On: vanhemmat - isä yli 70 vee äiti alle 60 vee.
äidillä todettu muutama vuosi sitten orgaaninen, etenevä aivotauti jolle ei ole mitään tehtävissä.
äiti pärjää ihan ok vielä eli: laittaa ruuat kotona, siivoaa, hoitaa juoksevia asioita.
vaikeuksia hahmottamisessa: ei hahmota syvyyksiä ei suuntaa - törmäilee miten sattuu - lähimuisti suht koht ok vielä - ajan tajuaminen heikkoa -
monimutkaisia tehtäviä ei halua tehdä -
mmse testi : 23/30.
tilanne ahdistava - pelkotiloja on koska pelkää tulevaa - mitä tapahtuu ja missä ajassa -
on tk:n seurannassa - siellä tuputettu neuroleptejä joita äiti ei ole halunnut eikä se omaistenkaan mielestä ole mielekästä - nehän vaikuttavat keskushermostoon ja kun jo nyt on hahmotushäiriöitä - kompurointia niin ei kait keskushermostoon vaikuttavat aineet ainakaan helpota.
( usassa muuten täysin kielletty neuroleptien käyttö).
isä
ahdistunut
masentunut
taustalla sairastettu vaikea syöpä
nykytila huolestuttava koska ei mene lääkäriin kaikenlaisista oireista huolimatta.
isällä kipuja joka puolella -
? levinnyt syöpä?
isä ei kerro lääkärille oireistaan.
isä ei saa kivuiltaan nukuttua ja siispä ei
myöskään äiti
valvomisesta molemmat kärttyisiä
äiti pyytänyt monta kertaa, että isä menisi lääkäriin mutta EI
isä ei periaatteellisista syistä suostu käyttämään edes särkylääkkeitä.
" kärsi kurja - kirkkaimman kruunun saat?".
äiti tiedostaa tilansa hyvin, sanoo että haluaisi elää vielä pitkään, nähdä lastenlasten varttuvan.
joskus voi omaisillekin kertyä aika paljon pakkiin ilman että sen kummemmin pystyy auttamaan.
Surua surun perään
9
1816
Vastaukset
- myös om
:-))) v o i m i a .. . . . .
- ???
neuvoa näin surullisessa jutussa, eikö esim. kotisairaanhoito voisi tehdä jotain? Jos soittaisit sinne ja pyytäisit apua..Voimia sinulle ja jaksamista!
- Pihla-67
joskin meillä tilanne oli hieman erilainen: isäni sairasti loppuvaiheen syöpää, joka oli levinnyt kaikkialle, ja oli tietenkin väsynyt.´
Äidillä alkoivat liki psykoottiset käytösoireet, ja oli hirveää kuunnella, kun äiti sätti isää, että "mitä se perseellään makaa, kun tässä itselläkin on vaivoja."
En osannut tehdä mitään, olin aivan avuton, ja tunsin hätää ja syyllisyyttä. Sittenpä isäni menikin terveyskeskukseen kuolemaan.
Kun tulin isän kuolinpäivänä tk:sta kotiin, niin äiti oli mieleltään tavoittamattomissa, ei varmaan tajunnut isän kuolemaa.
Olen ajatellut, että onkohan hyvä, kun isä pääsi pois, sillä jos hän vielä eläisi, hän sinnittelisi omakotitalossa yrittäen hoitaa äitiä.
Lisäksi veljeni sairastaa paksunsuolen syöpää, ja sekin painaa mieltä, mutta elämässä tapahtuu paljon, jolle ei voi mitään.
Voimia sinulle, en osaa sanoa mitään muuta...- lähi-om
Kiitos....jaksamista kyllä tarvitaankin...
- Pihla-67
lähi-om kirjoitti:
Kiitos....jaksamista kyllä tarvitaankin...
on vaikeaa puuttua näennäisesti oikeustoimikelpoisten ihmisten elämään, kuten sain vanhempieni kohdalla (et.äitini kohdalla) huomata.
Kyselin neuvoja kotisairaanhoidosta ja -palvelusta, mutta mitään ei voitu tehdä vanhempien auttamiseksi, kun he itse kieltäytyvät avusta.
Mennään päivä kerrallaan... - !!!
Pihla-67 kirjoitti:
on vaikeaa puuttua näennäisesti oikeustoimikelpoisten ihmisten elämään, kuten sain vanhempieni kohdalla (et.äitini kohdalla) huomata.
Kyselin neuvoja kotisairaanhoidosta ja -palvelusta, mutta mitään ei voitu tehdä vanhempien auttamiseksi, kun he itse kieltäytyvät avusta.
Mennään päivä kerrallaan...heille täytyy tapahtua jotakin dramaattista (tulipalo,kaatuminen pahasti tms) ennenkuin asioihin voi puutua!! Hirveää, eikö totta!!
- lähi - om
Pihla-67 kirjoitti:
on vaikeaa puuttua näennäisesti oikeustoimikelpoisten ihmisten elämään, kuten sain vanhempieni kohdalla (et.äitini kohdalla) huomata.
Kyselin neuvoja kotisairaanhoidosta ja -palvelusta, mutta mitään ei voitu tehdä vanhempien auttamiseksi, kun he itse kieltäytyvät avusta.
Mennään päivä kerrallaan...Tässä tapauksessa molemmat osapuolet kyllä ovat ihan oikeasti oikeustoimikelpoisia, eivät vain näennäisesti.
- !!!
lähi - om kirjoitti:
Tässä tapauksessa molemmat osapuolet kyllä ovat ihan oikeasti oikeustoimikelpoisia, eivät vain näennäisesti.
et voi tehdä mitään mitä he eivät hyväksy, sinun täytyy vain seurata vierestä ja toivoa parasta!
- vaimoke
Jaksamista teille kaikille, joiden omaisella on todettu dementia tai muu vastaava. Myös teille joita epäilys kalvaa. Läheisen sairaus kalvaa omaisiakin. Onneksi on mahdollista keskustella myös omista tuntemuksista meille omaisille tarkoitetuilla foorumeilla. Itse löysin vertaistukea osoitteesta www.omaishoitaja.fi. Apua kaipasin kun mieheni sairastui aivoverenkiertohäiriöön. Muistuttavat oireet muuten paljon dementianoireita. Muistakaa hoitaa itseänne omaista hoitavat!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t897229- 353821
- 453420
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402562- 2082366
- 412352
- 1232246
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292149Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241878- 401809