Kiitokset etukäteen Andylle, Lepalle ja muille fiksuille aktiivisille kirjoittajille.
Olen aloitteleva sparrailija ja usein sparrikaveri on minua ulottuvampi, joten olen tykästynyt tekniikoihin, joissa väistetään vastustajan etu- tai takakäden alle, lyödään samalla suora kroppaan ja sitten koukku ylös tai alas.
Liittyykö tähän potkulajeissa kuitenkin sellaista pahaa riskiä, että jos kaveri lähtee vetämään kierto- tai jopa polvipotkua samaan aikaan, niin potkun blokkaaminen ei onnistu kunnolla ja sitten kolisee ja pahasti? Tottakai ajoitus pitää olla oikea jne. mutta kun katsoo esim. K-1 matseja, niin näyttäisi, että niissä ei "mennä alas" ihan niin paljon kuin nyrkkeilyssä.
Olen aloitteleva sparrailija ja usein sparrikaveri on minua ulottuvampi, joten olen tykästynyt tekniikoihin, joissa väistetään vastustajan etu- tai takakäden alle, lyödään samalla suora kroppaan ja sitten koukku ylös tai alas.
Liittyykö tähän potkulajeissa kuitenkin sellaista pahaa riskiä, että jos kaveri lähtee vetämään kierto- tai jopa polvipotkua samaan aikaan, niin potkun blokkaaminen ei onnistu kunnolla ja sitten kolisee ja pahasti? Tottakai ajoitus pitää olla oikea jne. mutta kun katsoo esim. K-1 matseja, niin näyttäisi, että niissä ei "mennä alas" ihan niin paljon kuin nyrkkeilyssä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä, olet päätellyt aivan oikein. Eräs meidän ottelijamme potkaisi vahingossa (yritti kiertopotkua) vastustajaansa polvella päähän, kun tämä kumartui lyömään tai väistämään. Kaveri tipahti, mutta pääsi ylös. Tuomari ei sanonut mitään - oma vika. Jos polvipotkut on sallittuja, niin riski tietenkin vain kasvaa.
Suora lyönti vartaloon on sikälikin ongelmallinen, että lyövän käden hartia laskee herkästi ja sitten vastustaja vetää koukulla vaparin päähän. U-väistöjä ei myöskään tehdä potkulajeissa läheskään niin paljon kuin nyrkkeilyssä juuri päähän tulevien potkujen takia.
Ei se suora vartaloon mikään mahdoton tekniikka ole, mutta riskit kannattaa tiedostaa.
Joo, tästä tulee mieleen, että väistöt kannattaa varmaan sitten treenata todella tarkasti niin, että ei pahemmin kumartele kehässä. Siis pieni terävä liike hintsusti hanskan mitan verran?
En tietenkään väitä, että taitava nyrkkeilijäkään tekisi mitään ylikorostettuja väistöjä, mutta joskus näin nuubin silmin näyttä siltä, että nyrkkeilymatseissa haetaan lyöntejä alhaalta aika kumarasta asennosta. Tämä varmaan siksi, että ei tosiaan pitäisi olla olemassa vaaraa, että vastustaja vetää polven vastapalloon. :)
Toinen juttu on se, että nimenomaan väistöt taakse on varmaan hyvä hallita myös potkunyrkkeilyssä? Olen treenaillut peilin edessä jabin väistämistä taakse pienellä liikkeellä ja tavallaan "vahingossa" onnistunut väistämään joskus myös yläpotkun samalla tavalla. Jotenkin hieno fiilis kun tajuaa, että "tuo ei kyllä osu" ja kaverin varpaat vain pyyhkäisevät kypärää. Valitettavasti olen niin huono, etten osaa kuitata tällaisesta tilanteesta heti vaikka alapotkulla tms.
Enkä yritä oppia matsaamaan netissä, kunhan kirjoittelen. Mukavaa hommaa kamppailu-urheilu silloin kun oppii ja pääsee eteenpäin. Joskus taas sitten tulee niitä ikäviä puolia esiin, kuten kusipäiset sparrikaverit, jotka eivät kestä sitä että niihin osuu vaan alkavat ruimia heti täysiä jne.
Alas lyönnit on hyviä jos saanut toisen kehäköysiin, tai "suojaukseen".
Noin niinku normaali tilanteessa ei oikee kande, kuten andy jo mainitsi myös u-väistöt on melko riskejä varsinkin jos saa polvia käyttää.
Tietenkin riippuu tilanteesta, jos vastus huonompi niin mikäs siinä.
Oikeeta suoraa käytän myös hyviä vastaan normaalitilanteessa, mut vaikka vasen alakoukku on riski jos toinen lukee sen ni tulee tossu päähän