Kuntayhtymä, ajopuu ”Kainuunmeressä”
Hyvin kehittyvän ja hyvässä taloudellisessa kunnossa olleen kainuulaisen kunnan osalta näyttää kuntayhtymään menossa käyvän kuin Kuhmon muuttamisessa kaupungiksi ja Hiisijärven vedenpinnan laskussa. Ensimmäinen oli, näin sivusta katsottuna sulaa hulluutta ja jälkimmäisessä karkasi asia käsistä.
Näyttää siltä, että historia toistaa itseään, nyt vain asia on hieman erilainen, tekijät jo lähempänä historian tapahtumia ja lopputulos sitten täysin sama.
Nyt ei voida kuin käyttää sitä kuulua kainuulaista viisautta, jälkiviisautta.
”Kainuun kaupunki” korjaa talouttaan kiihtyvällä vauhdilla ja ”Kainuu vaurastuu”. Vai siirretäänkö vain sitä maalaiskunnissa ollutta vaurautta ”kaupunkiimme”, ja riittäkö sekään paikkaamaan kuralle mennyttä taloutta. Sitten voidaan vain todeta, että ”on Kainuu köyhä ja siksi jää”
Tehtiinkö päätös uskoen ”Mooseksen sanaan” ja siihen että muutos on sen verran ”pieni” että se voidaan suorittaa hallitusti laaditussa aikataulussa ja suunnittelematta sitä huolella ennakkoon.
Tehtiinkö suunnitelmia vielä kun asia oli jo pantu vireille lukemattomien työryhmien ihmetellessä kokouksissaan saamiaan toimeksiantoja ja oliko työryhmien töissä päällekkäisyyksiä.
Tuliko laaditun aikataulun puitteissa sitten kiire ja kuntayhtymän toiminta jouduttiin aloittamaan uskoen, että kyllä se käytäntö sitten näyttää ja työ opettaa.
Mutta oliko kaikki tämä pakko tehdä?
Oliko Kuhmo pakko muuttaa kaupungiksi? Noin päällisin puolin samanlainen kirkonkylä se on kuin ennenkin, mutta hallintokulut lienevät kaupungissa korkeammat kuin maalaiskunnissa, joten jotain etuahan siitä on joillekin tullut.
Entäs Hiisijärven ”suunniteltu ja hallittu” vedenpinnan laskeminen, joka ryöstäytyi käsistä. Se taisi kuitenkin johtaa käräjätuvalle, toisin kuin ”hallitut kuntien alasajot”. Hiisijärvellä edunsaajina olivat vain ahneuksissaan lisämaata halunneet rantamaanomistajat, joita kuntayhtymässä ovat vain suhteettoman suuri hallinto ja päättäjät, joiden työ on ainoastaan taattu.
On tuota, ”Kainuun ajopuuta”, kuntayhtymää, sorkkinut jos jonkinmoinen ammattitaitoinen ja ammattitaidoton kainuulainen, ja toiminnan yskähtelystä päätellen taitaa sorkkia edelleenkin.
Liekö tämä ajattelutapa sitten sitä kainuulais- savolaista viisautta, edellinen jälkiviisautta ja jälkimmäinen savolaisille tyypillistä, kieroa ajattelua.
”Sotkumas ollaan”
Hyvin kehittyvän ja hyvässä taloudellisessa kunnossa olleen kainuulaisen kunnan osalta näyttää kuntayhtymään menossa käyvän kuin Kuhmon muuttamisessa kaupungiksi ja Hiisijärven vedenpinnan laskussa. Ensimmäinen oli, näin sivusta katsottuna sulaa hulluutta ja jälkimmäisessä karkasi asia käsistä.
Näyttää siltä, että historia toistaa itseään, nyt vain asia on hieman erilainen, tekijät jo lähempänä historian tapahtumia ja lopputulos sitten täysin sama.
Nyt ei voida kuin käyttää sitä kuulua kainuulaista viisautta, jälkiviisautta.
”Kainuun kaupunki” korjaa talouttaan kiihtyvällä vauhdilla ja ”Kainuu vaurastuu”. Vai siirretäänkö vain sitä maalaiskunnissa ollutta vaurautta ”kaupunkiimme”, ja riittäkö sekään paikkaamaan kuralle mennyttä taloutta. Sitten voidaan vain todeta, että ”on Kainuu köyhä ja siksi jää”
Tehtiinkö päätös uskoen ”Mooseksen sanaan” ja siihen että muutos on sen verran ”pieni” että se voidaan suorittaa hallitusti laaditussa aikataulussa ja suunnittelematta sitä huolella ennakkoon.
Tehtiinkö suunnitelmia vielä kun asia oli jo pantu vireille lukemattomien työryhmien ihmetellessä kokouksissaan saamiaan toimeksiantoja ja oliko työryhmien töissä päällekkäisyyksiä.
Tuliko laaditun aikataulun puitteissa sitten kiire ja kuntayhtymän toiminta jouduttiin aloittamaan uskoen, että kyllä se käytäntö sitten näyttää ja työ opettaa.
Mutta oliko kaikki tämä pakko tehdä?
Oliko Kuhmo pakko muuttaa kaupungiksi? Noin päällisin puolin samanlainen kirkonkylä se on kuin ennenkin, mutta hallintokulut lienevät kaupungissa korkeammat kuin maalaiskunnissa, joten jotain etuahan siitä on joillekin tullut.
Entäs Hiisijärven ”suunniteltu ja hallittu” vedenpinnan laskeminen, joka ryöstäytyi käsistä. Se taisi kuitenkin johtaa käräjätuvalle, toisin kuin ”hallitut kuntien alasajot”. Hiisijärvellä edunsaajina olivat vain ahneuksissaan lisämaata halunneet rantamaanomistajat, joita kuntayhtymässä ovat vain suhteettoman suuri hallinto ja päättäjät, joiden työ on ainoastaan taattu.
On tuota, ”Kainuun ajopuuta”, kuntayhtymää, sorkkinut jos jonkinmoinen ammattitaitoinen ja ammattitaidoton kainuulainen, ja toiminnan yskähtelystä päätellen taitaa sorkkia edelleenkin.
Liekö tämä ajattelutapa sitten sitä kainuulais- savolaista viisautta, edellinen jälkiviisautta ja jälkimmäinen savolaisille tyypillistä, kieroa ajattelua.
”Sotkumas ollaan”
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei onnistu hommat Neovostoliiton mallilla. Taisi NL hajota omaan mahdottomuuteensa, jos joku sattuu muistamaan.
Ne, jotka yrittävät Kainuusta Pikku Neukkulaa, epäonnistuvat takuulla. Tällä hetkellä hoitoa ei saa kuin harvat ja valitut. Kansa on vihainen.
Maakuntahallinnon ongelma on se, että se on nimenomaan HALLINTOA eli byrokratiaa, joka maksaa. Meillä on päällekkäin kunnallishallinto ja maakuntahallinto, molempiin ei kuitenkaan ole varaa. Kuntia pitäisi yhdistää. Lisäksi HALLINTOJOHTAJIA on aivan liikaa tässä HALLINTOKOKEILUSSA.