Täällä puhutaan usein talouden sykleistä, eli ajoista, jolloin taloudessa menee paremmin ja toisinaan huonommin. Kun taloudessa menee paremmin, asuntojenkin hinnat nousee. Vastaavasti tietenkin hinnat laskee, kun taloudessakin menee huonommin.
Syklejä on pienempiä ja isompia. Pienemmät ovat noin 10-15 vuoden välein toistuvia. Nämä aiheuttavat taantumia, jolloin asuntojen hinnatkin yleensä polkevat paikallaan tai laskevat hieman. Samoin kuin pörssikurssit.
Isommat syklit taas ovat 50-70 vuoden välein toistuvia. Tällöin pörssit ja asuntojen hinnat laskevat voimakkaasti ja voidaan puhua jopa romahduksista.
Näitä syklejä kutsutaan talousteoriassa Kondratjevin ja Schumpeterin sykleiksi. Edelliset syklien aallonpohjat ovat olleet 1920 ja 1930 lukujen vaihde sekä 1980 ja 1990 lukujen vaihde.
Joten tuhnut, kärsivällisyyttä. Odottamanne rommaus on ennusteiden mukaan tulossa. Arvioitu ajankohta tälle on joskus vuosien 2040 ja 2060 välillä.
Sitä odotellessa tsemppiä vaan sinne vuokrakasarmeihin.
Syklejä on pienempiä ja isompia. Pienemmät ovat noin 10-15 vuoden välein toistuvia. Nämä aiheuttavat taantumia, jolloin asuntojen hinnatkin yleensä polkevat paikallaan tai laskevat hieman. Samoin kuin pörssikurssit.
Isommat syklit taas ovat 50-70 vuoden välein toistuvia. Tällöin pörssit ja asuntojen hinnat laskevat voimakkaasti ja voidaan puhua jopa romahduksista.
Näitä syklejä kutsutaan talousteoriassa Kondratjevin ja Schumpeterin sykleiksi. Edelliset syklien aallonpohjat ovat olleet 1920 ja 1930 lukujen vaihde sekä 1980 ja 1990 lukujen vaihde.
Joten tuhnut, kärsivällisyyttä. Odottamanne rommaus on ennusteiden mukaan tulossa. Arvioitu ajankohta tälle on joskus vuosien 2040 ja 2060 välillä.
Sitä odotellessa tsemppiä vaan sinne vuokrakasarmeihin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Katsotaan..
"Edelliset syklien aallonpohjat ovat olleet 1920 ja 1930 lukujen vaihde sekä 1980 ja 1990 lukujen vaihde."
Sinulla on varmaan tilastotietoa 1860-1870 ja 1800-1810 tapahtumista asuntomarkkinoilla ja pörssissä. Jakaisitko meillekin. Ja tietysti 1740-1750 kiinnostaa myös...
Pitää olla syklejä ttä saataisiin aikaan syklejä.
Pitkien syklien teoriassa tuli nyt pieni moka. Ensinnäkin viittaat 80-luvun taantuman olleen aallonpohja - kyseessä on kuitenkin vain K-syksyn "primary recession" joka päättää K-kesän. "90-lama" taasen oli vain assetkuplan puhkeaminen - ei vielä aallonpohja.
Kondratieff:n mukaan siis olemme K-syksyssä (="The inflated price structure from the primary recession, along with _the desire for consumption, produces a rapid increase in debt_" - kulutusvelkaantuminen, kuulostaako tutulta tänään?), sen loppupuolella (itseasiassa monet ennusmerkit sopivat syksyn alkuun juurikin 1980-82) - ja odottelemassa K-talven alkua.
Luulitteko nähneenne _oikean_ talouslaman '90? Pöh. Syksyvaihe kesti 1800-luvun alkupuolella n. 20v. 1800-luvun loppupuolella vain 10v. samoin kuin 1920-1930 ennen SUURTA lamaa. Nyt syksyä on kestänyt jo 25v. - kaikkeen se monetaristinen politiikka pystyykin, se siis on pystynyt kehittämään globaalin varallisuuskuplan ennätysmäisellä yksityisen sektorin velkaantumisella pumpattuna, jollaista ei maailmanhistoriassa ole ennen nähty - samalla kun pitkät syklit vievät kohti oikeaa lama-aikaa.
Useimmat talousvaikuttajat eivät hyväksy näitä pitkien syklien teorioita - "nyt on kaikki toisin" on yleinen hokema. Kuitenkin, yhtäläisyydet tietyissä fundamenteissä on tänään hyvin lähellä aikoja ennen oikeita lamoja. Vaan pystyvätkö he todella tällä kertaa välttämään romahduksen? Jokainen sukupolvi käyttäytyy näköjään samalla tavalla kuin teinistä nuoreksi aikuiseksi kasvava yksilö - vähätellään vanhempien osaamista ja uskotaan omaan erinomaisuuteen. Taloudessa siis nykyinen valtaapitävä koneisto uskoo voivansa hallita tilanteen täydellisesti - kaikki aiemmat tieteilijäpolvet ovat olleet tyhmiä. Nyt kaikki on oikeasti toisin.
Ja vielä tuohon ironiseen pörssi- ja asuntomarkkinakysymykseen: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_recessions , Tässä asuntohintoja 1890 lähtien kuvaamaan vähän paljonko markkina on "lämmennyt" http://graphics8.nytimes.com/images/2006/08/26/weekinreview/27leon_graph2.large.gif , ja vähän kauempaa, http://home.comcast.net/~markthoma/Graphics/shiller1.gif
U.S.A. "ameerikan" mallin käppyrästä eron Suomeen.
Onneksi me ei olla menty tommoiseen nousutahtiin.
Suomen reaalihinta kaksinkertaistunut sitten 70-luvun (100-110 -> 180-210).
http://www.stat.fi/til/ashi/2007/01/ashi_2007_01_2007-04-30_tie_001.html
Ja jenkkilässä siis suurinpiirtein 110 -> 200.
http://graphics8.nytimes.com/images/2006/08/26/weekinreview/27leon_graph2.large.gif
Meidän tilastoa hämää tuo 90-luvun hulluttelu - ja jos olisi pitempi aikäväli tuosa meidän kuviossa niin näyttäisi nousukin vähän jyrkemmältä.
Ensimmäinen mielenkiintoinen linkki pitkään aikaan tämä http://home.comcast.net/~markthoma/Graphics/shiller1.gif
Kiitos siitä.
Lukutaitoiset kyllä ymmärtävät mistä tuossa on kysymys.