Haluaisin tietoja hypnoosista. Pelkään
suunnattomasti esiintymistä, jonka vuoksi myös
opiskeluni on hankalaa ja osa kursseista jää
käymättä. Olen jostain kuullut, että Sievissä ja
Pyhäsalmella olisi hypnotisoijia..tietääkö
kukaan?!
Onko kellään kokemusta hypnoosista
esiintymispelkoon, auttoiko, hinta, miten "se"
tehdään??
suunnattomasti esiintymistä, jonka vuoksi myös
opiskeluni on hankalaa ja osa kursseista jää
käymättä. Olen jostain kuullut, että Sievissä ja
Pyhäsalmella olisi hypnotisoijia..tietääkö
kukaan?!
Onko kellään kokemusta hypnoosista
esiintymispelkoon, auttoiko, hinta, miten "se"
tehdään??
Vastaukset 19
Vanhimmat
Käy katsomassa www.hypnoosiliitto.fi jos sieltä
löytyy joku mukava ja sulle sopiva hypnotisoija.
Itse en ole vielä kokeillut, mutta olisi
tarkoitus...
sinullekaan
ottaa yhteyttä hypnotisoijaan, mutta nyt olen sen
päättänyt tehdä. Jospa vihdoin pääsisin edes
osittain eroon jännittämisestä.
En vain tiedä hintoja, mutta nyt kyllä tuntuu,
että käyn hypnotisoijalla hinnalla millä hyvänsä..
Kuinkahan monesti, tällaisissa tapauksissa eli
jännittämisessä, täytyy "vastaanotolla" käydä?
sinuna jättäisin hypnoosin väliin ja
harjoittelisin esiintymistä esim. tutuille ja
sitä kautta saisit esiintymis varmuutta. sillä
kun ihminen hypnotisoidaan, niin omaa tahtoa ei
enää ole. eli siinä vaiheessa olet jonkun
(hypnotisoijan) "leikkinukke". lisäksi hypnoosiin
sisältyy oma henkimaailma, jota en lähtisi
tutkimaan "hypnoosissa" asiasta kannattaa ottaa
selvää monesta eri kulmasta, niinkuin ilmeisesti
teetkin. tämä oli minun mielipiteeni -like it or
not-
Oletko itse käynyt hypnotisoijalla? Jos, niin
kerro huonot puolet, mitä tapahtui, että olet
noin hypnoosia vastaan..?
En usko henkimaailmaan, uskon vain siihen, että
tajuntaani pystytään muuttamaan hypnoosissa.
Enää en jaksa ikuisen pelkoni kanssa ja
jännityksestä eroon pääsy ei muuten näytä
onnistuvan. Jotain on tehtävä!
...ole käynyt hypnotisoijalla ja sen perusteella
mitä asiasta yleensä tiedän niin en aio
käydäkään. Henkilökohtaisesti en antautuisi
kenenkään hallittavaksi. luulen että jos/kun käyt
hypnoosissa niin alkuun tuntuu hyvältä, mutta
epäilen tunteen jatkuvuutta. hypnoosista voi
ilmetä sivuvaikutuksia, henkiseen puoleesi uskoit
siihen tai et
Onko muilla samanlaisia ajatuksia kuin
Gabrielilla.
Haluan nimittäin tietää myös huonot puolet
hypnoosista, vaikka kuinka haluaisin
hypnotisoitavaksi mennäkin?
Hyvät puolet kiinnostavat tietenkin myös :)
Kiitokset Gabrielille kannanotosta!
Minulla on pari kokemusta. Jännitin inssiajoa ja
kävin hypnoosissa. Hypnoosin jälkeinen hyvänolon
tunnen ei ole vaarallinen, hypnootikot ovat
luotettavia (valitse joku joka kuuluu johonkin
alan liittoon). Oma tahto ei joudu hypnootikon
haltuun, ihmistä ei saa tekemään vastoin hänen
tahtoaan. Hypnoosi ja suggestio ovat eri asioita.
Tutustu johonkin aihetta käsittelevään kirjaan.
Asiaan liittyy paljon monenlaisia myyttejä,
joukossa paljon roskaakin, fantasiaa ym.
Mitkään 'henget' eivät hyökkää
ihmisen 'kimppuun'. Aivan eri asia ovat
epämääräiset hypnoositerapiat, joissa joku (usein
itseoppinut) terapeutin titteliä käyttävä
jollakin tavalla sitoo terapoitavan psyyken
itseensä, ja saattaa 'syöttää' eli suggeroida
valheellisia 'muistikuvia' mutta,.. tuohon
hommaan ei välttämättä tarvita edes hypnoosia..
Selvisin ajokokeesta, en jännittänyt, olin
hyvällä tuulella ja vaikka hiukkasen töppäsinkin,
selvisin silti.. Vastuuntuntoinen hypnootikko
auttaa asiakasta rentoutumaan ja antaa haluttuja,
siis yhdessä neuvoteltuja suggestioita aivan
määrättyä tilannetta varten. Kokeile rauhassa.
Hinnat, en ole varma, mutta jonkun satasen joudut
pulittamaan. Minun kaksi käyntiäni maksoivat 400,-
. Yksi huono puoli asiassa on ja se on se, että
tulosta ei voi taata. Kaikki ihmiset eivät ole
hypnotisoitavissa, toiset eivät ota vastaan
suggestioita, toisilla on liian suuret
odotukset.. Rentoutumisesta, siis todella
perusteellisesta, ei ole mitään haittaa! Ihmisen
tajunta ja psyyke ovat niin monimutkaiset
ja 'rajattomat', että siihen ei jokunen
hypnoosikerta lopullisesti vaikuta mitään.
Ihminen ei menetä siinä tietoisuuttaan
tilanteesta.. Jotkut kyllä nukahtavat, se on eri
juttu. Kaikki on saatu herätetyä! Aika jännättävä
kokemus, oli kuin olisi menyt jonnekin aika
kauaksi itseensä, tai itsensä 'ulkpuolelle' itsen
sisällä.. heh. vaikea selittää. Ei pelottanut.
Koulun alku lähestyy, samoin hypnoosi-ajankohta.
Toivottavasti hypnoosi "tehoaa" minuun ja pääsen
jännityksestäni tai ainakin saan lievennettyä
sitä.
Suosittelisitko minulle jotain mainitsemaasi
kirjaa, niin saan perehdytettyä itseni aiheeseen
ennen rentouttavaa kokemusta!
Kiitos vielä kerran!
Aihetta käsitteleviä kirjoja on aika paljon ja
mieleen ei tule nyt muita kuin vuosia sitten
hypnoosia tutkinut Reima Kapman, oululainen
psykiatri muistaakseni. Hän herätti aikanaan
suurta huomiota kirjoitettuaan parikin kirjaa
aiheesta. Hän onnistui 'loihtimaan' esiin
eräänlaisia 'sivupersoonia' tutkimistaan
potilaista. Nämä 'sivuhenkilöt' olivat todella
hämmästyttäviä 'persoonia', mutta kertovat
kuitenkin vain ihmismielen mittaamattomista
resursseista. Niihin teki silti todella
mieli 'uskoa', niin kiehtovia jutut olivat (siis
että voisi uskoa jälleensyntymiseen.. mutta ei
kannata mennä halpaan..tiedä sitten). Mutta tämä
menee nyt ohi asian. Kapman ei ole mikään huuhaa
silti, ja epäilikin kovasti omia 'löytöjään'.
Mutta aihe, hypnoosi, mitä se on, tulee kyllä
selvitettyä Kapmanin kirjoihin tutustumalla. Etsi
kirjastosta, varmaan sieltä löytyy. Hypnoosi-
istunto ei ala muitta mutkitta siitä kun asiakas
on astunut huoneeseen vaan ensin jutellaan.
Sitten hypnootikko tekee pari koetta. Asiakas
sulkee esim silmänsä ja hypnootikko kehottaa
nostamaan kättä ym pientä, kai hän katsoo miten
asiakas reagoi 'käskyihin', asiakas kertoo
tuntemuksistaan, esim tuntuuko käsi painavalta
vai kevyeltä, nouseeko se vai, ja kas, 'painava'
käsi ei olekaan noussut, vaikka asiakas niin
luuli.. tämä vain esimerkiksi. Varsinaisen
hypnoosin alussa, ainakin minua, hypnootikko
kehotti muistelemaan lapsuudestani tai jostakin
elämän varrelta jotakin oikein miellyttävää
tilannetta. Minä kuvittelin itseni nurmikolle,
ison puun alle varjoon, aika pienenä. Katselin
muka järvelle ylhäältä alas ja sitten kuvittelin
rakkaimmat ihmiset jonnekin lähettyville.. Kun
olin loihtinut mieleeni tuon paikan suljin
uudelleen silmäni ja hypnoosi oli alullaan.. :)
...kyllä että ainainen jännittäminen on hermojen
päälle käypää hommaa, tiedän koska itsekin
jännitän melko helposti, mutta olen edelleen
hypnoosia vastaan. enempää en perustele koska
sanoin en osaa perustella. toivon ettet tekisi
sitä vaikkakin niin näyttäisi kirjoituksiesi
perusteella käyvän ja puolestasi en voi päättää.
mutta joka tapauksessa "no hard feelings"
Tässä on nyt yksi puolesta ja yksi vastaan, hmm,
vaikka lopullisen päätöksen voin tehdä vain minä
itse..
Pitää lukea aihetta käsitteleviä kirjoja ym. ehkä
pääsen sinuiksi itseni kanssa!
Kirjoja: Reima Kampman, Et ole yksin, 1974 ja
uudempi teos: Ihmisen rajat, 1992
Leo Hildén, Hypnoosi, parantava vaihtoehto,1987.
hih..oli asiaa kirjastoon ja kone vapaana.
Varasin itsekin 'Ihmisen rajat', koska se oli
lainassa. En nyt Gabrielia kommentoi, koska
jotenkin ajattelen eri tavalla. Kaikki kunnia
hänenkin näkemykselleen :)
Jännittäjä olen ollut itsekin aina enemmän tai
vähemmän. En nyt osaa sanoa, mitä nuo pari
hypnoosikertaa asiaan vaikuttivat. Mutta kyllä
hypnoosissa tavoitettu rentoutuminen on ihan
oikeaa rentoutumista, eikä siihen mitenkään kuulu
ainakaan 'voimakkaat tunne-elämykset'. Minulla
oli ainakin päin vastoin, olin erittäin tyynessä
mielentilassa, silti ajatukset kirkkaina enkä
kokenut millään tavallaan kenenkään enkä minkään
uhkaavan minua. aistin myös hypnologin läsnäolon
ja jonkinlaisen myötätunnon.. Kun todella
rentoutuu, jotkin arkiset, joskus esteenä
toimivat ennekkokäsitykset unohtuvat ja ihminen
saattaa itse oivaltaa jotakin perustavaa
suhteessaan maailmaan, niin että kokemus koituu
hyödyksi.
Itsetunto-ongelmista ajattelen, että
epävarmuuteen ja itsetunnon puutteen kokemiseen
liittyy aina myös jonkin verran epäluottamusta
ihmisiin yleensä. Siis en ehkä luota toisiin,
ehkä he eivät minua hyväksy jne.. Tässä asiassa
olen muuttunut vuosien kuluessa, pidän ihmisistä,
eikä yksikään satunnainen 'paha ihminen' ole
muuttanut käsitystäni takaisin.. No, semmoista
vain ajattelin.. Hyvää jatkoa!
tämä gabriel vai mikä ny olikaan on totaalisen
tietämätön hypnoosista. hypnoosi koostuu
erilaisista suggestioista joilla pyritään
vaikuttamaan ihmisen alitajuntaan. aamuyöstä
olisi ihanteellinen aika muuten, mutta kuka
siihen aikaan tekee töitä.. se on terapiahoitoa.
alitajuntaan pystyy parhaiten vaikuttamaan kun
ihminen on täysin rentoutunut. ei se ole mitään
sormien napsuttelua. hypnoosi tapahtuu täysin
valveilla, ja tietoisessa tilassa.
itse kyllä nukahdin vähäksi aikaa, mutta sekän ei
ole pahasta.
"hypnotisoija" pyytää ajattelemaan mitä hän
kuvailee. itse saa keskeyttää toiminnan vain
avaamalla silmät ja itse saa määrätä kauanko
hoitoa haluaa. kannattaa nuorisopsykiatriselle
saada jostain lähete niin se on ilmaista kun ne
sieltä ehdottaa hypnoosia. lääkkeisiin ei kannata
sortua. ne muuttaa ihmistä vaikka kukaan ei sitä
myönnäkkään.
Vähän tarkennusta: Hypnoosi ei
varsinaisesti 'koostu' suggestioista, mutta sen
aikaan saamiseksi käytetään suggestiota.
Suggestiota (esim 'suggest', engl.kielen verbi,
puhua, johtuu sanasta latinan
verbistä 'subgerere', joka tarkoittaa 'kantaa
alle'. Eli puheen avulla välitetään mielessä
olevia merkityksiä toiselle, esim mainonnassa
käytetään suggestiota, mutta myös muuten,
tavallinen puhe toiselle on eräässä
mielessä 'suggestiota'). Hypnoosi on muuntunut
tajunnan tila, jossa kontrolli ei ole käytössä
tavallisella tavalla, vaan se ohitetaan. Jos
asiaks kokee jonkin suggestion jollakin tavalla
uhkaavaksi, hän yleensä herää välittömästi
(Hildén).
Gabriel oli huolissaan siitä, että hypnoosissa
tapahtuu jotakin vaarallista. Luotettavan ja
asian osaavan psykologin tai psykiatrin
koulutuksen (tai miksei myös tunnetun juuri
hypnoosiin erikoistuneen terapeutin) antama
hypnoosi ei ole vaaraksi. Eikä hypnoosissa ole
kyse 'asiakkaan alistamisesta', ei
hänen 'tahtonsa' alistamisesta
eikä 'aivopesusta'. Vielä: Hypnoosissa
parannetaan jotakin häiriötä, mutta hypnoosilla
ei. Siinä autetaan asiakasta saamaan itse
käyttöönsä omat voimavaransa. Hypnoosissa ei
myöskään oli eri tahtojen
välisestä 'taistelusta'. 'Hypnoosi on
tunnepitoinen vastaus tiettyyn suggestioon, jossa
painopiste lepää tahtoelämäsätä riippumattomilla
alueilla ', Leo Hildén, 1987.
Jotkut voivat kokea hypnoosissa spontaania halua
itkeä, tai kokevat ahdistusta, mutta silloin
hypnoosi katkaistaan (muutama tuhannesta).
Potilasta tukevassa istunnossa ei käytetä mieltä,
identiteettiä, tai psyykkistä tasapainoa
hämmentäviä suggestioita, vaan päin vastoin,
luodaan turvallinen ja luottamukseen perustuva
ilmapiiri.
Kannattaa lukea Hildenin opus. Kampmanin teos
keskittyy yhteen erikoistapaukseen (sivupersoonat
selittyvät mielen luomiksi 'apupersooniksi',
joihin asiakas projisoi jotakin piirteitä
itsestään niin, että voi kohdata jotakin mikä ei
arjesa ole mahdollista mistä syystä hyvänsä.)
Mistään 'hengistä' ei ole kysymys. Riippuu
tietenkin asiakkaan maailmankuvasta, miten hän
itse tulkitsee kokemuksensa. Mutta
mitään 'hypnoosiin kuuluvaa henkimaailmaa' ei
ole. (Tietenkään en voisi todistaa, että minä
olen oikeassa, jos joku väittää vastaan..)
Etenkin nuori ihminen voi hyötyä hypnoosista, jos
hänen maailmankuvansa on vielä avoin ja vapaa
(Hildén).
Hypnoosi on sana, jota käytetään ilmiöstä, joka
on ollut tunnettu kautta ihmisen historian. Sillä
on useita eri asteita ja kaikki eivät koskaan
pääse syvimpään todettuun tilaan (eeg:llä asiaa
voi tutkia).
Joissakin itseaputerapioissa käytetään tunteita
jonkinlaiseen 'transsiin' pääsemiseksi..(olen
nähnyt filmin, esim vihan tunteita aktiivisesti
esiinnostamalla.) Tämä tila voi olla vaarallinen,
sillä siinä ihminen todella hämmentyy ja joutuu
alttiiksi terapeutin mielipiteille..koska
ahdistunutta mielenhämmennystä ei voi pitkään
kestää, ja terapeutti saa tilaisuuden 'ratkaista'
ahdingon syyn (jos niin haluaa), mutta samalla
voi 'sitoa potilaan itseensä'- saaden myös
pitkäaikaisen potilaan samalla. Tätä ei
tervejärkinen hypnoterapeutti ikinä tekisi!
Hypnoosilla ei ole mitään tekemistä manipuloinnin
kanssa. Hypnoterapiat ovt periaatteessa
lyhytaikaisia verrattuna vaikkapa ns
lyhytterapiaan, muutama käyntikerta..useimmin.
Usein kun ajan autoa ja on jokin kriittinen
tilanne, muistan 'jotakin' hypnoositilanteesta.
En hermostu ikinä, mikään asiaankuulumaton ei
herpaannuta tarkkaavaisuuttani, jos vain haluan.
En menisi silti vannomaan, että olen 'loistava
ajaja'.. pöh, en ole todellakaan. En silti pelkää
ajamista edes Helsingin keskustassa.
Tuli vähän pitkä juttu. Mutta oli ihan hyvä vähän
tarkentaa omiakin käsityksiä.
niin kuin en minäkään voi
todistaa "henkimaailman" läsnäoloa, ei voi sanoa
kuin että jokaisella on omanlaisensa
maailmankatsomus ja perusteensa niihin (kunpa
voisin perustella kantani paremmin, mutta kun en
osaa). En myöskään halua ketään ärsyttää
mielipiteilläni, mutta "kaikkia" on mahdoton
miellyttää.
Olen ihan samaa mieltä, että 'kaikkia ei voi
miellyttää'. Hypnoosi ei ole mikään poppakonsti
mihinkään, joillekin se voi auttaa ilman
että 'maailmankuvaan' puututaan millään tavalla
(ja varsinkaan terapeutin ei tule ilmaista
mitenkään omaa maailmankuvaansa). Erittäin hyvä
peruste hypnoosin käyttämistä vastaan on se mitä
sinä esimerkiksi olet sanonut omalta kohdaltasi.
Eikä minulla ole mitään sinua vastaan.. :)
Eikä tuo 'ajokortti' ole minulle mikään maailman
tärkein asia, kyllä ne ovat ihan muita asioita..
Mutta jännittäminen, kun se estää pääsemästä
yhteyteen ihmisten kanssa, on kurjaa.. Hypnoosi
ei ole mikään oikotie. Ihmisessä vain usein on
mahdollisuuksia ja valmiuksia, jotka ovat
jotenkin salpautuneet ja ne niistä voi vapautua
ilman, että 'maailmankuva' sen vuoksi muuttuu tai
murtuu,.. nooh :)
...tätä enää kukaan lue, mutta... En kiistä
"henkimaailman" mahdollista olemassaoloa, mutta en
näitten Gabrielin kirjoitusten jälkeen vieläkään
ymmärrä mitä tekemistä sillä on hypnoosin kanssa.
kurkistamaan tänne. Kyllä minä Gabrielia jotenkin
ymmärrän. Hänelle hypnoosi ei ole ehkä sopiva ja
ehkä ei tarpeenkaan, mikä on ihan hyvä. Ainoa
mikä minua kummastutti vähän oli tuo 'kaikkia ei
voi miellyttää'.. Ei tietenkään voi kaikkia voi
miellyttää, mutta ei erilaisesta maailmankuvasta
tarvitse mitään 'miellyttämiskysymystä'
tehdäkään. Voi ihan hyvin olla eri mieltä ja
silti pärjätä ja tulla toimeen. toivoo: