Vetokehän vaihto!!

Vanhemman caterpillarin vetokehän vaihto. Mitä pitää tietää? Onko näin että toinen puoli jollain kostia ylös, telan katsaisu, miten se tehdään? Poltetaan vaha kehä pois ja hitsataan uusi paikoilleen? Millä hitsataan. Kaikki tiedot kiinnostaa.
103865
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Terve!
helpoin tapa vaihtaa vetokehä on vaihtaa pala kerrallaan. katkaiset uuden 2 tai kolmeen osaan ja poistat vanhaa samanlaisina paloina sen mukaan kun saat uutta hitsattua tilalle.
48 pitäis olla ihan ok puikko, hitsaa mielummin 3,2mm monta ohutta saumaa ku että pistät 6mm puikolla yhen paksun!
Häggblom myy kehät edullisesti ja osaa taatusti neuvoa millä puikolla hitsata ;)

tällä menetelmällä ei tarvi telaa katkasta!

Äänestä
  • Mielenkiintoinen konsti.. Joo etuna on että ei tarvii teloja katkaista ja tulee tarkemmin oikeaan linjaan "keskitykseen", koska saa kohdistettua vanhaan kehään, kun uutta kiinnittää. Haittana on kuitenkin että tulee paljon hitsaamista. Pitää hitsata "pinnojen" lisäksi myös kehä kiinni. Pitääköhän jopa läpihitsata, v-railo. Tosin eihän se olisi kuin ehkä kolmesta kohtaa, tai neljästä.
    Hitsausta vain hankaloittaa se, kun pitää hitsata valovirta koneella työmaaalla. Ja sinne tule voimavirtaa. Ja työ pitäis suorittaa vko.lopun aikana.
    Ja kehänhän voi hitsata vasta kun kaikki uudet palat on kiinnitetty. Ja koska palaa ei pysty irroittamaan kuin ilmeisesti yhdestä kohtaa. Eli noi kello yhdestä ja viidestä, niin vetokehää pitää pyörittää, kestääkö se. Kun kerran ainoastaan pinnoista hitsattu. Aika moni mutkaiseksi menee ilman telojen katkaisua. Kerrohan tarkemmin. Kone muuten D4E. Eli uudempi kuin D, mut vähän samanlainen telasysteemi.
    Kiitos vastauksesta.

    Äänestä

  • D4D kirjoitti:

    Mielenkiintoinen konsti.. Joo etuna on että ei tarvii teloja katkaista ja tulee tarkemmin oikeaan linjaan "keskitykseen", koska saa kohdistettua vanhaan kehään, kun uutta kiinnittää. Haittana on kuitenkin että tulee paljon hitsaamista. Pitää hitsata "pinnojen" lisäksi myös kehä kiinni. Pitääköhän jopa läpihitsata, v-railo. Tosin eihän se olisi kuin ehkä kolmesta kohtaa, tai neljästä.
    Hitsausta vain hankaloittaa se, kun pitää hitsata valovirta koneella työmaaalla. Ja sinne tule voimavirtaa. Ja työ pitäis suorittaa vko.lopun aikana.
    Ja kehänhän voi hitsata vasta kun kaikki uudet palat on kiinnitetty. Ja koska palaa ei pysty irroittamaan kuin ilmeisesti yhdestä kohtaa. Eli noi kello yhdestä ja viidestä, niin vetokehää pitää pyörittää, kestääkö se. Kun kerran ainoastaan pinnoista hitsattu. Aika moni mutkaiseksi menee ilman telojen katkaisua. Kerrohan tarkemmin. Kone muuten D4E. Eli uudempi kuin D, mut vähän samanlainen telasysteemi.
    Kiitos vastauksesta.

    Jos kerran on kyseessä D4E niin sulla taitaa olla ihan iisi homma edes ;)
    otappa ne "rattaan suojat" irti, ja mä uskon että niitten takaa löytyy segmenttiratas! voit siis vaihtaa rattaam hitsaamatta ollenkaan!
    sellasessa segmentti pätkässä on noin 4 "hammasta" ja on noin 5 ruuvilla kiinni, vaihda yksi segmentti kerrallaan.

    jos sun koneessa olis sittenkin hitsattava ratas, niin silti suosittelisin pala kerrallaan vaihtoa.
    vaikka vaihdat koko kehän kerrallaan niin joudut linjaamaan ja keskittään sen kehän tosi tarkkaan! käytä pahvia, viivotinta ja mielikuvitusta (toivottavasti et oo taiteilija) kun linjaat rattaan! ja leikkaa mahdollisimman tarkkaan!

    hitsaamista tulee toki enemmän... mutta aika äkkiä se silti menee jos sulla on hyvä (huom HYVÄ) valovirta invertteri, jos ei oo, vuokraa.
    Tee v-railo ehdottomasti, ja ehkä olis järkevää nostaa puoli kerrallaan ilmaan että voit pyörittää telaa kuormittamatta vetokehää.

    toinen hätä konsti kikka on hitsata raudoitusraudan pätkiä "hampaiksi", en kyllä suosittele jos holkit ja telat on muuten ok...

    oletko tarkistanut telan kuluneisuutta?
    kannattaisko holkit kääntää tai ketjut vaihtaa samalla?

    Äänestä

  • telafriikki kirjoitti:

    Jos kerran on kyseessä D4E niin sulla taitaa olla ihan iisi homma edes ;)
    otappa ne "rattaan suojat" irti, ja mä uskon että niitten takaa löytyy segmenttiratas! voit siis vaihtaa rattaam hitsaamatta ollenkaan!
    sellasessa segmentti pätkässä on noin 4 "hammasta" ja on noin 5 ruuvilla kiinni, vaihda yksi segmentti kerrallaan.

    jos sun koneessa olis sittenkin hitsattava ratas, niin silti suosittelisin pala kerrallaan vaihtoa.
    vaikka vaihdat koko kehän kerrallaan niin joudut linjaamaan ja keskittään sen kehän tosi tarkkaan! käytä pahvia, viivotinta ja mielikuvitusta (toivottavasti et oo taiteilija) kun linjaat rattaan! ja leikkaa mahdollisimman tarkkaan!

    hitsaamista tulee toki enemmän... mutta aika äkkiä se silti menee jos sulla on hyvä (huom HYVÄ) valovirta invertteri, jos ei oo, vuokraa.
    Tee v-railo ehdottomasti, ja ehkä olis järkevää nostaa puoli kerrallaan ilmaan että voit pyörittää telaa kuormittamatta vetokehää.

    toinen hätä konsti kikka on hitsata raudoitusraudan pätkiä "hampaiksi", en kyllä suosittele jos holkit ja telat on muuten ok...

    oletko tarkistanut telan kuluneisuutta?
    kannattaisko holkit kääntää tai ketjut vaihtaa samalla?

    Joo kyl se pitäis olla sellanen hitsattu versio, 83 vuosimallia, ei ylävetonen. Ei oo mun kone, ei oo viel tarkkaan tutkittu. Itellä se vanhempi D malli.
    Niin olen kyllä todellakin harkinnut tota hitsauskoneiden uusimista. Valovirta kone on vanha kempak 140. 2,5 puikkoo voi hitsata, kun 10 sulakkeet. 3,2 ei kestäny ainakaan sulakkeiden puolest. Toinen kone sit millä isompaa hitsataan on ESAB, päältä veivattava. Joku 400A. Huutokauppa hankintoja. Huonostihan se 48 noilla syttyy. Aina kyllä hitsaukset on pitäneet. Pystyykö niillä inverttereillä 3,2 puikkoo, jos 16A sulakkeet. Siis valovirta koneitahan ne on. Ja sitä yleensä vain saatavana noilla työmailla.
    No varmast olis tarvetta isompaankin telaremonttiin, mut täähän on tälläst nykyään näil koneil että ainoastaan välttämättömät tehdään ja äkkiin takas töihin. Ja sit kun olis aikaa niin eihän sit mitän kunnosteta kun kerran ei käyttöäkään!! Mut eikö esim. joku holkkien kääntö tai vaihto ole aika työlästä. Onko ne jollain puristussovitteella, kun eihän ne saa pyörii. Nii miten sellasia sit saa irti.
    Mut noista inverttereistä jos kokemuksia..

    Äänestä

  • tietoo?? kirjoitti:

    Joo kyl se pitäis olla sellanen hitsattu versio, 83 vuosimallia, ei ylävetonen. Ei oo mun kone, ei oo viel tarkkaan tutkittu. Itellä se vanhempi D malli.
    Niin olen kyllä todellakin harkinnut tota hitsauskoneiden uusimista. Valovirta kone on vanha kempak 140. 2,5 puikkoo voi hitsata, kun 10 sulakkeet. 3,2 ei kestäny ainakaan sulakkeiden puolest. Toinen kone sit millä isompaa hitsataan on ESAB, päältä veivattava. Joku 400A. Huutokauppa hankintoja. Huonostihan se 48 noilla syttyy. Aina kyllä hitsaukset on pitäneet. Pystyykö niillä inverttereillä 3,2 puikkoo, jos 16A sulakkeet. Siis valovirta koneitahan ne on. Ja sitä yleensä vain saatavana noilla työmailla.
    No varmast olis tarvetta isompaankin telaremonttiin, mut täähän on tälläst nykyään näil koneil että ainoastaan välttämättömät tehdään ja äkkiin takas töihin. Ja sit kun olis aikaa niin eihän sit mitän kunnosteta kun kerran ei käyttöäkään!! Mut eikö esim. joku holkkien kääntö tai vaihto ole aika työlästä. Onko ne jollain puristussovitteella, kun eihän ne saa pyörii. Nii miten sellasia sit saa irti.
    Mut noista inverttereistä jos kokemuksia..

    Kyllähän noin tuore pillari pitäisi olla pultatuilla palasilla, vaikkei olekkaan yläveto malli. Tuo hitsaus pitäisi onnistua vaikka Kempin pienimmällä 150:sellä invertterillä kunhan ei pidä ihan mahdotonta kiirettä. Mutta luulisin että selviät ihan pultti hommilla mokomasta.

    Äänestä

  • telafriikki kirjoitti:

    Jos kerran on kyseessä D4E niin sulla taitaa olla ihan iisi homma edes ;)
    otappa ne "rattaan suojat" irti, ja mä uskon että niitten takaa löytyy segmenttiratas! voit siis vaihtaa rattaam hitsaamatta ollenkaan!
    sellasessa segmentti pätkässä on noin 4 "hammasta" ja on noin 5 ruuvilla kiinni, vaihda yksi segmentti kerrallaan.

    jos sun koneessa olis sittenkin hitsattava ratas, niin silti suosittelisin pala kerrallaan vaihtoa.
    vaikka vaihdat koko kehän kerrallaan niin joudut linjaamaan ja keskittään sen kehän tosi tarkkaan! käytä pahvia, viivotinta ja mielikuvitusta (toivottavasti et oo taiteilija) kun linjaat rattaan! ja leikkaa mahdollisimman tarkkaan!

    hitsaamista tulee toki enemmän... mutta aika äkkiä se silti menee jos sulla on hyvä (huom HYVÄ) valovirta invertteri, jos ei oo, vuokraa.
    Tee v-railo ehdottomasti, ja ehkä olis järkevää nostaa puoli kerrallaan ilmaan että voit pyörittää telaa kuormittamatta vetokehää.

    toinen hätä konsti kikka on hitsata raudoitusraudan pätkiä "hampaiksi", en kyllä suosittele jos holkit ja telat on muuten ok...

    oletko tarkistanut telan kuluneisuutta?
    kannattaisko holkit kääntää tai ketjut vaihtaa samalla?

    nopeesti.

    Äänestä

  • vetäset kirjoitti:

    nopeesti.

    Kuten aiemmassa olen kertonut, työ pitää tehdä työmaalla johon ei tule kuin "valovirtaa". Minulla ei ainakaan ole valovirta miggiä. Toiseksi se on tehtävä ulkona tuulessa, jolloin suojakaasun saanti tuottaa vaikeuksia.On nimittäin erittäin tuulinen paikka.
    Jos hitsauksen voisi suorittaa hallissa sisällä, normaali miggi sopisi vallan mainiosti Onnistuisi melko varmaan paremminkin kuin puikolla. Eihän puikkoa missään tehtaassakaan käytetä, kuin korkeintaan aivan erikoislaatuisessa ja vaativassa kohteessa. Migillä (magilla) suurin osa hitsataan.
    Se, että moni sanoo ettei mig-hitsaus pidä. Tarkoittaa sitä, että puikolla on helpompi hitsata. Migillä hitsaus on vaativampaa, koska siinä on paljon enemmän eri "elementtejä" jotka vaikuttavat hitsaukseen enemmän. Langan paksuus, syöttö, jännitteen säätö, suojakaasun virtaus, suojakaasun laatu, hitsaus-suunta, valokaaren pituus.. Mig-hitsi on myös paljon monimutkaisempi laite, eli vikaherkempi.

    Äänestä

  • CAT D4D kirjoitti:

    Kuten aiemmassa olen kertonut, työ pitää tehdä työmaalla johon ei tule kuin "valovirtaa". Minulla ei ainakaan ole valovirta miggiä. Toiseksi se on tehtävä ulkona tuulessa, jolloin suojakaasun saanti tuottaa vaikeuksia.On nimittäin erittäin tuulinen paikka.
    Jos hitsauksen voisi suorittaa hallissa sisällä, normaali miggi sopisi vallan mainiosti Onnistuisi melko varmaan paremminkin kuin puikolla. Eihän puikkoa missään tehtaassakaan käytetä, kuin korkeintaan aivan erikoislaatuisessa ja vaativassa kohteessa. Migillä (magilla) suurin osa hitsataan.
    Se, että moni sanoo ettei mig-hitsaus pidä. Tarkoittaa sitä, että puikolla on helpompi hitsata. Migillä hitsaus on vaativampaa, koska siinä on paljon enemmän eri "elementtejä" jotka vaikuttavat hitsaukseen enemmän. Langan paksuus, syöttö, jännitteen säätö, suojakaasun virtaus, suojakaasun laatu, hitsaus-suunta, valokaaren pituus.. Mig-hitsi on myös paljon monimutkaisempi laite, eli vikaherkempi.

    ota sarjanumero esiin ja tilaa sillä uudet osat! saat takuulla pulttisegmentit, joten vetokehän vaihto on parin tunnin homma ;) kompressori ja pulttikone työmaalle niin homma sujuu, ehkä kaasupullot että saa pultteja lämmitettyy...

    mutta jos todellakin on tarvetta hitsailla niin hae vuokraamosta valovirta invertteri, hyvällä sellasella hitsaat kevyesti 130A virralla yhtämittaa.
    tarvii vaan 16A sulakkeen ja 2,5m3 jatkoroikan että puikko palaa!

    Caterpillar puskukoneisiin tuli pulttisegmentit -60 -luvun lopussa ;) vähän mallista riippuen.

    Äänestä

  • CAT D4D kirjoitti:

    Kuten aiemmassa olen kertonut, työ pitää tehdä työmaalla johon ei tule kuin "valovirtaa". Minulla ei ainakaan ole valovirta miggiä. Toiseksi se on tehtävä ulkona tuulessa, jolloin suojakaasun saanti tuottaa vaikeuksia.On nimittäin erittäin tuulinen paikka.
    Jos hitsauksen voisi suorittaa hallissa sisällä, normaali miggi sopisi vallan mainiosti Onnistuisi melko varmaan paremminkin kuin puikolla. Eihän puikkoa missään tehtaassakaan käytetä, kuin korkeintaan aivan erikoislaatuisessa ja vaativassa kohteessa. Migillä (magilla) suurin osa hitsataan.
    Se, että moni sanoo ettei mig-hitsaus pidä. Tarkoittaa sitä, että puikolla on helpompi hitsata. Migillä hitsaus on vaativampaa, koska siinä on paljon enemmän eri "elementtejä" jotka vaikuttavat hitsaukseen enemmän. Langan paksuus, syöttö, jännitteen säätö, suojakaasun virtaus, suojakaasun laatu, hitsaus-suunta, valokaaren pituus.. Mig-hitsi on myös paljon monimutkaisempi laite, eli vikaherkempi.

    Meinaan vaa,että migillä hitsattiin 21 t kaivukoneeseen kehät ja hyvin on kestäny.

    Äänestä

  • tietoo?? kirjoitti:

    Joo kyl se pitäis olla sellanen hitsattu versio, 83 vuosimallia, ei ylävetonen. Ei oo mun kone, ei oo viel tarkkaan tutkittu. Itellä se vanhempi D malli.
    Niin olen kyllä todellakin harkinnut tota hitsauskoneiden uusimista. Valovirta kone on vanha kempak 140. 2,5 puikkoo voi hitsata, kun 10 sulakkeet. 3,2 ei kestäny ainakaan sulakkeiden puolest. Toinen kone sit millä isompaa hitsataan on ESAB, päältä veivattava. Joku 400A. Huutokauppa hankintoja. Huonostihan se 48 noilla syttyy. Aina kyllä hitsaukset on pitäneet. Pystyykö niillä inverttereillä 3,2 puikkoo, jos 16A sulakkeet. Siis valovirta koneitahan ne on. Ja sitä yleensä vain saatavana noilla työmailla.
    No varmast olis tarvetta isompaankin telaremonttiin, mut täähän on tälläst nykyään näil koneil että ainoastaan välttämättömät tehdään ja äkkiin takas töihin. Ja sit kun olis aikaa niin eihän sit mitän kunnosteta kun kerran ei käyttöäkään!! Mut eikö esim. joku holkkien kääntö tai vaihto ole aika työlästä. Onko ne jollain puristussovitteella, kun eihän ne saa pyörii. Nii miten sellasia sit saa irti.
    Mut noista inverttereistä jos kokemuksia..

    Tutulla vm -76 D4D ja vetokehät segmentteinä pulteilla kiinni, ihmehän tuo jos ei sitten enää -83 mallissa!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Cat D4D kirjoitti:

Vanhemman caterpillarin vetokehän vaihto. Mitä pitää tietää? Onko näin että toinen puoli jollain kostia ylös, telan katsaisu, miten se tehdään? Poltetaan vaha kehä pois ja hitsataan uusi paikoilleen? Millä hitsataan. Kaikki tiedot kiinnostaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu