Mistä on kyse sellaisessa, että en vain saa asioita tehdyksi, vaikka kaikki edellytykset pitäisi olla?
Kun joku asia åitäisi hoitaa, jumitun ajattelemaan sitä, ahdistun ja sitten en osaa enää ajatella järkevästi, vaan lykkään sitä.
Ärsyttää ja harmittaa, kun aina pitää tulla semmoista ihme vetkuttelua ja manjana-meininkiä, niin että asialliset asiat jää viime tippaan ja moni juttu menee sitten lopulta vaikemman kautta ja hankalasti, kun olen ihan syyttä viivytellyt.
En ole (enää) masentunut, ahdistusta on ajoittain enemmän tai vähemmän. Surkuhupaisaa on, että juuri tämä jumittuminen kasvattaa ahdistuksen potenssiin 100. Vaan silti ei saa tehtyä, toimittua.
Omasta mielestäni auttaisi, jos olisi joku ihminen, joka palauttaisi minut realiteetteihin, kun jumitun. Ei hänen tarvitsisi toimia puolestani, vaan kertoa minulle, että "nyt tee näin ja näin". Kuulostaa ehkä älyttömältä, mutta minä tarvitsisin tällaista. On helppo jumittua kun on ihan yksin.
Kun joku asia åitäisi hoitaa, jumitun ajattelemaan sitä, ahdistun ja sitten en osaa enää ajatella järkevästi, vaan lykkään sitä.
Ärsyttää ja harmittaa, kun aina pitää tulla semmoista ihme vetkuttelua ja manjana-meininkiä, niin että asialliset asiat jää viime tippaan ja moni juttu menee sitten lopulta vaikemman kautta ja hankalasti, kun olen ihan syyttä viivytellyt.
En ole (enää) masentunut, ahdistusta on ajoittain enemmän tai vähemmän. Surkuhupaisaa on, että juuri tämä jumittuminen kasvattaa ahdistuksen potenssiin 100. Vaan silti ei saa tehtyä, toimittua.
Omasta mielestäni auttaisi, jos olisi joku ihminen, joka palauttaisi minut realiteetteihin, kun jumitun. Ei hänen tarvitsisi toimia puolestani, vaan kertoa minulle, että "nyt tee näin ja näin". Kuulostaa ehkä älyttömältä, mutta minä tarvitsisin tällaista. On helppo jumittua kun on ihan yksin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
auttavat oloa vähän, mutta jumitusta ne eivät poista ainakaan minulta.
Tiedän että tuo on kamalaa. Tekstisi voisi olla minun kirjoittamaani.
Toisten patistelu ei auta minua, päinvastoin. Tulee hirveä syylisyyden tunne. Vihaiseksikin itselleen. Olenkin ottanut asenteen että hyvinä hetkinä kiireesti hoidan asioita, mutta muuten annan olla.
Ei tuo ole paras vaihtoehto, varsinkaan jos kirjeet jäävät avaamatta ja laskut maksamatta.
Jos sinulla olisi joku ystävä, joka hoitaisi asioita kanssasi. Tai ehkä voisi kysyä sosiaali terapeutin apuakin.
Parempaa jatkoa sinulle.
Niin on mullakin jumitusta melkein päivittäin.
On asioita joita olen siirtänyt melkein vuosilla
eteenpäin. Olen kyllä löytänyt jumitukseen syitä;
ehkä vielä mennään eteenpäin. Käy juttelemassa
jonkun kanssa.
Kerroitko mahdollisesti minun elämästä vai...? :-) Osu ja uppos kyllä sen verran hyvin.
Sopii ADHD:n oireisiin. Minulla on aivan samoja ongelmia kuten myös veljelläni. Minulla on diagnosoitu ADHD (tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö) ja veljelläni ADD (tarkkaavaisuushäiriö).
Minulle on tyypillistä, että itse tuollaisten vastaantökkivien asioiden tekeminen on paljon helpompaa kuin niiden aloittaminen. Minua ahdistavat tekemättömät työt paljon enemmän kuin töiden tekeminen. Monet asiat kasaantuvat ja ahdistavat ja sitten, kun vihdoin ja viimein saan aloitettua asioiden hoitamisen, ne hoituvatkin yllättävän helposti. Ja sitten minä ihmettelen, että pitikö noita lykätä ja ahdistua niiden takia. Helpommalla olisi päässyt, kun olisi ne tehnyt heti.
Onko sinulla jotain seuraavista ongelmista: hajamielisyys, keskittymisvaikeudet, levottomuus, kiireinen olo vaikkei siihen ole kunnon syytä, hermostuneisuus, ahdistus, kömpelyys, masennus, epäonnistutko usein helpoissa tehtävissä?
Kannattaa etsiä vaikka netistä tietoa adhd:sta. Hae vaikka kirjastosta kirja nimeltään ADHD-aivojen salaisuus. On tosi mielenkiintoinen ja hyvä kirja. Minä tiesin heti luettuani tuon kirjan olevani ADHD.