psykiatreissakin on puolensa kun he ovat ammattilaisia :) mutta ystäviin turvaudun yleensä mieluummin. kaikkea hyvää
ja vielä :) jos haluat puhua bulimiasta niin kirjoittele [email protected] :)