Kuuluuko sähköasiat tähän ryhmään? Jos kuuluu, niin kertokaa miten vikavirtasuoja toimii:
a) mittaa että vaihe- ja nollojohdoissa on yhtä suuri virta - jos eroa on liikaa, tulkitsee sähköä vuotavan johonkin ja laittaa virran poikki
b) mittaa maajohdossa kulkevaa virtaa - jos virtaa kulkee tarpeeksi, tulkitsee sähkön vuotavan laitteesta maahan ja laittaa virran poikki
Kumpi on oikea arvaus?
a) mittaa että vaihe- ja nollojohdoissa on yhtä suuri virta - jos eroa on liikaa, tulkitsee sähköä vuotavan johonkin ja laittaa virran poikki
b) mittaa maajohdossa kulkevaa virtaa - jos virtaa kulkee tarpeeksi, tulkitsee sähkön vuotavan laitteesta maahan ja laittaa virran poikki
Kumpi on oikea arvaus?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miten sitten nuo maadoittamattomat laitteet, kevyet lamput, jotka on euroliittimellä kiinni vaikuttaisivat maajohdon kautta, muutakuin sähkökaapin kautta menemällä jotenkin?
Siksi arvaan että ne tunnustelee nollan ja maan eroa.
Virtajohtimia ovat vaihejohtimet ja nollajohdin. Kaiken virran pitää mennä ja tulla noitten johtimien kautta. Vikavirtasuojassa vaihejohtimet ja nollajohdin on viety magneettipiirin läpi. Kun virrat menevät ja tulevat samaa reittiä, ei synny magneettikenttää, joka mekaanisesti laukaisee kytkimen vikavirtasuojassa.
Suojajohtimen on mentävä ehdottomasti vikavirtasuojan ulkopuolelta eikä "läpi". Suojaus ei sinänsä vaadi suojajohdinta. Riittää, kun virtajohtimet menevät suojan läpi. Jos jostain vuotaa ohi, niin laukeaa. Suojaus ei toimi, jos ottaa kiinni vaiheesta ja nollasta yhtä aikaa. Vikavirran pitää vuotaa maahan suojan ohi.
Onko kukaan saanut sormilleen vikavirtasuojan jälkeen ja suoja on lauennut? Kiinnostaa se, että ehtiikö siinä tuntea juuri mitään.
Kiitos vastauksesta! Näin olin kuvitellutkin.
Jatkokysymys: kun koko talo on johdotettu ilman maajohtoja, voinko tilata sähkömiehen asentamaan tauluun sulakkeen tilalle/lisäksi vikavirtasuojan niihin johtoihin, jotka menevät märkä- tai ulkotilojen pistorasioihin? Vai pitääkö ko. piuhat vetää samassa yhteydessä uudelleen kolmella piuhalla?
Kyllä sinne silloin tarvitaan se kevi-johto joka ohittaa vikavirran... Mitenkäs nämä vikavirtasuojatut pistorasiat, siis sellaiset joissa on vikavirta itsessään, eikös sellaisen voi laittaa vanhaankin systeemiin? Ovat vaan aika hintavia verrattuna keskukseen tuleviin, koska niitä tarvitaan mahdollisesti useita.
Vanhempi suunnittelija kuvasi vikavirtasuojan toiminnan kokolailla tyhjentävästi. Hän esitti myös kysymyksen: tuntuuko sähköisku jonka saa ennenkuin vikavirtasuoja ehtii toimia. Aika monessa vikavirtasuojassa on toimintakynnys 30 mA,
se on melkoinen virta kehon läpi, jos se kulkee esimerkiksi vasemmasta kädestä oikeaan jalkaan on sydänkammiovärinän vaara ilmeinen, vastaus kysymyseen on mielestäni, että kyllä siinä saa sellaisen tällin että sen varmasti huomaa. En ole selvillä millaisella virralla uusimmat vikavirtasuojat toimivat, ehkä Vanhempi suunnittelija on siitä selvillä, minun mielestäni toimintavirta voisi olla esim. 5mA, mutta ehkä sellaista on vaikea rakentaa.
Jos poistaa vikavirtasuojan työmaakeskuksesta ihan vaan sillä nojalla että ei tarvitse kuittailla jatkuvasti sitä kun tiedettävästi laitteet tuppaa vuotamaan jatkuvasti ja täten se pamauttaa vikavirtasuojan päälle.
Eli ottaa sen pois kun sähkölaitos on käynyt asentamassa pääsyötön kiinni!
Voiko tästä aiheutua jotain vaaratilanteita tai jotain jos tekee näin(sähkömies sanoi ottavansa sen heti pois koska se aiheuttaa kuulema päänvaivaa)?
Se suoja on juuri sitä varten kun ne laitteet tupaa vuotamaan, en ottaisi pois. Ehkä voisi harkita valojen ja lämmittimien ottamista vikavirrattomasta syötöstä, mutta ne pitää sittten laittaa niin ettei niitä tule käpäläityä, eikä samoissa roikissa käytetä työkoneita.
Kyllä omallakin työmaalla sähköt katkesi tämän tästä, siinä vaiheessa kun joka paikassa oli märkää. Kannattaa muistaa että olosuhteet on silloin vaarallisimmillaan, kun siitä laukomisesta on eniten vaivaa. Mutta mielummin vaivaa kuin vainaa.
30mA virta voi tosiaan jo aiheuttaa kammiovärinän, mutta sähkövirran pitää häiritä sydäntä juuri oikealla hetkellä. Kammiovärinä on todennäköinen jos virta on yli 115mA tai pienemmälläkin virralla, mikäli se kestää yli sekunnin.
Koska vikavirta kytkee pois viran pois alle 30ms ajassa ja koska verkkosähkön jakson pituus on 50ms ja sydämmen jakso noin 1s, niin on hyvin epätodennäköistä että saatu sähköisku olisi hengen vaarallinen. Mutta älkää nyt kuitenkaan menkö koikeilemaan :)
Kiitoksia, taas selvensi. Vielä pari lisäkysymystä:
- Kellariin tulee piuha ilman keviä, mutta yhdestä jakorasiasta se haarautuu kevijohdoilla useaan pistorasiaan. Voisiko tämän rasian yhteyteen asennuttaa vikavirtasuojan? Kuinka isoja mötiköitä ovat ja mitä maksavat?
- Onko siis olemassa vikavirtasuojan sisältäviä pistorasioita, jollaiset voisi vaihtaa kriittisten pistorasioiden tilalle? Onko Upotettavia? Pinta-asennettavia? Ulkokäyttöön? Mitä maksavat?
Vikavirralla varustettu pistorasia menee samaan kojerasiaan missä se vanha on ollu ja sen voi myös ketjuttaa, eli suojaukseen tulee siitä eteenpäin olevat pistorasiat. Tällainen toimisi sinulla, jos kerran osa on ketjutettu niin että niissä on erillinen suojamaa.
www.finnparttia.fi Postimyyntifirman kuvaston sivulla 37 on sellainen 59€ ja pinta-asennuskotelo 9.8€. IP44 ja ketjutettava... pakkasen kestoa ei ole ilmoitettu, kysy.
Kun nyt on keksitty, jotta ulkona pitää vikavirtasuoja olla, niin mitä sitten kun sattuu vahinko ja sähkäri on ottanut vikavirran tarkoituksella pois?
Eikö kyseessä ole ns. törkeä tuottamus aivan tarkkaan? Tuo sähkäri joutaa johonkin muuhun ammattiin.
Jos vikavirtasuojatussa systeemissä laukoo, on homma niin että seuraavaksi tutkitaan miksi laukoo. Eikä poisteta suojauksia.
Taannoin eräässä voimalaitoksessa laukoi suoja toisensa jälkeen, kun kokeilivat jotain. Herrat poistivat suojaukset sitä mukaa kun laukoi. Ja lopuksi laitos paloi kuukauden. Muistaako kukaan mikä laitos oli kyseessä?
Missäs laitoksessa noin kävi?
Eräs pohjoissuomalainen teollisuuslaitos palkkasi konsultin tarkastelemaan toimintojaan. Konsultti toetesi että ei muualla huolleta ja tarkisteta turavalaitteita yhtä usein, joten tarkastusväliä harventamalla saatiin säästettyä konsultin hinta parissa vuodessa.... Tai siis olisi saatu säästettyä ellei kytkinlaiteen toimimattomuus olisi polttanut laitoksen päämuuntajaa, joka maksoi hiukkasen enemmän kuin mitä se konsultti tienaa elinaikanaan :)
Laitos oli Ukrainassa ja täällä asti kipinöi kun vähän suojia ohittelivat. Eli esimerkkinä vain, kun eräät ovat niin osaavia, että luulevat voivansa ohittaa kaikenlaiset suojaukset.
Tuossa laitoksessa ne testasivat jotain dynaamista ominaisuutta tehon tuottamisessa. Jos en väärin päättele, niin säätövoimaa yrittivät tehdä siinä. Ja suunnittelijat olivat kaikenlaisia hidasteita tehneet noitten mestarien kiusaksi.
Typeryyksiä tehdään pienissä ja suurissa.
Tuollaista syytä en ole kuullutkaan... en epäile yhtään etteikö niin olisi voinut käydä... ehkä olisi vaan ollu parempi uskoa että "atomisähkön" tuotanto on vaikeasti säädettävää :)
Jos keskukselta tulee vain nolla ja vaihe, ei nollasta saa tehdä keviä missään tilanteessa.
Myös uojamaadoittamattomien pistorasioiden
ketjuttaminen on nykyään kielletty.
Kyseessä olikin vanha systeemi...