lukiessani näitä keskustelupalstoja huomioni on kiinnittynyt eritysesti suomipoikien ja tyttöjen rakkaudesta luontoon verrattuna kulttuuriin.
Onko todellakin niin, että suomalainen nauttii enemmän salojen ja erämaiden samoamisesta ja nuotion loimusta kun suurkaupunkien museoiden taideaarteista tai teatteri/konserttielämyksistä?
T.
Paloma
Onko todellakin niin, että suomalainen nauttii enemmän salojen ja erämaiden samoamisesta ja nuotion loimusta kun suurkaupunkien museoiden taideaarteista tai teatteri/konserttielämyksistä?
T.
Paloma
Vastaukset 49
Vanhimmat
voi suomalaisen ihmisen rakkautta kovinkaan pitkälle tulkita, luontoon, taikka kulttuuriin.
Ja, mitenpä nuo ilmiöt poistaisivat toisensa ihmisen tietoisuudesta?
Itse ainakin samoan yhtä innokkaana, kun kaivelen menneisyyden ihmeitä esiin, kuin käyn teatterissa/taidemuseossa.
Nuo asiathan tulevat mainiosti toimeen keskenään.
ja kyllä niissä ainakin luonnossa samoaminen, mökkeily, ulkoilu etc. on yleensä ensimmäisenä harrastusten listalla, etenkin miehillä. Mitä enemmån ikää sitä kauemmas salolle tuntuu suomalaisen veri vetävän...
Naiset taas ilmoittavat lukemisen, ruuanlaiton jne. sisätiloissa touhuamisen harrastuksikseen heti ulkoilun ja fillaroimisen jälkeen.
Mitään rysistä teatteriin, oopperaan, taidenäyttelyihin, museoon tai muihin samankaltaisiin paikkoihin ei näyttäisi tämän kapean tutkimuksen mukaan olevan.
T. Paloma
ahdistuu isoissa ihmisjoukoissa. :)
mies ahdistuu puiden keskellä korvessa...tulee tavallaan niinkuin suljetun paikan kammo, sanovan metsän muistuttavan väljää ruumisarkkua.
Eikö se ollut suomipoika joka lähti kirves kädessä ylävirtaan etsimään naapuriaan kun näki lastun vedessä?
T. Paloma
metsä on turvallinen ja hyvä elementti, kuin syli; ilmeisesti se on geeneissämme oleva "muistijälki".
Olisiko niin yksinkertaista että ihmiselle on rakkain se ympäristö missä on syntynyt ja elänyt.
Siitä on tullut niin tärkeä osa omaa itseä, jota ilman tulee "puutostauti".:)
Ja Suomessa on paljon vihreätä luontoa ja hiljaisuutta...
Kyllä minua kiehtoo nuo kaikki. Ei ne sulje pois toisiaan. Pidän samoamisesta, erämaan hiljaisuudesta tai äänistä, pidän myös museoista ja konserteista. Kaikkea tarvitsen ja kaikesta haen erilaisia elämyksiä jatkuvasti.
tarvitsen välillä luonnon rauhaa ja kauneutta, välillä ihmisiä ja elämää ympärilläni, mielialasta riippuen.
T.
Paloma
t:"suomipoika"
tai sitten olet poikkeustapaus:)
T.
Paloma
aina enemmän. Metsä ja kirjakauppa, en mä niitä konsertteja niin paljon harrasta enää.
on valtavat lannen eramaat,joihin voit kuukausiksi eksya nakematta yhtaan immeista.nalleja susia ja puumia kylla,mutta niistahan ei tahdo apua hatatilanteessa olla painvastoin.heh..
en nuku missaan niin hyvin ,kun metsien siimeksessa. siella osaan rentoutua.ja kun tapaan siella esim. ilveksen ,niin kuin kavi 2 syksya sitten,se oli hieno kohtaaminen.ei ajatustakaan,etta olisin sen 'kaatanut'...luojanluoman.
ja kun elakepaivat olkaa olla kasilla,ei muuta ,kun eramaahan maja jonnekkin kauaksi naapureista.
saa siella olla oma 'ittensa' kalastuksen ja hunttauksen parissa,ainakin suuren osan vuotta.
terv.l-h canadasta
eli metsähakoisuus korostuu nimenomaan vuosien karttuessa,
hyvää helatorstaita,
t.
Paloma
metsästäjää, lännenhunttari. Oikein pyssy kädessäkö vaellat niitä erämaita vai vain kameran kanssa?
Olet ilmeisesti hyvässä sovussa itsesi kanssa jos et enempää seuraa kaipaa.
T.
Paloma
ja 'merkkaa' metsastajaa.ja ase kadessa naita eramaita on turvallisempi kulkea,kun kameran kera. vaikka toiset kylla noinkin tekee.13na.toista kesana eras nuoripari filmasi grizzly-karhuja,kunnes tuon ajan jalkeen nallet huomasivat ,etta noistahan saisi
oikein mureita paisteja ja pistelivat kummatkin poskeensa.
tuosta sovusta itseni kanssa sanoisin-- kylla on niinkin,mutta onhan tuo emantakin paidanhelmassa roikkunut[kuvakielta] jo yli 30 vuotta. ja ei noihin eramaihin ole turvallista aivan yksin lahtea,sattua voi mita vain.tere.l-h
mielestani on a.e. jarvisen kirjat..on toki muitakin
'helmia'.. tere l-h
sekä hengen että ruumiin ravinto.
"Ruumis" voi rapistua liiallisesta hengen ravinnosta.
Itse nautin enemmän luonnosta kuin suurkaupunkien hulinasta ja ihmispaljoudesta.
Suomessa viihdyn paremmin tuolla metsän puolella luonnon helmassa, mutta oon kyllä nähnyt muutaman suurkaupungin kulttuurinähtävyyksiä ja ihan kivahan niitäkin on katsella...mutta ei mikään voita suomalaisen metsän tuulen huminaa ja rauhaa..
Kai sitä vähän metsäläisiä ollaan, vaikka oon asunut miljonakaupungissa, en tuntenut oloani siellä kodikkaaksi...kyllä Suomi veti takaisin.
hieman itsekin viime aikoina, luulen sen olevan geeneissämme.
Onnittelen puskapussipirua onnistuneen uudelleenrekkautimisen johdosta.
T. Paloma
hänen rekkautuneen????????
onko nyt mielesi hyvä kun pääsit korjaamaan virheeni?
Luulen että nuo pari tähteä nikin perässä sekoittivat minua; muistaakseni ennenvanhaan täällä suomi24 kun rekisteröi nimimerkin chattiin sai tähden nimensä perään.
T.
Paloma
rekisteröityyn, joten pistän pari tähteä perään ja se on siinä...jos oikein muistan niin nää kirjoitukset joita näin kirjoitan siirtyy kyllä oman rekisteröidyn nikkini listaan..en oo ihan varma käykö näin enää mutta ainakin aikaisemmin oli niin.
En pääse kuitenkaan profiiliini ja kun se on piilotettu..niin piilossa on ja pysyy, en pysty sitä enää aukaisemaan:((
ainoastaan kysymyksen.
Ollaanpa sitä heti hermoheikkoa...
Istuisin nuotiolla ja nautiskelisin nokipannukahveista saloilla
samoamisen jälkeen.
Teatteri, elokuvat ja konsertit myös aina silloin tällöin, talviaikana.
on siinä, että luonto = made by God,
kulttuuri = made by humans.
Ne painii ihan eri sarjoissa.
Tästä voi sitten tehdä johtopäätöksiä eri maiden ihmisistä. Sääli niitä, jotka eivät voi kokea luontoa lapsuudessaan - eivätkä opi sen lumoa ymmärtämään aikuisenakaan.
ihmisiä jotka vain tuntevat luonnon, mutta joilta puuttuu ihmiskäden jäljen tunnistaminen ja arvostaminen.
T.
Paloma
kuitenkin "valinta" on vapaaehtoinen, niin ettei kai sen suurempaan sääliin ole aihetta :)
säälikkään; vain hieman pahoittelen sitä että ihmiset karsinoivat itse itsensä aivan vapaaehtoisesti.
T.
Paloma
karsinoit meidät, joko tai.
Tuskin kukaan todellisuudessa on niin ehdoton valinnoissaan.
Suurin osa suomalaisista nauttii luonnosta, mutta saa fiboja myös taiteesta, sen eri ilmenemismuodoissaan.
ei ne ole toisiaan pois sulkevia asioita.
En miekä tykkää olla kaupungin hälinässä ja ihmispaljoudessa muutamaa päivää pitempään, mutta taidemuseoissa, -gallerioissa, ja arkkitehtuurisesti merkittävissä vanhoissa kaupunginosissa voisin viettää aikaani ties kuinka kauan; konserteissa tykkään käydä, nämä kaikki, vaikka olenkin tällainen mehtäsuomalainen.
Ei kukaan elä niin kaukana metsissä, että ei ihmiskäden luomuksiin törmäisi kaikkialla. Niitä joko ihaillen tai kauhistellen.
Totta että ihmiskäden jälki voi olla mitä tahansa: kaikkea löytyy äärimmäisen rumuuden, julmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden sekä innoittavan lahjakkuuden, taitavuuden, virtuoosimaisen osaamisen ja silmiähivelevän kauneuden väliltä. Jos jätetään nämä jumalien osuudet pois niin luonto mielestäni tarjoaa aivan samaa skaalaa: kauneudesta rumuuteen; hiljaisuudesta meteliin (viidakko on täynnä ääntä), julmuudesta lempeyteen.
Uskon että kaipuu korpien kätköihin on osa geeniperimäämme.
T. Paloma
Juttelen luontoporukan kanssa netissä aika paljon. Esiintyy eriasteista ihmisvihaa. Ääripäässä henkilö eristäytyy aika paljon kokonaan, on vain "sattumalta" tällainen olio, ihminen.
Toinen taso on se että hyväksytään ihmiset, yksilöt, mutta vastustetaan firmoja, valtioita ym ihmisen muodostamia yhteisöjä luonnon riistämisestä.
Metsästäjät luontevimmin hyväksyvät kaiken luonmnossa ja kaiken ihmisessä niitä mitenkään erottelematta. Paitsi jos omat metsästysmaat menevät puskutraktorilla nurin. Voivat sitten vain muuttaa korpeen, tai jotain.
puhhuu ku ruuneberi, vaan ei ymmärrä itekkä mitä puhhuu. Ainaista nurinaa, eikä sitte vastaa ees saamiisa vastauksiin, mikäl ei satu just olemaa ommoo mielipiettäsä lähinä. Raukka imme.
sen tajuaa? On niin olevinaa sivistynyttä mokoma, jos jossain ulkomail ny sattuiski asumaan, ei tee ihmisest sen sivistyneempää kuin takametsien asukeistakaan. Tähän vielä ettei käy kateeks siel eteläspäin oon minäki asunu useamman vuoden ja vähän muuallakin, mikä ei tarkoita ruotsia eikä näitä lähimaita. Silti en esitä mitään "parempaa" ihmistä kuten oon tuon nähnyt tääl tekevän.
voit ihan rauhassa kutsua minua nimeltäni, olen PALOMA.
En esitä mitään, en yritä olla mitään. Olen vain se mikä olen. En parempi, en huonompi. Toisissa asioissa ehkä parempi kuin sinä, toisissa asioissa huonompi. Yritä kestää se.
t. Paloma
herjasi ovat poistetut täältä kunnes tänne ehdit, niin minä ilmoitin ne asiattomina, mutta tallensin ne sitä ennen ja tulet kuulemaan niistä vielä.
Kannattais siis pysyä omassa karsinassaan, kun sellaisen on aikoinaan itselleen valinnut, siis sinä.
se mikä olet. SE ei ole jäänyt huomaamatta. ;D
ja asiattomat viestisi joita olet yön pimeimpinä tunteina sepustellut kaikkiin kannanottoihini.
T.
Paloma
Mikä sinua riivaa? Onko ollut hankala päivä?
Katso peiliin ja sano itsellesi: olen sivistynyt ihminen. ;)
ollut hankala päivä eikä yökään.
Peiliin ei tarvitse vilkaista, koska tiedän ilman sitäkin olevani sivistynyt ihminen. :)
olleet, ovat nimittäin tallessa, joten ihan rauhassa vaan. Ehkäpä tuon ne kohta päivänvaloon?
provinssirokista,luonto museot kaupunki,ja kulttuuri
ihan vieri vierestä samalta paikalta
museoita ja konsertteja maailmalla ja kotimaassa.
Nykyisin kuulun luontoa rakastavaan "junttilaumaan", jolle (ei asu- tai pääsylippu pakkoa) luonto tarjoaa kaiken tarpeellisen elämystasolla ;D
se on ikään kuuluva ilmiö. Kaikki on jo nähty ja koettu, mikään ei ole enää uutta ja luonnon helma ja korven rauha tekee sielulle (ainakin suomalaisen sielulle) hyvää.
T.
Paloma
sellaisen ihmisen joka tosissaan pystyy väittämään jo viiskymppisenä tai sitä vanhempanakaan kaiken nähneensä ja kokeneensa!
ei liene kaiken näkemisestä ja kokemisesta tiettyyn ikään mennessä...
Kysymys on pikemminkin siitä, minkä kukin katsoo omalla kohdallaan riittäväksi annokseksi mistäkin asiasta.
Minä olen nyt valmis rauhoittumaan ja pelkistämään elämääni :)
kaikkine ihanuuksineen hakkaa kaupunkien kulttuuririennot 6-0. Mikä sen ihanampaa kuin esim. toukokuiset kauniit ja hyvältä tuoksuvat tuomet.
mun tulee pää kipeeksi niiden pistävästä lemusta. Syreenit tuoksuu taas sitten hyvälle.
T, Paloma