eräs tuttavani sairastui MS tautiin 47v,ja jo puolessa vuodessa liikuntakyky meni lähes täysin, jotenkin huonosti rollaattorin kanssa liikkuu.
Lääkkeitä on hänelle määrätty senni seisemän laisia ja mangneettihoitoa käy viikottain saamassa,samoin jotain hierontaa.
Nyt on runsas vuosi kulunut ja en ole mitään paranemisen merkkejä huomannut,puhekkin hänellä sammaltaa ajoittain aika pahastikkin.
Onko teillä kenelläkään tiedossa ,paraneeko MS,taudista vai onko se pysyvä sairaus?
Lääkkeitä on hänelle määrätty senni seisemän laisia ja mangneettihoitoa käy viikottain saamassa,samoin jotain hierontaa.
Nyt on runsas vuosi kulunut ja en ole mitään paranemisen merkkejä huomannut,puhekkin hänellä sammaltaa ajoittain aika pahastikkin.
Onko teillä kenelläkään tiedossa ,paraneeko MS,taudista vai onko se pysyvä sairaus?
Vastaukset 19
Vanhimmat
etenevää laatua - yksilöllisiä vaihteluita varmasti on...
Googleta MS-tauti...saat tarkempaa tietoa.
siksi kysyin ,että tietääkö joku onko kukaan parantunut, että onko kokemusta.
Tämä hoitaja joka antaa noita mangneettihoitoja vakuuttaa kyllä,että tämä potilas vielä paranee ja on väittänyt parantaneen aiemminkin samanlaisen potilaan.
Tuntuu kuin hän antaisi väärää uskomusta,,no tietenkin potilaan kannalta hyvä ettei vaivu epätoivoon.
niin väittää?
Kannattaa pysyä tuon sairauden kanssa lääkärin hoidossa eikä mennä minnekään epämääräiselle hoitajalle....kyllä siinä menee rahat ihan hukkaan.
Kannattako pelkästä uskosta maksaa?
Jos itselläni todettaisiin parantumaton sairaus, johon lääkäreillä ei ole mitään muuta konstia kuin pilleri, niin satavarmasti hakisin kaikkea mahdollista muuta apua ja helpotusta asiaan. Myös luontaispuolen hoitoja, maksoi mitä maksoi.
Rahathan eivät mene hukkaan mistään, mikä tuottaa hyvää oloa, rentoutta ja edesauttaa elimistön normaalia toimintaa luonnollisesti. Lääkefirmoja en lihota.
parantua, on niitä eteneviä neurologisia sairauksia, niinkuin esim. Parkinsonin tautikin on.
Parkinsoni tosin taitaa edetä hitaammin.
MS taudista löytyy tietoa paljonkin googlen kautta. MS tauti etenee yksilöllisesti. Yhdellä tuttavallani on ollut MS tauti jo noin 15 vuotta. Hän kävelee rollaattorin kanssa. Yksi lapsuudenystäväni sairastui MS tautiin ja sairaus eteni nopeasti ja hän menehtyi alle 40 vuotiaana. Muistatko muutamia vuosia sitten, kun joku iltapäivälehti kirjoitti suurin otsikoin, että Nokialla Markku Koiviston tilaisuudessa joku pyörätuolissa ollut MS tautia sairastanut alkoi kävellä ja parani lääkärien ihmeeksi. Tuskin kukaan viitsii laskea leikkiä noin isoilla ja vakavilla asioilla.
Wikipedian mukaan: MS-tauti (multippeliskleroosi, keskushermoston pesäkekovettumatauti) on krooninen keskushermoston sairaus, joka vaurioittaa hermosyitä suojaavaa, myeliinistä muodostuvaa eristekerrosta - myeliinituppea. Aivoista elimistön eri osiin välittyvät sähköiset impulssit eivät kulje oikein hermosta toiseen, vaan kuten rikkinäisessä sähköjohdossa virran johtuminen väärään paikkaan aiheuttaa oikosulun ja kipinöintiä, syntyy hermoradassa "oikosulku" - joka johtaa impulssin pois aiheuttaen väärän aistimuksen tai säätelyhäiriön hermoston tai yksittäisen elimen toiminnassa. MS on autoimmuunisairaus, kuten nivelreuma, keliakia tai systeeminen lupus erythematosus (SLE). Sairautta pahentavat elimistön tulehdukset, kuten esimerkiksi tavallinen nuhakuume tai jokin bakteeritulehdus.
Multippeliskleroosissa tauti muodostaa aivoihin tai selkäytimeen sidekudosmuutoksia - "plakkeja" - jotka näkyvät magneettikuvauksessa (MRI) tai tietokonetomografiassa (TT) valkoisina läikkämäisinä muutoksina tai pieninä ryynimäisinä rakeina.
Plakit painavat kyseistä aivoaluetta aiheuttaen muutoksia eri alueitten toimintoihin. Esimerkiksi lähellä näköhermoa oleva sidekudosmuutos venyttää näköhermoa, silmän aivoihin välittämä kuva vääristyy aiheuttaen kahtena näkemistä. Refleksien kulku muuttuu raajoissa, jolloin raajojen liikehermoradat muuttuvat joko hitaiksi tai liian nopeiksi aiheuttaen raajojen äkillisen koukistumisen tai jäykkyyden, jota kutsutaan spastisuudeksi. Verikokeissa ei nähdä juuri muuta kuin tulehduksen merkkinä pysyvästi kohollaan oleva lasko, sen sijaan potilaalle hiukan hankala lumbaalipunktio eli selkäydinnestenäyte kertoo neurologille jo paljon enemmän.
Etsi lisätietoa googlesta. Ole tuon tuttavasi tukena ja pidä yllä toivon näkökulmaa.Sairaus on erittäin vaikea sairaus, mutta ihmeiden aika ei ole ohi. Hoitokin kehittyy jatkuvasti. Voimia !
joskin nykyään on lääkkeitä jotka joillakin saattavat hillitä oireita tosi dramaattisesti.
Sairautta on kahta lajia toinen on nopeasti etenevä ja vie liikuntakyvyn hyvin nopeasti ja johtaa yleensä kuolemaan, toinen on hitaampi ja silloin potilas saattaa olla vuosikausia hyvässä kunnnossa..mutta vain ihmeparantumisia sattuu, kyllä sairaus on parantumaton.
On ollut kuulopuheita että uutta lääkettä on tulossa joka parantaa taudin...en osaa sanoa onko ihan niinkään, mutta ainakin hyviä tuloksia on saatu.
Kallis lääke on olemassa jota annetaan joillekin nuorille potilaille...en muista sen nimeä mutta lääkäri kyllä tietää kun häneltä asiaa kyselee, on ihan toinen asia suostuuko hän sitä kirjoittamaan ilman että potilas joutuu maksamaan kaiken itse, se ei kuulu kelan korvattaviin lääkkeisiin.
Onhan toki olemassa katto jonka yli menevät lääkkeet ja hoidot korvataan, mutta en tiedä kuuluuko se lääke edes siihen kattoon...
Geenimanipulaatio on yksi mahdollisuus joskus tulevaisuudessa.
sairausvakuutuslain mukaan, ei sitä lasketa kattosummaan.
aattelinkin..huono juttu, kyllä jokaisen pitäsi saada mahdollisimman hyvä hoito jos kerran sairautta merkittävästi hidastava lääke on olemassa.
Isäni sairastui 58 vuotiaana ja kuoli siihen 63 vuotiaana, siis äkkiäkin voi mennä. Jos noin vanhana sen saa.
että satutteko tuntemaan yhtään tapausta,että joku olisi parantunu.
Kysy lisää Markku Koivistolta. Katso googlesta Markku Koivisto tai Nokia Missio. En muista mikä vuosi se oli lehdessä (joskus 1990- luvulla), mutta varmaan tuollaisen jutun Nokia Mission ihmiset tietävät ja muistavat.
itselläni on Ms-tauti ja olen sairastanut noin 14 v. joskus parempaa joskus huonompaa aikaa, pahenemisvaiheita oli alkuun muutama /vuosi , pystyn nyt kuitenkin liikkumaan ilman apuvälineita mutta totuus on että arki se koittaa minunkin elämään. Eli on minulla kotona jo pyörätuoli ja kepit ja sun muut vempaimet mutta aina kun vain pärjää ilman niitä niin nurkkaan lentää ..viuh... ja nyt on pe ilta ja olen lähdössä tanssimaan. Eli en ole tällähetkellä luopunut muusta kun pyöräilystä ja korkokengistä. Vähän tasapaino heittää mutta juoksen lenkillä metsässä että jos kurvissa heittää niin pehmeeseen töpsähtää. Toivon hyvää jatkoa teille. Totuus tekee kipeää mutta se on vain otettava vastaan. ja tässä muuten oppii nauramaan itselleen.. jos ei mitään muuta oppiskaan enää.
positiivinen asenne, että uskon sen hidastavan taudin etenemistä!
täälä kyllä aika vääriä kertomuksia . MS ei yleensä vie kuolemaan niinkuin täälä on kerrottu . kyllä siihen voi kuolla mutta nykyisin tämän taudin kanssa pärjää kun ei syö tulehdusta aiheuttavia ruokia vältää sokereita ja hiilareita . hyvä liikunta ja venytys paljon d:vitamiinia . iltaisin yksi puristettu sitruuna siihen sekoitettuna ruokasoodaa pieni teelusikallinen ja kurkumaa jossa mukana jauhettua mustapippuria fifti/fifti . kurkumaa/mustapippuri sekoitettuna oliviöljyyn . ota puoli lusikallista juo veden kanssa alas .
Kahdella tuttavalla on ollut. Kumpikin kuoli siihen. Toinen Kanadassa, toinen Sievissä, entinen kämppäkaveri 1960 -luvulta.
välillä voi tulla oikein hyviä jaksoja mutta siten taas etenee se tauti ja heikkenee kaikki
toisilla se menee nopeaasti toisilla se kestää pitkään ja ne hyvätjaksotkin toisilla todella pitkiä pystyvät ihan normaaliin kaikkeen tekemisiin ja kulkemisiin ja toimintaan .
Ikävää se on että näitä joitain tauteja on sellaisia joita ei voi parantaa ja täytyy vain sopeutua siihen mitä tulee ja toivoa että autetan kuitenkin parahaalla mahdollissella tavalla ettei tarvii kärsiä
Mielettömän kallis lääke, jota saa vain sairaalassa piikitettynä. Saajalle on siis ilmainen. Tunnen nuoren naisen, joka sairastui Ms-tautiin parikymppisenä, nyt on 35-vuotias ja lääke on estänyt taudin etenemisen tähän asti.
taudin alkuvaiheessa, mutta pitemmälle edenneessä tapauksessa sitä ei enää annetakaan.
Tautiin ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt parantavaa hoitoa. Hitaasti etenevässä voi itse hidastuttaa sen etenemistä, jos jaksaa pitää huolta lihastensa kunnosta ja jumppaa sekä lihaksiaan että aivojaan. Paikoilleen jämähtäminen voi jouduttaa paljonkin taudin etenemistä. Kannustus ja positiiviset asiat elämässä auttavat jaksamaan ja ponnistelemaan.
Kaikenlaiset tulehdussairaudet ovat uhka, joten kannattaa esim. hoitaa/hoidattaa hyvin hampaansa ja välttää flussatartunnan saamista yms. Kortisonihoito haurastaa luustoa ja hampaita, mutta saattaa auttaa ihmisen uudelleen jalkeille joissain tapauksissa.
Tunnen pari siihen hitaammin etenevään MS-tautiin sairastunutta. Toinen heittäytyi heti alusta lähtien palveltavaksi ja toinen on ponnistellut sitkeästi pitääkseen mahdollisimman hyvää huolta omasta kunnostaan ja liikuntakyvystään. Jälkimmäinen on onnistunut elämään paljon pitempään (noin 30 vuotta) aktiivisena ja rajoitetusti liikuntakykyisenä. Taudit ovat tietysti yksilöllisiä, mutta omaa panosta ei kannata väheksyä. Valitettavasti jälkikäteen katuminen ja parannuksen teko ei myöhemmin enää paljoa auta.
MS-liitosta saa monenlaista tietoa, vertaistukea yms. Suosittelen ystävällesi jäseneksi liittymistä tai ainakin yhteydenottoa.