Kuulkaa surullinen tarinani. Ennen olin rento ja mieleltäni ehyt. Sitten löysin MTV3 :n chattipalstat ja seuraukset ovat järkyttävät.
Kuin vahingossa löysin chatit tekstitv :tä selaillessani ja jäin välittömästi koukkuun. Otin nimimerkin, jolla kirjoitin kauniita ja runollisia tekstinpätkiä, ja eräs nainen huomasi ne. Hänen takiaan ilmestyin siitä eteenpäin ruudun ääreen aina kun aikaa liikeni.
Kehittelin ja muokkasin nimimerkkini persoonallisuutta ja lisäksi kirjoitin toisentyyppisiä tekstejä toisilla nimimerkeillä joten minulla oli monta erilaista keskustelua käynnissä eri ihmisten kanssa yhtä aika.
Rahasta en silloin välittänyt, vaikka seikkailuni tulikin lopulta maksamaan minulle lähes kymppitonnin. Minun oli vain pakko päästä keskustelemaan.
Lopulta nainen kyllästyi ja laittoi välit poikki. Niihin aikoihin mieleni pirstoutui. En enää erottanut, mikä oli oikeaa minuuttani ja mikä jokin luomistani persoonista.
Vasta, kun olin rutiköyhä, ymmärsin hankkiutua eroon tv :stäni. Se ei kuitenkaan auttanut. Tarpeeni keskusteluun oli niin voimakas, että säästin rahaa ja hankin tietokoneen ja nettiyhteyden. Oikeassa elämässäni minulla ei ole ollut läheisiä ystäviä eikä keskustelukumppaneita pitkiin aikoihin.
Täällä internetin ihmemaassa olen jakautunut keskustelupalstoilla yhä useampiin osiin. Yksi käyttämistäni persoonista keskustelee autoista, yksi politiikasta, yksi terveydestä, yksi uskonnosta, yksi musiikista, yksi filosofiasta jne. Eikä vain yhden firman ylläpitämällä saitilla vaan monien firmojen saiteilla!
Minulla on tunne kuin olisin kadonnut mieleni sokkeloihin, labyrinttiin, jossa usvasta ilmestyy aina silloin tällöin jokin hahmo, jonka etäisesti tunnistan osaksi itseäni, mutta jonka pian kadotan kun se jälleen häviää usvaisten sokkeloiden kätköihin. Palaseni ovat niin hajallaan sokkeloissa, että tuntuu mahdottomalta koota niitä enää yhteen.
Kirottu riippuvuus rampauttaa elämääni! Annan teille varoituksen - älkää jättäkö rooliminäänne päälle liian pitkäksi aikaa! Paastotkaa netistä ja chatista. Palatkaa todellisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Minä en sitä voi enää tehdä.
Kuin vahingossa löysin chatit tekstitv :tä selaillessani ja jäin välittömästi koukkuun. Otin nimimerkin, jolla kirjoitin kauniita ja runollisia tekstinpätkiä, ja eräs nainen huomasi ne. Hänen takiaan ilmestyin siitä eteenpäin ruudun ääreen aina kun aikaa liikeni.
Kehittelin ja muokkasin nimimerkkini persoonallisuutta ja lisäksi kirjoitin toisentyyppisiä tekstejä toisilla nimimerkeillä joten minulla oli monta erilaista keskustelua käynnissä eri ihmisten kanssa yhtä aika.
Rahasta en silloin välittänyt, vaikka seikkailuni tulikin lopulta maksamaan minulle lähes kymppitonnin. Minun oli vain pakko päästä keskustelemaan.
Lopulta nainen kyllästyi ja laittoi välit poikki. Niihin aikoihin mieleni pirstoutui. En enää erottanut, mikä oli oikeaa minuuttani ja mikä jokin luomistani persoonista.
Vasta, kun olin rutiköyhä, ymmärsin hankkiutua eroon tv :stäni. Se ei kuitenkaan auttanut. Tarpeeni keskusteluun oli niin voimakas, että säästin rahaa ja hankin tietokoneen ja nettiyhteyden. Oikeassa elämässäni minulla ei ole ollut läheisiä ystäviä eikä keskustelukumppaneita pitkiin aikoihin.
Täällä internetin ihmemaassa olen jakautunut keskustelupalstoilla yhä useampiin osiin. Yksi käyttämistäni persoonista keskustelee autoista, yksi politiikasta, yksi terveydestä, yksi uskonnosta, yksi musiikista, yksi filosofiasta jne. Eikä vain yhden firman ylläpitämällä saitilla vaan monien firmojen saiteilla!
Minulla on tunne kuin olisin kadonnut mieleni sokkeloihin, labyrinttiin, jossa usvasta ilmestyy aina silloin tällöin jokin hahmo, jonka etäisesti tunnistan osaksi itseäni, mutta jonka pian kadotan kun se jälleen häviää usvaisten sokkeloiden kätköihin. Palaseni ovat niin hajallaan sokkeloissa, että tuntuu mahdottomalta koota niitä enää yhteen.
Kirottu riippuvuus rampauttaa elämääni! Annan teille varoituksen - älkää jättäkö rooliminäänne päälle liian pitkäksi aikaa! Paastotkaa netistä ja chatista. Palatkaa todellisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Minä en sitä voi enää tehdä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
no olipas aikamoinen juttu... mitä tuohon
sanoisi.. Pahoittelen tapahtunutta.. ja hyvä,kun
neuvot muita!
Paljon pahemmmistakin riippuvuuksista on selvitty
Jeesuksen avulla. Rukoile Jeesusta elämääsi ja
pyydä syntejäsi anteeksi, vaikket niin paha
olisikaan. Jo ero Jumalasta on syntiä, ja sitä me
teemme kaikki. Saat rauhan. Tämän jälkeen älä
anna "pahalle" pikkusormeakaan. Tarkoitan, että
jos joku pääsee irti päihteistä, niin niiden
kanssa ei enää leikitellä. Jeesus auttaa, kokeile
vaikka, Hän antaa anteeksi senkin, että et ehkä
jaksa uskoa tähän parantavaan armoon. Paitsi että
paranet riippuvaisuuksistasi, saat myös
taivasosuutesi. Ilo ja rauha seuraavat sinua.
Tulee mieleen rukous "minä uskon, auta
epäuskoani". Ehkä saat joskus kiittää ahdinkoasi,
sehän johti sinut Kristuksen luokse. Rukoilen
puolestasi.
Mistä tiedät, että et enää voi
palata 'todellisuuteen'? Aika jäsentynyt sun
kuvauksesi oli ollakseen pirstomielisen kuvaus.
Niin, että minä näkisin kyllä toivoa siellä
ruutujen takana.. Kyllä mä olenkin muuten joskus
ihmetellyt sitä miten sekaisin jutut voi mennä
siellä sun täällä, kun yks ja sama voi vaihtaa
nikkiä ykskaks ja esiintyä 'monena' yhtäaikaa..
Joskus tuli ihan vainoharhanen olo.. Mutta enää
en osallistu ainakaan mihinkään kovin riitaisiin
keskusteluihin ja muihinkin vain harvoin ja vain
jos on jotakin sanottavaa, tai kun on hauskaa.
Minun mielestäni täällä tapaa joskus ihan kivoja
ihmisiä! Kaikesta huolimatta. mutta kiikkiin en
tänne aio jäädä. Kaino ehdotus: Menepä vaikka
johonkin kirjotuspiiriin, siis oikeitten ihmisten
kanssa kansalaisopston kursseille tai jonnekin
vastaaviin luovan kirjoittamisen kursseille..olet
varmaan lahjakas kirjoittaja ja muutenkin..
Joskus on selkeitä aikoja, jolloin tajuan täysin persoonani, kuten tänään. Sitten taas kuitenkin, kun syvennyn keskusteluun luomanani hahmona, se jää päälle, ja voin olla sinä hahmona esim. pari seuraavaa päivää eläytyneinä hänen ajatuksiinsa.
Minulla on nimittäin tapana katsella asioita joskus aivan eri näkökulmasta kuin mikä on ominta itseäni, ja siinä tulee ristiriita minuuteni ja hahmon välillä. Yleensä hahmo voittaa.
Harmittaako sua kun ei pääse oikeassa elämässä
käyttämään koko keskustelurepertuaaria ?
Mun mielestä on mukavaa päästä tykittelemään
älykkyyksillä ja toisinaan taas heittää lokaa
nollatasolla. Riippuu fiiliksistä. Turhaa
hommaahan tää on, pitäis vaan raa'asti lopettaa
surffailu ja kirjoittelu netissä.
Olin ennen chattia ja nettiä ulospäinsuuntautunut persoona, mutta nyt vietän kaiken vapaan aikani koneen ääressä. Tämä on kuin alkoholismia tai huumeriippuvuutta, sillä niihinkin jää koukkuun ja nekin muuttavat persoonallisuutta.
Miksei chatissa voisi, ja mielestäni pitääkin
esiintyä vain omana itsenään. Mielestäni ei
kannata luoda itselleen sivupersoonia. Minä en
voisi kuvitella tilanetta, jossa keksisin
itselleni hahmon. Esiintyminen erilaisena, kuin
todelllisuudessa on varmaan hajoittaa mieltä.
Onhan se tavallaan valehtelua, jollei muille,
niin ainakin itselle.
Kun minäkin olen sellainen luonne, että olen empaattinen ja kykenen myös helposti eläytymään ajatteluun, joka on aivan omalleni vierasta, olen tehnyt netissäkin ajatusleikkejä, miltä tuntuu pitkään puolustaa asiaa, jota muuten vastustaa. Sekoittaahan se, mutta minkä luonteelleen voi?
Tuon ilmiön havaitsin iät ja ajat sitten. Siis
sen, että joku esittää yhtäkkiä mielipiteen
vastoin parempaa tietoaan uutena nikkinä. Mitä
ihmeen tyydytystä jollekin voi tuottaa tahallinen
toisten harhauttaminen. Niistä 'keskusteluista'
ei tietenkääm ikinä tule mitään 'valmista'
eivätkä ne etenee mihinkään suuntaan, hajottavat
vain, eivätkä ainoastaa sinua vaan monia muita ja
tietenkin asioita.. Päädyitkö 'keskusteluun'
omien nikkiesi kanssa..? Ne olivat/ovat..hm.. no,
jääköön sanomatta. Tuolla edellä joku sanoi, että
hän välillä 'tykittää älykkäitä' ja sitten 'alle
nollarajan' tms..kai ne nyt huomaa!!
Vastenmielisiä ilmiöitä molemmat: toisten
halvalla panemista ja itsen paisuttelua, typerää.
Todella älykästä on olla osallistumatta
älyttömään riitelyyn..ellei muuhun kykene kuin
lisäämään pökköä pesään.
Luonne? Oletko kyvytön 'luontoasi' vastaan?
Eläimistä jos puhuttaisiin, niin ymmärtäisin
kyllä..
Olen joskus aivan aloittelijana sortumut itsekin
tyhjään suun soittoon, mutta lopetin. Olisi
tehnyt jopa mieli pyytää joltakin nikiltä
anteeksi, mutta lopulta en todellakaan
tiennyt, 'kuka' oli ollut kohteena.. Hauskanpito
ja sanaleikit ovat kokonaan eriasia.
Et ole varmaan ainoa, joka samalla tavalla kuin
sinä on jäänyt tänne 'persooniaan' ylläpitämään.
Ymmärrän että noinkin voi käydä...
minkä takia silti Scitsoilla ja kehittää
persoonia?...Juttelisit omana itsenäsi!
Mä oon ollut aina oma itseni...en tajuu että
tarttee kehitellä joku persoona?!?!?!
En yritä keksii mitää juttuja
politiikasta,terveydestä(noista mitä sä
luettelit)...höpötän sekaan mitä millonkin
on "aiheenna"...annan vaan oman näkemyksen enkä
esitä mitään muuta...
Ootko miettinyt että sulla voi olla jotain muuta
häiriötä? Sait/saat netistä ystäviä,saatko niitä
live-elämästä? Mun mielestä sun pitäis jutella
psykiatrille ongelmastas...toi meinaa on ongelma
tollanen...Scitso olet!
Mä olen monista syistä satissa ja
netissä...suurin on niistä just se ettei ole
muutakaan tekemistä. En mä silti live-elämää
jätä, noita frendejä on vähän väliä mun
luonnani...niitä saa livestä aivan samalla
tavalla kun netistäkin...
Eikä tartte kehitellä mitää persoonia...
Ole oma itsesi...yritä jaksella...
...on sinun kertomuksesi. Voit uskoa, että et
todellakaan ole yksin ongelmasi kanssa.
Tulevaisuudessa nettiin liittyvät mielenterveys
ongelmat tulevat varmasti kasvamaan
räjähdysmäisesti. Niiden kasvusta on jo nyt
olemassa hyvät viitteet...Mutta kuvitelkaapa
ihmistä n.10milj asukkaan suurkaupunkissa, jossa
ainoa kosketus muihin on netin
välityksellä...tulevaisuus
Vika on oikeastaan netissä olevat foorumit.
Niiden avulla maailma on pilkottu osiin. Mutta
miksi vaihdat persoonaa? pidä kiinni samasta
nickistä ja esiinny sillä joka foorumilla. Niin
pysyt koossa.
No jos susta todella tuntuu että minäsi on
pirstoutunut etkä saa sitä chattipaastolla kokoon
tai jos et yksinkertaisesti pysty pysymään erossa
chateista niin hanki itsesi
mielenterveystoimistoon. Toi sun juttus kuulostaa
todella pelottavalta ja aika
skitsofreenistyyppisiltä oireilta.