NÄKYVÄ HOME ON AINA ONGELMA, homeesta

KOETUT HAITAT
Lukumääräisesti suurin osa sisäilman ongelmista ei ole varsinaisia sairauksia vaan lähinnä henkilön kokemia haittoja. Niilläkin on kuitenkin suuri merkitys ihmisen viihtymiseen ja työtehoon. Tyypillisiä koettuja haittoja ovat esim. epämiellyttävä haju, veto, tunkkainen ilma, jne.

LISÄÄNTYNYT OIREILU
Useat sisäympäristön tekijät aiheuttavat yleisten oireiden (nuha, yskä, silmien ärsytys, päänsärky, väsymys, ym.) määrän kasvua. Ilman lämpötila on näistä tekijöistä tärkeimpiä. Altistuksen ja oireiden välinen mekanismi on kuitenkin usein epäselvä ja ihmisten väliset erot ovat suuria.

SAIRAUDET
Huonon sisäilman vuoksi ihminen voi jopa sairastua. Esimerkiksi allerginen nuha ja homepölykeuhko (allerginen alveoliitti) ovat kliinisesti havaittavissa olevia sairauksia, jotka voivat johtua esim. ilmassa olevista homeitiöistä. Yhteys altistuksen ja sairauden välillä pystytään usein osoittamaan yksilötasolla. Eräät sisäilman epäpuhtaudet, esim. tupakan savu tai radon lisäävät riskiä sairastua keuhkosyöpään. Yhteys perustuu epidemiologisiin tutkimuksiin, joista voidaan vetää yksilöäkin koskevia johtopäätöksiä.

MITEN IHMINEN REAGOI HUONOON SISÄILMAAN
ÄRSYTYSOIREET
Silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireiden syynä voi olla liian korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus, orgaaniset kaasut, hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai bioaerosolit. Huonot valaistusolosuhteet voivat aiheuttaa silmien ärsytystä.

IHO-OIREET
Iho-oireiden (kuivuus, kutina, punoitus, yliherkkyysreaktiot) syiksi voivat paljastua liian korkea lämpötila, liian alhainen suhteellinen kosteus, ilmassa olevat hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai orgaaniset kaasut (esim. formaldehydi).

VÄSYMYSOIREET
Päänsäryn, pahoinvoinnin, huimauksen ja väsymyksen taustalla voivat olla liian korkea lämpötila, korkea hiilidioksidipitoisuus, orgaaniset kaasut tai huonot valaistusolosuhteet.

HAJUT
Hajujen aistiminen voi olla merkki epäterveellisestä ilman laadusta. Haju voi olla peräisin esim. tupakoinnista, homekasvustosta, ruuanlaitosta jne.

SISÄILMASTO, ALLERGIA JA ASTMA
Lasten ja aikuisten allergia- ja astmaoireet ovat merkittävä kansanterveysongelma. Kahdella lapsella kolmesta on joskus ollut allergia- tai astmaoireita. Noin kuusi prosenttia väestöstä on kärsinyt oireista viimeisen vuoden aikana. Lasten ja aikuisten oireista johtuvat sairaspoissaolot ovat suuri rasite kansantaloudelle. Oireiden väheneminen johtaisi helposti miljardien säästöihin.

Allergia- ja astmaoireiden yleistyminen yhdistetään yleisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen ympäristötekijöiden muutokseen. Sisäympäristöllä on ratkaiseva merkitys ihmisen altistumiseen. Sen osuus kaikesta altistuksesta on noin 75 %, muiden tekijöiden (ruoka, juoma ja ulkoilma) vastatessa 25 %:sta.

Rakennuksissa allergia- ja astmaoireita lisäävät:

passiivinen tupakointi
lemmikkieläimet
korkea ilman tai rakenteiden kosteus
pölypunkit
alhainen siivoustaso
huono ilmanvaihto
Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi monet muut seikat saattavat lisätä allergioiden riskiä. Eri tekijät vaikuttavat myös yhdessä niin, että vaikutusten summa on suurempi kuin yksittäisten tekijöiden summa. Esimerkiksi passiivinen tupakointi yhdessä korkean kosteuden kanssa moninkertaistaa allergiariskin.

Kaikkiin tekijöihin, jotka rakennuksessa lisäävät allergiaoireiden riskiä, voidaan vaikuttaa. Useimmissa tapauksissa kyseessä on käyttö- ja ylläpitotapojen muuttaminen, joka ei edes vaadi suuria investointeja.

PASSIIVINEN TUPAKOINTI
Tupakointi on pahin sisäilman pilaaja. Altistuminen ympäristön tupakansavulle johtaa uusimpien tutkimustulosten mukaan lähes yhtä vakaviin terveyshaittoihin kuin itse tupakointikin. Syöpäriski kasvaa, samoin sydän- ja verisuonitautien todennäköisyys. Onkin arvioitu, että passiivinen tupakointi aiheuttaa Suomessa jopa 50-60 keuhkosyöpää vuosittain. Lisäksi ympäristön tupakansavu heikentään sisäilman laatua ja myötävaikuttaa useiden sisäilmaan liittyvien sairauksien ja oireiden syntyyn. Esimerkkejä näistä ovat mm. lasten hengitysteiden ja välikorvan sairaudet sekä astmaoireiden vaikeutuminen.

Tupakansavun haju ja likaavuus ovat viihtyisyyshaittoja, mutta savulta suojaaminen on ennen kaikkea terveyskysymys.

SAVULTA SUOJAAMINEN KANNATTAA
Vuonna 1995 voimaan astuva uusi tupakkalaki velvoittaa työnantajat suojaamaan tupakoimattomat työntekijät tupakansavulta. Parhaiten tämä voidaan taata kieltämällä tupakointi sisätiloissa. Työpaikan savuttomuudesta on monia etuja:

työpaikan ilmapiiri paranee
työpaikka on turvallisempi ja terveellisempi
suorat terveydenhoitokulut laskevat
siivous- ja ylläpitokustannukset laskevat
poissaolot vähenevät
tulipalovaara pienenee
työajan käyttö tehostuu
Koska tupakoinnin kieltäminen ei aina ole mahdollista, tulee savulta suojaaminen näissä tapauksissa järjestää ilmanvaihdon ja paikallisen ilmanpuhdistuksen avulla.

LÄMPÖTILA ON TÄRKEIN SISÄILMASUURE
Kehon lämpötasapaino määrää sen, miten viihtyisäksi ihminen tuntee olonsa. Tasapainolämpötilassa kehon aineenvaihdunnan tuottama energia on yhtä suuri kuin kehosta ympäristöön siirtyvä energia. Tällöin ihminen kokee lämpötilan sopivaksi. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja työn fyysinen kuormittavuus määräävät tuotettavan energian määrän. Vaatteiden lämmöneristys, ympäristön lämpötila, ilman liikenopeus ja kosteus rajoittavat lämmön siirtymistä kehosta ympäristöön. Sopiva lämpötila on siis yksilöllinen asia. Suuren ihmisjoukon keskimäärin sopivana pitämä lämpötila on 20-22 astetta. Tässäkin lämpötilassa 10-30% ihmisistä saattaa kokea olonsa epämukavaksi. Suurin tyytyväisyys saavutetaan antamalla jokaiselle mahdollisuus säätää huoneensa lämpötila haluamakseen.

LIIAN KORKEA LÄMPöTILA LISÄÄ SAIRASTUMISRISKIÄ
Teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan sisäilmaan liittyvät oireet kasvavat huonelämpötilan noustessa yli 22 asteen. Korkea lämpötila aiheuttaa myös kuivuuden tunnetta. Liian korkeiden lämpötilojen laskeminen suunnitellulle tasolle onkin eräs parhaimpia keinoja parantaa sisäilmastoa ja samalla pienentää energian kulutusta.

VEDON TUNNE JOHTUU ALHAISESTA LÄMPÖTILASTA
Vetovalitukset ovat yleisimpiä sisäilmastoa koskevia valituksia. Veto yhdistetään usein ilman liikkeeseen tai liian suureen ilmavirtaan, mutta kyseessä saattaa olla myös liian alhainen ilman tai pintojen lämpötila. Vedon tunteen estämiseksi tulee ilman lämpötila pitää mahdollisimman tasaisesti sopivalla tasolla. Työpiste kannattaa sijoittaa siten, että suurista kylmistä pinnoista (esim. ikkunat) ei ole suoraa "näköyhteyttä" niskaan, nilkkoihin tai muihin herkkiin ihopintoihin.

SISÄILMASTO ON VAIN YKSI TEKIJÄ
Sisäilmastolla tarkoitetaan niitä rakennuksen ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Sisäilmaston lisäksi ihmiseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät. Tutkittaessa sisäilmavalitusten syitä tulee pitää mielessä myös nämä muut mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat:

henkilökohtaiset, personallisuuten liittyvät ominaisuudet
kodin ja työpaikan ihmissuhteet
työympäristön henkinen ilmapiiri
työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus
Koska rakennus ja sen sisäilmasto ovat neutraaleja ja helppoja valituskohteita, niihin kanavoituu myös muista syistä johtuvia valituksia. Rakennuksen omistajan ja sen kunnosta vastaavan henkilökunnan on kuitenkin pystyttävä varmistamaan, että sisäympäristö on teknisesti suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Valitusten nopea ja asiallinen käsittely on paras tapa ehkäistä myös muista syistä johtuvia valituksia.

27.11.2000 Jorma Säteri

http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/CD5140F4-05FC-47BC-ACF4-81FB985C63BD/0/TTLvuosikertomus2005.pdf