Olen 2,5-v. lapsen yh-äiti. Mies lähti kävelemään jo kun vauva oli alle puoli-vuotias. Väliin mahtuu kaikenlaisia rankkoja juttuja mitä en nyt halua käydä läpi. Olen tällä hetkellä ilman töitä, toivottavasti väliaik., mitään sossusta ei saa, ja olen suunnitellut mahd. tulevaa työtäni tietyn alan mukaan. Nyt x on rakentamassa uutta elämäänsä, tähän saakka on tavannut lasta joka 2 vkonloppu ja myös 1 x iltaisin vkolla. Nyt on uuden kanssa muuttamassa yli 100 km päähän lapsesta. Tarkoittaa siis myös, että duunit menee kaikki uusiksi: en voi mennä sille alalle minne haluaisin, koska ei siis tule enää iltatapaamisia. eli meni koko uravalinta uusiks - ja mitä alan tekemään, ja millä elätän meidät? En tiedä, stressaa kyllä, lainaa on ihan riittävästi ja ruokaakin pitää pöytään saada. Mutta sitä en nyt tässä halua pohdittavan. No, kysymys kuuluu, että voiko x vaan kylmästi ilmoittaa että koska hän muuttaa hän ei tule enää viikolla poikaa hakemaan ja vkonloput tulisi myös pidentää.
Eikö kaupunki voisi antaa mitään tapaamispaikkaa tai eikö heitä voisi pistää tapaamaan vaikka kesäisin ulkona ja talvella vaikka kirjastossa tai missä vaan, lähellä kylässä tms. (Silloin kun vauva oli alle puolivuotias hän vaati kyllä parituntisiakin tapaamisia illalla vaikka vauva oli vielä tississä kiinni). Mies käy kuitenkin päivittäin lähellä töissä, joten samalla suunnalla on. Eli voiko hän edelleen sabotoida mun elämää ihan mielensä mukaan - en voi myöskään hakea mitään työtä kovin kaukaa, koska kertaakaan et voi jäädä ylitöihin ja lapsi joutuu olemaan pitkän päivän tarhassa, koska on vain 1 hakija ja pitkät bussimatkat mennen tullen. Eli käytännössä olisi vietävä seitsemän aikaan ja just ennen viittä ehtisin tarhaan - aika rankka viikko. lapselle. Kenen etua tässä ajetaan? Ei ainakaan lapsen. Eli onko niin, että saan kohta käräjille lapun, että x vaatii uusia itselleen sopivia aikoja - keneltäkään muulta mitään kysymättä tai paskaakaan välittämättä. Tiedän, että sos. tantoilta on turha kysyä, ainakin tässä tapauksessa ovat AINA olleet miehen puolella, vaikkei edes ollut syytä, ihan vaan viran puolesta. Kommentteja, miten teillä on mennyt tapaamiset jos toinen muuttaa kauas?
Eikö kaupunki voisi antaa mitään tapaamispaikkaa tai eikö heitä voisi pistää tapaamaan vaikka kesäisin ulkona ja talvella vaikka kirjastossa tai missä vaan, lähellä kylässä tms. (Silloin kun vauva oli alle puolivuotias hän vaati kyllä parituntisiakin tapaamisia illalla vaikka vauva oli vielä tississä kiinni). Mies käy kuitenkin päivittäin lähellä töissä, joten samalla suunnalla on. Eli voiko hän edelleen sabotoida mun elämää ihan mielensä mukaan - en voi myöskään hakea mitään työtä kovin kaukaa, koska kertaakaan et voi jäädä ylitöihin ja lapsi joutuu olemaan pitkän päivän tarhassa, koska on vain 1 hakija ja pitkät bussimatkat mennen tullen. Eli käytännössä olisi vietävä seitsemän aikaan ja just ennen viittä ehtisin tarhaan - aika rankka viikko. lapselle. Kenen etua tässä ajetaan? Ei ainakaan lapsen. Eli onko niin, että saan kohta käräjille lapun, että x vaatii uusia itselleen sopivia aikoja - keneltäkään muulta mitään kysymättä tai paskaakaan välittämättä. Tiedän, että sos. tantoilta on turha kysyä, ainakin tässä tapauksessa ovat AINA olleet miehen puolella, vaikkei edes ollut syytä, ihan vaan viran puolesta. Kommentteja, miten teillä on mennyt tapaamiset jos toinen muuttaa kauas?
Vastaukset 28
Vanhimmat
,jos tarvitset - niin ne muutkin äidit tekeevät, ja samalla tavalla muiden lapset ovat 7-17 päiväkodissa.
...Lounas 11.30-12, päiväunet 14 saakka sen jälkeen välipala ja leikkiä, ulkoilua 16-17. Mitä sinä tekisit lapsen kanssa klo 15.30-17? Olisitko työpäiväsi jälkeen hiekkalaatikolla?
Lapsi on tyytyväinen, koska joka päivä on samat tutut kuviot ja joka päivä sama turvallinen rytmi. Samat kaverit ja samat hoitajat.
Ainoa murheesi on sopia isän kanssa se viikkotapaaminen.
Jos et saa sovittua tapaamisia exäsi kanssa kauniisti ja suu supussa, räyhäät ja pidät kiinni kaikista omista ajatuksista sabotoinneista, olet käräjillä, sossu ei sinua puolla ja olet etähuoltaja. Käsitätkö?
Sopikaa asiat, älä määräile. Ei sinun työsi tai opiskelut ole asia, jonka pillin mukaan tapaamiset sovitaan. Jos huonosti käy, katsotaan, että omanelämäsi hallinta ja suunnittelu on hakoteillä ja isä olisi parempi lähihuoltajana.
Rauhoitu ja sovi exän kanssa sievästi asiat, älä remua!
"Mitä sinä tekisit lapsen kanssa klo 15.30-17? Olisitko työpäiväsi jälkeen hiekkalaatikolla?"
Kuulostaa kamalalta! TIetenkin äiti on lapsensa kanssa,olkoon vaikka sitten missä! Yhdessäoloa!
Säälittävää ajatella että lapset lykätään 7-17 yhteiskunnan vastuulle ja kysellään , että mitä sinä tekisit 15.30-17.00 lapsen kanssa!
"säälittävä" kun on PAKKO viedä lapsi hoitoon seitsemäksi ja takaisin päiväkodilla olen vasta klo 17! Harmi vain ettei yhteiskunta suostu elättämään ;) että saisin olla kotona lapseni kanssa!
Voin vakuuttaa, että on paljon mukavampi lapselle ja äidille, että lapsi on tarhan pihalla valvotusti ikäistensä kanssa leikkimässä ja äiti käy yksin kaupassa työmatkallaan ja pääsee suoraan raskaan työpäivän jälkeen kotiin lapsen kanssa. Mikään ei ole kamalampaa kuin kököttää pihalla väsyneenä ja nälkäisenä tai vielä järistyttävämpää: raahata lapsi ulkoilun sijaan ostoksille supermarkettiin!
Jokaisen on kannettava kortensa kekoon, eli tehtävä työtä tai sitten hommattava itselleen helvetin rikas elättäjä.
ensinnäkin kiitos kaikille kommenteista!Minun tapauksessani EI ole kysymys siitä, että yhteiskunta elättäsi. Olen ollut yksin lapsen kanssa kotona 2.5 v saakka, pelkällä kodinhoitotuella eli siis se about 400€/kk, niin ja tietysti elatusapu. että se siitä yhteiskunnan elättinä olemisesta. Siitä ei ole kysymys. Vaan se, miten raskasta - vaikka ihan helvetin antoisaa, enkä toisaalta antaisi hetkeäkään pienen lapsen kanssa olemisesta pois! - on hoitaa kaikki yksin, sairaalareissuista kauppareissuihin ja myös duunihaut. No,kyllä kaikki yh;t tietää mitä tarkoita. Kuitenkaan tämä ei ollut oma valintani, että jään yksinhuoltajaksi. Mies vain lähti karkuun, halusi elää poikamiehen elämää, sehän oli paljon helpompaa kuin herätä (puhumattakaan että olisi noussut ylös) öisin vauvan itkuun - kyllä se äiti nousee ja imettää ja nukuttaa ja hoitaa, kellon ympäri. Olen aina pyrkinyt hakemaan lapsen tarhasta asap, en voisi kuvitellakaan 7-17, se on lapselle aika rankkaa. Ja kyllä, mielummin olen kotona laitan ruoan, katson yhdessä pikkukakkosen ohjelmat ja juttelen päivän asioista ym kuin mietin bussissa että siellä se toinen pakkasessa palelee pihalla. No, sekään ei oikeastaan ollut ongelman ydin. Se mihin kaipasin niitä kommentteja oli nimenomaan se, että meillä siis ON olemassa oleva sopimus, jossa isä tapaa lastaan, toisella vkolla jopa 2 iltana pari tuntia, lapsikin tietysti odottaa näitä pieniä tapaamisia. Eikä niihin ole ollut mitään syytä tehdä muutoksia, ovat toimineet ihan ok. Mun ainut henkireikä on ollut kerran vkossa - kun olen päässyt, jos ei x:llä menoja joka peruuttanut - harrastus, eli nyt sekin jää. Ja muuttakoon tosiaan vaikka timbuktuun, yks hailee, mieletäni hänen pitää kuitenkin pitää kiinni siitä mitä on sovittu eikä yksipuoleisesti voi ilmoittaa, että nyt muutetaan paikkakuntaa ja tapaamisia ja etten nyt sitten enää tulekaan. Ja vielä kiitos, tiedän näistä paikoista, joissa lapset ovat vaikka yötä, se on
kuitenkin viimeinen keino, en halua sinne viedä. Se oli toisaalta hyvä idea, että hakee tarhasta ja palauttaa tarhaan - tosin onko sitten ma kauhee kiukuttelu illalla kotona kun on väsynytja ikävä? No, tämä on vähän hankalaa, koska tässä on niin paljon muutakin, mitä en halua tänne kirjoittaa/kertoa. Sitäpaitsi, minäkin haluaisin joskus vielä muutakin elämää kuin "vain" äitinä oloa - no, ehkä sitten joskus...
Tervetuloa yksinhuoltajan realityyn! Jokainen yh hoitaa mainitsemasi asiat yksinään, odottamatta marttyyrinkehää päänsä päälle. Jos lapsen isä on sinut jättänyt, et saa lisäpisteitä yh-äitinä. Kuka äiti ei haluaisi olla lapsensa kanssa mahdollisimman paljon? Et Siinäkään asiassa mitenkään erikoinen yksilö ole.
Lapsen isä voi olla ottamatta lasta tunniksikaan ja siihen sinulla ei ole mitään sanomista vaikka et ikinä enää omatoimisesti harrastaisi yhtään mitään. Herranjumala miten lapsellinen sinä olet!
Muutto on erittäin hyvä syy muuttaa tapaamisia, valitat aivan turhasta.
Vaikka olen itsekin yh-äiti ja pidän viimeiseen saakka yh-äitien puolia, sinusta saa niin lapsellisen ja itsekkään valittajan kuvan ettei pahemmin sympatiat herä. Joku raja vaatimuksillakin.
"Ja kyllä, mielummin olen kotona laitan ruoan, katson yhdessä pikkukakkosen ohjelmat ja juttelen päivän asioista ym kuin mietin bussissa että siellä se toinen pakkasessa palelee pihalla."
Lapsellinen lause. Millä valitset työsi niin ettei lapsi ole talvella ulkona? Väitätkö sinä, että Suomen päivähoito palelluttaa lapset pakkasessa pihalla? Oletko XXXXXXXX?
Sinun pitää vain hankkia itsellesi sellainen ammatti ja työ, että voit itse määrätä työaikasi ja -tahtisi. Kiinnostaisiko sinua esim. Teboil-Jetin pääjohtajan palli?
Masokismia lukea aloittajan kirjoituksia. Ei helvetti.....!
ihan tiedoksesi, tiedän aika tarkkaan mitä se yh oleminen on. en ole mikään 20v. pikkupimu. en ole pyytänyt tai halunnut lisäpisteitä. Koska näitä palstoja lukevat muutkin koitan kertoa vain sen mikä asiaan kuuluu, epäilen että sinunkin asenteesi muutuisi jos kuulisit kaiken asiaanliittyvän ja tapahtuneen. Olen kaukana marttyyrista, pahoittelen jos sellaisen kuvan sait. Valitanko turhasta? Sun puheesta saa taas sellaisen kuvan, että x saa muuttaa ja tehdä mitä halua -hah, niinkuin tietysti saakin, eihän niitä mitkään vastuut paina - MUTTA kaikki pitää vaan niellä? Olla hiljaa ja niellä? Niinkö? Mitä varten meillä on sitten sopimukset, hänen nimenomaan VAATIMAT tapaamiset jos kerran niillä ei ole mitään merkitystä; sorry, mutta ei se ihan niinkään mene että "lapsen isä voi olla ottamatta tunniksikaan ja siihen sinulla ei ole mitään sanomista". Ihan varmasti on. ja lapsella myös. Enkä halua lapselleni turhia pettymyksiä.
Että mitä mä "vaadin"? Lapsellisesti? Esitin asiallisen kommentin siitä, että olis ollu kiva päästä edes joskus harrastamaan - vai väitätkö ettei sinulla esim. ole mitään tukiverkostoa mihin lapsesi joskus viet/menevät? Eiköhän jokainen meistä tarvitse joskus edes sen tunnin ihan vain omaa aikaa, että jaksaa. Onko se liikaa vaadittu? Eikö se mene niin, että äitikin jaksaa paremmin jos pitää itsestään huolta? Jos niin ei tekisi, silloinhan sitä juuri marttyyri onkin, eikö?
Vielä, kaikki kunnia tarhoille ja lämpimille vaatteille: mutta kyllä: olen valinnut työni niin, ettei lapseni tarvitse palella pakkasessa - vaan pääsee mahd. pian kotiin. Eikä se työ ole teboilissa.
Hyvää jatkoa sulle ja jaksamista. Hymyile välillä!
Kyllä exä saa muuttaa ja tehdä mitä haluaa, tapaamissopimus ei pakota häntä tapaamaan lasta.
Jos haluat harrastaa jotain, niin silloin se lastenhoito tarvitsee järjestää jotenkin muuten kuin vaatimalla isää ottamaan lasta silloin tai jättää harrastus väliin. Jokainen yh joutuu näiden valintojen eteen.
Olet kyllä siinä ihan oikeassa, että jokainen tarvitsee omaa aikaa, mutta se asia ei välttämättä toteutu tapaamisopimuksen puitteissa vaan silloin se oma aika pitää järjestää jollain muulla tavoin.
Jos tukiverkko puuttuu täysin, niin silloin voi kysellä sosiaalitoimiston kautta tukiperhettä, jossa lapsi voi viettää välillä aikaa.
Turhia pettymyksiä ei lapselle tule, jos etukäteen tiedetään, milloin isän tapaamiset ovat. Toki lapsi osaa kaivata isäänsä, mutta on eri asia odottaa isää tulevaksi kuin että etukäteen tiedetään ettei tapaaminen toteudu.
Kyllä, kaikki minkä laki sallii pitää vain niellä. Olla hiljaa ja niellä. Se on lapsen paras, ajatus joka tuntuu sinulta olevan kadoksissa.
Tapaamissopimukseen tehdään muutos, kun elämäntilanne muuttuu. Sinä yrität vain hallita exääsi omaksi eduksesi, lapsen edun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Jos olet aloittaja, nimenomaan valitit miten ammatinvalinta ja hyvin suunniteltu urasi meni perseelleen, koska exä muutti kauemmas, etkä voi käyttää häntä lapsenvahtina.
Muutkin yh-äidit maksavat lapsenvahdille, kun harrastavat tai jättävät sellaisen harrasteen, jota ei pysty kokonaisuudessaan rahoittamaan. Itsekäs olet. Jos sinulla jo on ammatti ja työpaikka joka on lapsen aikataululle sopiva, mitä ihmettä valitat?
"Surullisena istuu linjavankkurissa ja miettii miten se pieni siellä tarhanpihalla palelee raukka ja kuinka kiva olisi katsoa pikkukakkosta yhdessä.."
Olet tipahtanut kärryiltä Someron kohdalla. Ja kehtaat vielä sanoa että olet jo vanhempi ja kokenempi naisihminen, etkä mikään pikkupimu, voi perkele!
tapaamissopimuksesta kiinni, niin se on isän käyttöä lapsenvahtina? Kristus mistä näitä sikiää. On se kumma että kun äiti on lasten kanssa niin sitä ei lueta lapsenvahtihommaksi, mutta kun isän pitäisi viettää aikaa niin se onkin yht´äkkiä ilmainen lapsenvahti. Hävetkää, ei lasta voi riepotella miten sattuu ja lupailla jos ei sitten ole aikomustakaan hakea tapaamiseen.
SI-NUL-LA HEIT-TÄÄ I-SO-RA-TAS, JOS VAA-DIT I-SÄÄ PI-TÄ-MÄÄN LAS-TA VII-KOL-LA MUU-TA-MAN TUN-NIN O-MI-EN IT-SEK-KÄI-DEN TAR-PEIT-TE-SI TA-KI-A, VAIK-KA I-SÄL-LE TU-LI-SI MAT-KAA 100KM SUUN-TAAN-SA.
SO-PI-KAA KUUL-KAA NIIN, ET-TÄ SI-NÄ VIET LAP-SEN IL-LAK-SI I-SÄL-LE, JOS SE ON LAP-SEL-LE NIIN TÄR-KE-ÄÄ JA HA-LU-AT PI-TÄÄ SO-PI-MUK-SES-TA KIIN-NI.
EN O-LE KOS-KAAN TÄL-LÄ TAI MIL-LÄÄN MUUL-LA-KAAN AI-HE-A-LU-EEN PALS-TAL-LA LU-KE-NUT IT-SEK-KÄÄM-PÄÄ TEKS-TIÄ KUIN SI-NUN VIES-TI-SI.
LU-E NYT HUO-LEL-LA JA HI-TAAS-TI, JOS SUIN-KIN O-SAAT =>
MUUT-TO TOI-SEL-LE PAIK-KA-KUN-NAL-LE ON PE-RUS-TEL-TU SYY MUUT-TAA TA-PAA-MIS-SO-PI-MUS-TA. AN-TA-MI-E-SI FAK-TO-JEN VA-LOS-SA O-LET TÄY-SIN JOUS-TA-MA-TON JA SE ON JOIS-SA-KIN TA-PA-UK-SIS-SA JO-PA SYY E-VÄ-TÄ LÄ-HI-HUOL-TA-JUUS.
SA-MAA MI-NÄ IH-MET-TE-LEN; MIS-TÄ KAL-TAI-SI-A YH-ÄI-TE-JÄ SI-KI-ÄÄ, PI-LAAT-TE KÄY-TÖK-SEL-LÄN-NE KAIK-KI-EN YH-ÄI-TI-EN MAI-NEEN.
2½v LAP-SI YM-MÄR-TÄÄ, JOS HÄ-NEL-LE KER-TOO I-SÄN MUUT-TA-NEEN. SI-NÄ ET! SE ON SUR-KU-HU-PAI-SAA.
A-LOI-TUK-SE-SI N KEK-SIT-TY JUT-TU, EI TUOL-LAIS-TA Ä-i-TI-Ä O-LE VIE-LÄ SYN-TY-NYT-KÄÄN.
Laspi on päiväkodissa kun olet töissä, riippumata millaita työvuoroa teet. On olemassa sellaisia päiväkoteja, jotka ovat ympäri vuorokauden auki joka päivä, joten työsi saat järjestettyä ja lastenhoidon sen mukaan.
Tapaamiset ovat isän oikeus, ei velvollisuus. Isä voi todellakin muuttaa vaikka kuinka kauas ja jättää tapaamiset vaikka täysin väliin niin halutessaan. Jos teillä on kirjallinen sopimus, niin se tarkoittaa vain sitä, etä isä saa hakea lapsen silloin luokseen, että siinä mielessä etä ei voi sanella ihan mielivaltaisia tapaamisaikoja vaan sinä voit todeta, että sopimuksen mukaan mennään.
mihin no mitäs kun mamma muuttaa pennun kanssa niin eikö ole sama asia....?siis lähiäiti?
Ei ole sama asia. Lähiäidilla (tai lähi-isällä) pitää olla joku hyväksyttävä syy muuttoon, mutta käytännössä lähivanhempi voi Suomen rajojen sisällä muuttaa minne vaan. Ulkomaille ei voi lapsen kanssa lähivanhempi muuttaa ilman toisen vanhemman (jos siis on yhteishuoltajuus) suostumusta.
muuton syyksi.ei kai isä voi estää äitiä työn peräsä muuttamasta vaikka lapsesta kyse about 70km päähän jos itse käy uuden muijan luona saman matkan?
Noi kaikki syyt käy muuttamisen eli jos lähivanhempi haluaa muuttaa työn perässä tai opiskelupaikan perässä niin se on ok. Myös perhesyyt käy (sim. jos sitä tukiverkkoa on esim. omalla vanhalla kotiseudulla eron jälkeen paremmin, niin sekin käy) tai vaikka uuden puolison kanssa muutto perhesyistä.
Käytännössä siis etävanhempi ei voi estää lähivanhemman muuttoa, mutta etävanhempi voi kiukutella asiasta kyllä aikansa.
jos on hyvä syy ja työ on sellainen. Itseasiassa on hyvin vähän sellaisia syitä, jolloin etä voi estää muuton.
isän muutettua n. 100km. Isä hakee poikansa tarhasta joka toinen to ja palauttaa tarhaan ma, jotta reittimme ei kohtaa. Exä tosiaan voi sanoa, ettei tule viikkotapaamisille, koska se on vain hänen (poikansa oikeus ) tavata ei velvollisuus.Jos ei isä hoida oikeuttaan , ja peruu tapaamisia, voi sopimukseen hakea muutosta, jolloin isön oikeuksia rajattaisiin. Etuna on se , että ainakin osaat suunnitella asiat jo etukäteen. Mutta asian voi järjestää hakemalla pojalle päiväkodin, jossa huomioidaan vuorotyöläisen aikataulua.Älä uraasi ja opintoja ryhdy muuttamaan sen vuoksi. Opiskelijana tiedän, että kaikki järjestyy kun suunnittelee asiat vain jo kaukaa.
Ensinäkin, totta kai ex miehesi saa muuttaa vaikka kuuhun.
Toiseksi, se että hän ei lasta iltaisin hoida tuskin kaataa mitään sinun suunnitelmia, sillä eihän hän nytkään ole nähnyt lastaan kun yhden illan viikossa. Lapsi pystyy olemaan iltahoidossa päiväkodissa yhden illan.
Kolmanneksi, etä vanhempaa ei pystytä millään pakottamaan lastaan näkemään.
Neljänneksi, tuskin olet ainoa yh äiti joka joutuu töissä käymään.
Viidenneksi, meillä ainakin vaikeutui tapaamiset huomattavasti kun välimatkaa tuli.
Tietääkö kukaan onko yhteishuoltajuudessa pakko tavata lapset joka toinen viikonloppu jos se on soskussa sovittu? Meillä mieheni ex pistää lapset soittamaan jo klo12 päivällä joko tulette hakemaan kun tapaaminen alkaa klo 18 ja loppuu su klo 18. Me ei koskaan ehitä viedä heitä klo 18 sunnuntaisin kun meillä on yhteistä tekemistä ja kyläillään mitä lapset eivät äitinsä kanssa tee. Ja toinen kysymys kaikki lapset ovat olleet meillä aina koko kuukauden kesälomalla silti pitää maksaa elatusmaksu vaikka lapset ovat meillä. Onko asia näin? Äitihän saa sille kk myös lapsilisät itselleen. Viime kesänä tehtiin kallis matka lasten kanssa eikä äiti tullut vastaan yhtään. Antoi vain 20 lapsille käyttörahaa. Sen tiedän ja kuulimme muilta että äiti vietti sen kuukauden railakasta elämää, kun muidenkin lasten isät oli hakeneet omansa lomalla. Jotku yh tykkäävät lastentekotavasta ja sitten lapsilla on kaikilla eri sukunimi... Sellaista uusperhe-elämää.... Ei käy kateeksi enkä ole katkera. Lapsia vain säälittää.
silloinkin kun lapset eivät ole siellä. Jos on pidettävä yllä ison perheen kotia sitä ei voi laittaa lomalle vaikka lapset olisivatkin muualla. Ei sen puoleen ei tuo tarina ihan reilulta kuulosta, mutta toisaalta jos lähi rellestää silloin kun lapset ovat poissa ei häntä siitäkään voi tuomita.
Lasten eri sukunimet eivät tee kenestäkään paheellista lapsikonetta. Meidän perheessä on kahdella sukuniemellä lapsia kahdelta isältä. On vähän asenteellista sanoa "yh:t tykkäävät lapsentekotavasta ja sitten lapsilla on kaikilla eri sukunimi.." Useimmissa tapauksissa lapsia ei ole tehty yksinhuoltajana, vaan parisuhteessa, joka on sitten myöhemmin kariutunut. Harvassa on ne tapaukset, jotka yksinään hankkivat lapsia yh-talouteen. Meillä ainakin kaikki lapset on hankittu avioliitossa. Uus-perheetkin voivat epäonnistua ja ajautua eroon.
Noista kellon ajoista jotka on tapaamissopimuksessa sovittu, täytyy pitää kiinni! Ja jos on sovittu tapaamiset joka toinen vkonloppu, niin ne sitten menevät. Ja noissa sopimuksissahan olevat tapaamisajat ovat aina minimiaikoja.
Se, että lapset ovat kesällä toisen vanhemman luona kk , ei vaikuta elatukseen.
Ja jos te olette tehneet lapsien kanssa kalliin matkan, niin teidänhän se pitää maksaa. Ette te voi vaatia toista vanhempaa osallistumaan sen kuluihin. Lapsille kun eivät ole tärkeitä ne kalliit matkat yms vaan se, että heidän kanssaan vietetään aikaa.
Ja se mitä yh äiti tekee omalla ajallaan kun lapset poissa ei kuulu muille pätkän vertaa.
Jos hän haluaa rillutella, niin tehköön niin.
lapsille isien nimiä, vain oma sukunimi.
lapseni etelään elareilla.mitä siitä mihin se raha sillä menee jolle se maksetaan?eiköhän se lapsen vaatetus ym. kuitenkin maksa enemmän kuin eleri riitää?itellä siis pvähoitomaksuun just ja just.....joten ennemmin sijoitan sen 10pvän reissuun josta kumpikin nautimme 3v,kanssa.
"Eli onko niin, että saan kohta käräjille lapun, että x vaatii itselleen uusia sopivia aikoja - keneltäkään muulta mitään kysymättä tai paskaakaan välittämättä."
- Kyllä, ehkä saat lapun käräjille, jos et suostu vapaaehtoisesti muutokseen. Ja tulet häviämään käräjät noilla perusteilla. Toinen vaihtoehto on, että x:si jättää lapsen hakematta ja se siitä. Yksikään oikeus ei pakota isää hakemaan lasta luokseen. Ja mitä paremmin hän pystyy/haluaa vaatensa perustelemaan, sitä laajemmat tapaamiset hän saa (halutessan).
"Tiedän, että sos. tantoilta on turha kysyä, ainakin tässä tapauksessa ovat AINA olleet miehen puolella, vaikkei edes ollut syytä, ihan vaan viran puolesta."
- En ihmettele, että tantat ovat x:si puolella. Asenteesi on häiritsevän omaehtoinen. Tasa-arvonnimissä on hyvä, että vinouman huomatessaan sossu pitää myös miehen puolia. olet esimerkki siitä, että Suomen lastenvalvojat toimivat oikein.
Yksinhuoltajana olet yksin, joko ymmärsit, valkeniko, kässäsitkö, snaijasitko, tajusitko, menikö kaaliin, saapuiko perille?
huh huh. Onneksi en ole heikkohermoinen -olisi muuten varmaan jo mennyt itkuksi. nyt lähinnä surettaa noi jutut. Oottekste kaikki ihan pimeitä?
varsinkin sinä joka kirjoitat versaaleilla, vastaat viesteihin joita en ole edes tehnyt. Ei pitäisi arvuutella asioista joista ei oikeasti tiedä hevon häntää. Olet muuten kova ”puolustamaan” miestä pitääksesi aina muuten yh-puolia;-) Käräjillä on muuten oltu jo – eikä sitä ennen keskusteltu/neuvoteltu - ei se johtunut minusta, ikävä tuottaa pettymys. En ole aloittanut uutta työtä -tämän muuton ja sen tuomien muutosten takiahan joudun vaihtamaan kokonaan alaa mutta en ole SENKÄÄN takia ESTÄNYT x:ää muuttamasta. Sehän on minun ongelma. Missä kohtaa ”koitan hallita X.ää” – sähän olet naurettava! Eiköhän se ole tasan päinvastoin! Missä kohtaa olen vaatinut että ”isän pitää tulla illalla 2 h lasta hoitamaan 100 km päästä että pääsen harrastamaan”? Totesin että harrastus jäi pois. Se ainut henkireikä. Mutta sehän on mun ongelma – missä kohtaa se itsekkyys muuten tulee? Olenko väittänyt ettei tapaamissop. voi muuttaa muuton takia? Mistä päättelet että x ylipäätänsä haluaisi edes lasta itselleen? voin kertoa että ei halua, lapsesta on hänelle liikaa ns. vaivaa ja huolenpitoa. Sitä paitsi harvemmin lasta annetaan sille, joka kohtelee lasta kaltoin. Annat muuten todella typerän kuvan itsestäsi.
Kuka sanoi, että a)estän tai b) en tajua x:n muuttoa? en minä ainakaan.
Onko kyse lapsen parhaasta jos isä jättää tulematta tapaamiseen eikä ilmoita siitä etukäteen ja lapsi odottaa? Vaikka on luvannut? Näinkin on käynyt. Minusta viis, mutta lapsi pettyi tosi pahasti.
Ja kommentti että ”sos.tantat aina miehen puolella” - no, sattuu nyt vain olemaan juuri näin enkä vaivaudu selittämään syytä.
Olisi muuten kiva tietää, että minkä ikäisiä teidän lapset ovat olleet kun olette jääneet yh:ksi? 2v? 5v? 12v? on meinaan vähän eri asia hoitaa lapsi vauvasta saakka yksin. Mutta tietysti vain hyvin itsekäs ihminen tekee niin, että imettää vauvaa 5-6 x yössä, nukkuu ehkä 4 h yht. yön aikana ja päivät hoitaa lapsen ja muut asiat ja tätä jatkui…– ainiin, mutta nythän musta tuli jo marttyyri? Olisi tietysti pitänyt siirtää tytär tutteliin, että saa itse edes vähän nukkua, niinkö?
Mitenhän näitä asioita voisi sitten täällä selittää? ja missä kohtaa tässä sille miehelle tuli se sankarinkehä pään päälle – vain siitä siittämisestä? lapsenhoitoon hän ei koskaan pahemmin osallistunut. En ole väittänyt, että ”x:n täytyy toimia lapsenhoitajana” - hän olisi vain käyttänyt itse vaatimaansa oikeuttaan saada tavata lapsi. Ja miten ihmeessä saatte minusta itsekkään?
Eikä se jos joku ole itsekästä että jättää naisen pärjäämään yksin vauvan kanssa ja muuttaa muualle bailaamaan ja nukkumaan yönsä rauhassa? Vai onko se vain yleisesti hyväksyttävä asia, niinkö? Että yhdessä tehdään lapsi ja jätetään se sitten toiselle. Niinku joku koiranpentu?
Minä olen kyllä lapseni halunnut ja rakastan häntä yli kaiken ja aio pitää hänestä jatkossakin huolta. Riippumatta siitä mitä lapsen isä tekee. En ole häntä takaisin haluamassa. Ajatuskin puistattaa. Silti - mieshän voi tulla ja mennä kun haluaa minne haluaa ja millon haluaa hakea lapsen jos haluaa tai olla hakematta. Eihän häntä mitkään säännöt tai sopimukset tai oikeudet tai velvollisuudet sido. Hänhän on Mies – tai ainakin sillä on todistetusti munat.
Mikä helvetti teitä ihmisiä vaivaa? Jos joku kysyy neuvoa niin sieltä tulee jokaikisen lauseen kääntämiset toisinpäin. Tunteeko joku tapauksen? Tiedättekö mitä mies on tehnyt? niin, varmaan saan senkin silmille, että "sinähän et ole varmasti tehnyt mitään". ei kannata vaivautua.
Onks täällä joku yksinhuoltajien/naisten vihaamis-yhdistys siellä hei haloo! sinäkin "sopimus on muutettavisa" onko sulla kaikki kotona? -viimesen lausees kanssa. Onko toi mielestäsi kannustavaa? Enkä ole väittänyt, että oikeuden pitää vaatia isää hakemaan lapsi luokseen. hei: tässähän EI ole kysymys minun tai x:n parhaasta vaan yllätys yllätys: lapsen. Se tuppaa noissa vihaa tihkuvissa nooteissanne unohtumaan. Kannattaisi varmaan itsekunkin mennä itseensä tai edes sinne peilin eteen. Saahan sitä kommentteja antaa, ilman muuta, mutta väkisinkin herää kysymys että mitä helvettiä te teette tällä palstalla? Etsitte oikein jotain jota voitte alkaa tökkiä, niinkö?
Ei tarvitse vaivautua vastaamaan. mä olen saanut jo ihan tarpeekseni tästä.
Olin niin hyväuskoinen, että kuvittelin, että joku ystävällinen saman kokenut antaa ystävällisiä ja asiallisia kommentteja SIITÄ mitä KYSYIN eikä kuvittele rivien välistä tietävänsä asioista joista ei tiedä yhtään mitään. Loppujen lopuksi halusin vain vahvistusta siihen miten tapaamiset on sujuneet toisen muuton jälkeen, ja että voiko X vain ilmoitusluontoisesti ilmoittaa muuttavansa – niin kuin tietysti voi, ja kaikki muuttuu siinä samalla – sen enempi neuvottelematta asiasta jotka vaikuttavat nimenomaan lapseen. Eli kaipasin vain vahvistusta, koska sillä hetkellä tuntui, että kaikki kaatuu päälle, kaikki on taas alusta ja uudelleen rakennettava eikä voimat aina riitä. Anteeksi heikkouteni.
Enkä halua olla kiittämätön, kiitän sydämestäni kaikkia jotka otitte kantaa syyllistämättä tai haukkumatta vaan kantaaottavasti ja asiallisesti –kiitos! Ja parempaa jatkoa kaikille.
Pärjäilkää hyvät ihmiset!
Viikonlopputapaamiset sujuvat sekä lähelle että kauas yksilöllisesti, ei kai ole mitään kaavaa, jolla etäisät toimivat? Jos olisi, monen lähiäidin elämä olisi paljon helpommin suunniteltavissa.
Jos lapsen isä ei pidä kiinni sovituista tapaamisista, voit hakea oikeusteitse supistettuja tapaamisia: kirjaat ylös ne kerrat, kun isä ei hae lasta; keräät matskun näytöksi käräjille.
Se, että isä hakee tapaamisiin muutosta, ettei hän rikkoisi sopimusta, on fiksua, eikä sinun kannata sitä vastaan taistella. Epäreiluja asioita tapahtuu, mutta lasta voit suojella sillä, ettet paljon valmistele häntä lähtöön, ennen kuin olet varma että isä todellakin saapuu.
Olen kokenut jotain samanlaista kuin sinä, ja kerroin vain, mikä on faktaa. Lässytystäkö sinä kaipaat?
Tällä palstalla on paljon naisia, jotka ovat odottaneekin lastaan yksin, kun mies on karannut jo raskauden aikana, ettei totaaliyksinhuoltajuus nyt niin ihmeellistä isommassa mittakaavassa ole.
En vieläkään oikein ymmärrä, miten lapsen isän muutto vaikuttaa sinun töihisi, mutta olenkin vain yksinkertainen yh.
Ihan turha kiukutella yh-palstan äideille, jos sinun mielestäsi on väärin, että etävanhemmalla on vain oikeuksia, eikä lainkaan vastuita ja velvollisuuksia. Melko moni meistä on saanut tuta sen ihan henkilökohtaisesti. Ja maaksaahan etäsi elatusta? ;)
En ole lukenut aivan joka viestiä vain noin viisi ensimmäistä. Ihmettelen vain sitä, kun kirjoitit, että et voi opiskella haluamaasi alaa, kun exä ei tapaa enää lasta kerran viikolla. Siis mikä ala tai koulu on sellainen, jossa yksi päivä viikossa on vähän pidempi kuin kaikki muut? Oman kokemukseni mukaan alat ja koulut jakautuvat karkeasti kahteen: sellaisiin, joissa ylitöitä tai pitkiä töitä tehdään joka päivä tai ei ollenkaan ja pysytään tiukasti virka-ajassa. Ihan vain mielenkiinnosta kyselen, mitä alaa aiot?
Oletko selvittänyt koulusta, voiko tuon yhden illan korvata jollain muulla? Olen huomannut, että ainakin yliopistolla joustetaan, kun on hyvät perusteet, ja oppilas itse ehdottaa esim. pakollisen luennon korvaamista pienellä kirjoitustehtävällä. Itse olen korvannut kymmeniä luentoja kirjoitustehtävillä ollessani pitempään niin sairas, etten kyennyt liikkumaan luennoille. Kun esim. kirjoittamiseen saa rutiinin aikaan, yksi muutaman sivun teksti kerran viikossa, sujuu leikiten.
Eikö paikkakunnallasi ole ketään muuta sukulaista/ ystävää tai maksettua lastenhoitoapua, jotta selviät tuosta yhdestä päivästä? Yliopistolla on keskustassa jopa lapsiparkki mutta se taitaa mennä kiinni jo noin neljästä. Sitä ei saa käyttää joka päivä.
Huomautan, että jos opiskelet muutaman vuoden ja tiedät melko varmasti saavasi sen jälkeen töitä, ota pieni laina selvitäksesi tuosta yhdestä päivästä. Niin muutkin tekevät. Se on sijoitusta sekä itseesi että lapsen tulevaan hyvinvointiin.
Entä, olisiko mahdollista, että hankkisit auton? Okei. Se se vasta maksaakin, mutta lyhentäisi matkoja, ja tekisi vauvan kanssa liikkumisesta paljon helpompaa. Olisi kätevä kuskata väliaikaisille iltapäivähoitajillekin.
Voisit ehkä lykätä opiskelun aloittamista vuodella, jonka aikana olisit töissä, ja hankkisit pesämunaa sekä autoa että myöhempiä lastenhoitajia varten. Yksi vuosi on ihmisen elämässä kuitenkin aika lyhyt aika.
Noin muuten toivotan sinulle tsemppiä. Ei ole helppoa huolehtia kaikesta yksin. Asuuko esim. äitisi samalla paikkakunnalla? Tai vaikka ei asuisi, hän todennäköisesti mielellään jakaisi asioita kanssasi edes puhelimitse. Saisit mietiskellä asioita edes jonkun toisen ihmisen kanssa.