Mitä voin sanoa vakavasti masentuneelle poikaystävälleni kannustukseksi, piristykseksi ja/tai lohdutukseksi? Hän ajattelee aivan liian usein kuolemaa ja on yrittänyt itsemurhaakin muutaman kerran.
Kun en tiedä, voiko masentuneelle ihmiselle sanoa esim. "odota vaan sitä parempaa huomista" tai jotain, kun sekin saattaa masentaa.. Vastailkaa, jos löytyy kokemusta tai varsinaista tietoa asiasta, kiitoksia!
Kun en tiedä, voiko masentuneelle ihmiselle sanoa esim. "odota vaan sitä parempaa huomista" tai jotain, kun sekin saattaa masentaa.. Vastailkaa, jos löytyy kokemusta tai varsinaista tietoa asiasta, kiitoksia!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmaan paras asia,jonka poikaystäväni minulle jo voitetun masennukseni aikana sanoi oli, että rakastan sua juuri sellaisena kuin olet ja pysyn luonasi ja tuen sinua vaikka mikä tulisi. Masentunut ei sitä tod näk usko, joten hyvä toistaa aika usein.:) Liika kannustus tyyliin "kyllä se siitä" saattaa tosiaan tuntua lähinnä häiritsevältä, ja monesti myös syyttävältä. Sitä se ei tietenkään ole, mutta masentunut usein itse syyllistää itsensä kaikesta mahdollisesta, varsinkin siitä ettei saa otettua itseään niskasta kiinni, joten kannustus saattaa tuntua enemmän painostukselta johon masentunut ei pysty vastaamaan. Tietysti sopivasti eteenpäin puskemistakin tarvitaankin, mutta sepä onkin niin vaikeaa, tasapainotella tukemisen rajalla lipsumatta liikaan painostukseen.
Itselläni myös lääkärille meno ja reseptin saaminen auttoi. Mikä mahtaa olla poikaystäväsi tilanne tämän asian suhteen? Kovasti tsemppiä teille kummallekin! Toivottavasti poikaystäväsi toipuu, ja sinulle paljon voimia hänen tukemisekseen! Monesti masentunut työntää läheisensä pois ja sulkeutuu itseensä (niin tein minäkin...:( ) mutta juuri silloin on todella tärkeää pysyä hänen luonaan eikä päästää häntä "putoamaan". Se tuntuu varmasti rankalta, masentunut saattaa olla tyly, kärttyisä, vaikka mitä, mutta koeta jaksaa! Jonakin päivänä hän toivottavasti kiittä sinua siitä, että jaksoit olla hänen luonaan. Läsnäolo ja välittäminen ovatkin varmaan ne kaikkein tärkeimmät asiat.
Kiitos paljon neuvoista! Poikaystäväni sai tuossa pari viikkoa sitten jonkinsortin lääkityksen ja menee kuun lopulla niinsanotusti tarkastuttamaan, miten ovat tehonneet tai jotain. Hän tosiaan asuu minusta tunnin ajomatkan päässä, mutta näemme vähintään joka viikonloppu (kaikki kolme päivää), eikä hänellä kyllä ole paljoa ystäviä, että en tosiaankaan anna hänen eristäytyä täysin ja pysyn hänen rinnallaan vaikka mikä tulisi :) Kiitos vielä neuvoista, en tosiaan ole tuota häntä aivan itsenään rakastamista sanonut vähään aikaan, mutta voisin taas muistuttaa asiasta :D
osoita hellyyttä ja pidä lähelläsi! Kysy miten voit ja miten itse voit olla avuksi! Huolehdi masentuneen riittävästä unen saannista! Ole läsnä! Auta perus-asioissa, kuten ruoan valmistus ym... Kuuntele mitä toiveita masentuneella on. Älä tyrmää. Keskustele. Osoita olevasi tavoitettavissa vaikka olisitkin kaukana. Kerro minne menet. Masentunut tarvii huolenpitoa, kuin pieni apsi. Voimia kaikki tämä kysyy. Jaksamista toivotan!
Joskus kun minulla oli paha olo yksi ystäväni sanoi, että kyllä kaikki vielä hymyksi muuttuu.
Ei silloin vielä auttanut yhtään mitään, mutta nyt kun mietin niitä sanoja niin tulee paljon parempi olo ja jaksan taas hieman paremmin masennukseni kourissa.
Minulla on muutenkin tapana sanoa kaikenlaisissa pahoissa tilanteissa, että asioilla on tapana järjestyä tai että kaikki kääntyy vielä parhain päin tai jotain vastaavaa.. En vain ole sitä paljoa uskaltanut viljellä kyseiselle henkilölle, sillä pelkään hänen päättelevän asioiden järjestyvän itsemurhalla..