Vien sinua vieläkin mukanani
vaikka jo kauan sitten lähdit
retuutan olkapäälläni painoa
tunnetta syvää,hyvää
onnea kannan rintaani vasten
Turhaan ja huomaamatta mitään
olitkin jo menneisyyttä
ja aivan syyttä suotta
katosit varjojen suojiin
Et uskaltanut puhua
mainita mitään
mikä olisi muuttanut elämääsi
minun elämäni
Niin... niin se meni...
vaikka jo kauan sitten lähdit
retuutan olkapäälläni painoa
tunnetta syvää,hyvää
onnea kannan rintaani vasten
Turhaan ja huomaamatta mitään
olitkin jo menneisyyttä
ja aivan syyttä suotta
katosit varjojen suojiin
Et uskaltanut puhua
mainita mitään
mikä olisi muuttanut elämääsi
minun elämäni
Niin... niin se meni...
Vastaukset 1
Vanhimmat
En ole paino olkapäälläs, olen piano sydämes sointuihin kosketttiminaan katseiden lämpimän tuntvat sävelet. Menneisyyteen jää vain kyräielvä epäluulo ja verukkeiden verkko, joihin tarttuivat läheisyytemme orastavat hedelmät liian pitkään.
Ehkä et ole aina kuunnellut puhettani tai ehkä olen puhunut paikoin mutisten, mutten koskaan tutisten. Tunteen tuomaa kaikki sanomani, sydämeni suomaa. Olen onnen olkapääsi.
Rakastan Sua Nti K.