Onko kenelläkään mitään positiivista sanottavaa kansantaloustieteestä pääaineena? Saisinko tietoa tehtävistä & työllistymismahdollisuuksista (omakohtaisia kokemuksia) ja keskipalkasta.
Paikka olisi jo tiedossa, mutta alkoi arveluttamaan kun täällä on melko sekavaa tietoa asioista. Eli onko kansantaloustieteen opiskelu vaivan arvoista jos haluaa työllistyä ja vielä elää sillä palkallakin?? Sivuaineena kansainvälistä politiikkaa.
Paikka olisi jo tiedossa, mutta alkoi arveluttamaan kun täällä on melko sekavaa tietoa asioista. Eli onko kansantaloustieteen opiskelu vaivan arvoista jos haluaa työllistyä ja vielä elää sillä palkallakin?? Sivuaineena kansainvälistä politiikkaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyseessä on siis kansainvälisen kansainvälisen talouden linja.
Mistä paikasta muuten puhuit opiskelu- vai työpaikasta?
Eli opiskelupaikka kansantaloustiede pääaineena olisi jo olemassa ulkomailla. Haluan ehdottomasti suorittaa koko tutkinnon ulkomailla englanniksi ja kansantaloustiede kiinnostaa, joten pohdiskelen nyt täällä kannattaako se oikeasti.
totta helvetissä kannattaa.
...sivuaineet. Ei mitään liirumlaarum-markkinointia tai henkilöstöjohtamista, vaan rahoitus laskentatoimi! Kansista lukeneena suosittelen tätä yhdistelmää, vaikka joudutkin ehkä enemmän töitä tekemään.
Onko tutkinto vuoden kestävä ja valmistut kansainvälisen kaupan maisteriksi tai joksikin sellaiseksi? En suosittele, sitä ei ainakaan Suomessa työnantajat pitkälle arvosta. Osa tradenomeista on suorittanut ko. "tutkinnon" ulkomailla ja hakevat sitten maisterin papereilla Suomesta töitä.
Mutta kokemuksena varmasti mielenkiintoinen!
PS. Kansantalous on ihan eri asia kuin kansainvälinen talous.
Kyse on tosiaan kansantaloudesta pääaineena eikä kansainvälisestä taloudesta. Tiedän niiden olevan kaksi eri asiaa. Kandiksi luen hieman yli 3 vuotta ja maisterin tutkinto kestää kaksi vuotta eli mistään pilipalitutkinnosta ei ole kyse. Lähteiden mukaan pitäisi vastata täysin Suomalaista korkeampaa yliopistotutkintoa.
tarkoitan siis ylempää korkeakoulututkintoa...sanat jo menee sekaisin.
yhteensä siis 300 ects. Eikö tuo ole ihan normaali määrä opintopisteitä mitä suomessa tarvitaan maisterintutkinnon suorittamiseen.
180 ects 120 ects
Arvostetaanko kokonaan ulkomailla suoritettua tutkintoa vai jäänkö automaattisesti muiden jalkoihin? Virallisten lähteiden mukaan tutkinnon pitäisi vastata kotimaista tutkintoa, mutta mitä luulet? Eikö pitäisi olla ihan OK?
Tarkoitatko sitä jatkotutkintoa, joka on laajuudeltaan 60ects?
esim.
http://www.bbs.hik.se/eng/education/graduate/mpgrowth.asp
Meikäläisen jatkotutkinto tulee olemaan laajuudeltaan 120ects. Sen pitäisi jo kai vastata maisterintutkintoa (180 120)
Suomalaiseen tutkintojärjestelmään rinnastettavia yliopistotutkintoja uskoisin Suomessa arvostettavan enemmän. Voit soittaa vielä tänne ja kysyä:
Korkeakouluneuvojat
Kluuvin työvoimatoimisto
Mikonkatu 7A (IV krs), Helsinki
"Korkeakouluneuvojat opastavat opintojen lopussa olevia ja vastavalmistuneita tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoita työnhaussa ja urasuunnittelussa."
Ajanvaraus/konsultointi puh.: 01060 70871, 01060 70869, 01060 70868, 01060 70867
Opiskelisin Ruotsissa ja tutkinnon laajuus on sama kuin Suomessa. Kumma jos aiheuttaa ongelmia.