Hei kaikille palstan lukijoille ja kirjoittajille! Olen ihan omasta mielenkiinnosta ja suoraan sanottuna uteliaisuudesta lukenut palstaa. Olen surullinen siksi, koska lapseni on ns. puolikas, ja täällä keskustelujen aiheet liittyen lapsiinkin ovat mielestäni aikas kyseenalaisia ja rasistisia. Ja keidenkähön taholta??? Miettikää!!!Onneksi lapseni ei vielä tiedä (tai tietääkö??) näistä tällaisista mielipiteistä!! Hän on vielä viaton lapsi (nuori), mutta aikuisuuteen matkalla-olemmeko ymmärtäneet mitä lapsillemme teemme teoillamme ja sanoillamme???
Yritä nyt tässä "talonpoikana" sitten jotain kunnioitusta opettaa lapselle!!
Jos joku haluaa kommentoida-niin asiallisesti-
kiittäen...
Yritä nyt tässä "talonpoikana" sitten jotain kunnioitusta opettaa lapselle!!
Jos joku haluaa kommentoida-niin asiallisesti-
kiittäen...
Vastaukset 15
Vanhimmat
talonpoika?
sääty melkee kadonnu suomesta
siinä sitä
yritä nyt sitten
sitärataa
sitten jotain opettaa lapselle!!
Jos sitä haluaa kommentoida- asiallisesti
semmoista se on; ollut ja tuleva on?
Kukin pysyköön säädyssään, taikka
sitä kun purkivat suomessa, niin sitten nousi paljon työstä johtajiksi ja sen näkee, kuka mitään osaa ja tekee mitään toistensa hyväksi?
jokaisella on oma taustansa,, että ajattelin nuorena ettei eri heimot kuulu toisilleen, ne ei vain yksinkertaisesti puhu samaa kieltä!
häme ja savo ja mitä teitä siellä on etelässä ja me pohjanmaalla . mehän uskotaan ihmisen kuriin!
lapsemme opetetaan jumalanpelkoon ja varjelkoon jos hyppii silmille vanhemille emme, saa mielipiteitä sanoa. siksihän tässä sitä tulee !!!
...niin että siitäköhän se arvostus
lähtien on
tullut esiintymään yleisesti ihmisten mieliin ,
että parempi varoa kui katua
--tai(pelko)tulla väärin ymmärretyksi.
..tai että sitä sitten saa mitä tilaa, sitä opetettiin lapsena sivusta seuranneena k0mmenteissa,
...vaan että kun hinkuu sitten vinkuu...
Tarviikokaan ja
mikään ei ole helppoa, elämässä.
eikö olekin ihanaa että yleensä elämä yllättää!
entäs sitten
aikuisen tehtävä tulla suorittaneeksi paikkansa yhteiskunnassa ja olla olemassssa suvussa,
eikait sitä voi muuta tuumata kuin että
jos ei
sota tärvellyt tahtoa ja osaamista vanhuksilta
niin mikäs meitä nuoria tässä sitten vaivaa?
-hyvyys ja pahuus taistelevat ja
anna sen olla hyvää mitä olet,.
Tervehdys,
samassa veneessä olen minäkin...
Yritän myös raivata lapsilleni (puolikkaille) mahdollisimman tasapuolista ja kaikin tavoin suvaitsevaista elämänpolkua..
Tosin täytyy sanoa että ei ole helppoa, kun niitä negatiivisia iskulauseita lapset oppii joka päivä miehen sakin suunnalta (talonpoika ei ole ihminen, valkoturpa, julli ym.ym..)
Ja niinhän se on että lapsen korvat nappaa heti sen mikä on vähemmän kauniisti sanottu ja toisto alkaa..
Jos olisinkin yksin tässä kasvattamassa, mutta tosiaan tämä kovaääninen taustajoukko tuntuu olevan vahvoilla.
Pelkään eniten tätä välinpitämätöntä asennetta velvollisuuksia kohtaan: koulu, työ, rehellisyys.
En lannistu, yritän hyvällä loppuun asti, enhän voi muutakaan. Uskon lasten kasvaessa heidän omaan ajattelukykyynsä.
Meillä on vain poikia, mitä ajattelee valkolaisäiti kun tyttärensä eräänä päivänä pukee mustalaishameen päällensä?
Kokemuksia, miltä se tuntuu?
Sinutkin ja lapsesi elättää ?
...hei ihan tosi,
kamalaa sossua tai ei
itse itsemme elätämme, hyvinvointimme on käsissämme suomi elättää huonosti LAPSENSA:
pitäkää hellyydellä pahassa maailmassa lapsista
koettakaa tykö ja jakakaa ajatuksia monella tapaa
Kuuluuko mun raha-asiatkin jo sulle?? Kuule, palkkatyötä olen pienen ikäni tehnyt ja veroja makselen...ja sinä -valkolainen- pysy aiheessa!
Heissan.
Tällä palstalla on tosiaan ollut paljon puhetta niin sanotusta puolikkuudesta, ja osa kommenteista ei ole kauhean "mieltä ylentäviä" olleet. Tuntuu ihmeelliseltä ajatella, että jonkinlaista rasismia on näköjään sitten ihan omienkin keskuudessa.
On myös ilmeistä että kovinkaan positiivista kuvaa asioista nuo kyseiset kielteiset kommentit eivät anna. Siinä saa olla surullinen yksi sun toinen, valitettavasti.
On sellaisia ihmisiä jotka tyytyvät lähinnä tällaisten palstojen välityksellä sanomaan mielipiteensä, mutta on sellaisia jotka tekevät sen myös avoimesti, jopa pienelle lapselle. Omat lapseni eivät ole kommentteja kovin paljoatähän mennessä saaneet siitä etteivät ole ns. täysiverisiä. (Heillä on isävanhempi puoliksi romani ja puoliksi valkolainen.) Tiedän kyllä, että joittenkin taholta siitä on tullut sanomista ja siitä on sitten koitettu keskustella... Lapsi pitäisi opettaa hyväksymään itsensä ja siinä samalla sukujuurensa; miksi hävetä kumpaakaan puolta? Erilaisuudenhan pitäisi olla rikkaus, näin minä asian ainakin näen.
Paljon on aikaihmisten teoilla ja sanoilla sekä asenteilla merkitystä kasvavaan ja kehittyvään nuoreen. He ovat yksi tekijä siinä maailmankuvan rakentamisessa...
Täytyy kuitenkin muistaa että on meitä onneksi joitakin jotka eivät arvostele ihmistä sen perusteella onko puolikas, kokonainen tai jotain muuta.
Aurinkoista kesän alkua :)
olen myös romanilapsen äiti ja samas venee osin paitsi että elän kahestaan lapseni kanssa.hänellä kehittynyt jonkinasteinen ongelma aiheesta kun yritin kertoa miten onnekas hän on kun on kahta rotua ja sainkin hänen uskomaan mutta romani maailma opetti ikävä kyllä ihan toisin.valkolainen ei ole ihminen,puolikas sekarotuinen,koktaili,ei millonkaan oikea,ei saman arvoinen kun kokomustalainen.ja tätä kuunnellessa lapseni alkoi ihmetellä kuinka julmaa peli oli ja loukkaantui minun takia koska häneen otti ,olenhan hänen rakkain ihminen,ja peli jatkui niin kauan että lapseni alkoi puolustus kannalle ja alkoi hävetä omia heimolaisiaan sillä hän itse ei tee erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen,mustalaisen,eikä valkolaisen välillä.muut tekivä sen ja joskus jopa julmilla tavoilla.itseeni joskus kauhistuttaa tulevaisuus mihin lapseni joutuu kun elämä näyttää epäoikeudenmukaselta.tässä hiljan kuulin ystäväni lapsen alkaneen halveksimaan omaa äitiään ja lapsi on 7v,suvun lemmikki joka kutsuu äitiää kaajiksi....ja suomalaiseksi,ja kukahan lie opettanut.säälittää tuo naine.toki valkolaiset on ennakkoluuloisia ja kieleviä en puolusta niitä,ja varmaan lapseni kohtaa joskus elämäs haukkumista heijänkin taholtaa.
minulla elämässäni on välillä ollut vaikeita tilanteita kun olen käynyt asioita miettimään. Isäni on mustalainen ja äitini valkolainen. Olen saanut normaali mustalaiskasvatuksen ja elän sen mukaan. tunnen ja koen olevani romani kaikella tapaa. paha paikka vain on ollut se kun olet tullut huomamaan ettei sinua hyvksytä kummankaan vanhempasi suvussa täysin. Äitini joka on valkolainen hänen sukunsa on erotellut minut jo pienestä lapsesta pitäen erikseen jos olemme olleet käymässä äitini suvun luona. sain kokea tämän hyljeksinnän alun alkaen heti kun olen hieman edes ymmärtänyt.. vanhempana tajusin vasta mistä erottelu johtui. Valkolaisten kohdalta se oli todella jyrkkää. Siksi en heidän kanssaan olekkaan tekemisissä (äitini suvun). Minä olen pienestä pitäen tullut isääni. olen tumma, mustalaisen luontoinen ja muutenkin omaksunut tummien piirteet. siskoni on taas toisin päin ja viihtyy enemmän valkolaisten keskuudessa. Hänet on hyväksytty koska hänessa ei romanin merkkejä eikä piirteitä ole. Tämäk oli todella kovaa lapsena minulle.. kun siskoni oli "parempi ja hyväksyttävämpi" kuin minä.
Isäni suvun puolelta olen saanut kokea hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta, muta olen saanut myös kommentteja "mitä sä oikeen noin teet, miks oot noin kaalon olonen, ethän sä oo kun puolikas"... kylläkin jokseenkin ns. ystävälliseen sävyyn.
nyt suunnilleen aikuisena huomaan olevani aivan yksin... en tunne kuuluvani kumpaankaan porukkaan. Aivan kuin olisin ilman sukulaisia. Asun isäni suvun keskellä mutta en ole sen enempää tekemisissä. Minulla on lapseni, vanhempani ja siskoni. yksi serkku isäni puolelta. siinä on minun sukuni jonka tunnen omakseni. Vaikka ympärillä heitä olisi monia kymmeniä. Äitini suku ei hyväksy vieläkään.
haluaisin kokemuksesta sanoa yhden asian. Kaksi eri kulttuurin edustajaa ei kuulu yhteen. Älkää tehkö lapsillenne sitä! he siitä kärsivät, kuten itse olen saanut kärsiä.
Itselläni on romani mies, enkä olisi voinut valkolaisesta kaveria ottaa (en halua halventaa) en siksi; ajatellen omia lapsia, eikä niin erilaisen ihmisen kanssa voi olla samalla aaltopituudella jos itse ei ole valtaväestöön sulautunut elämässään. eli toisen sanoen jos on elänyt mustalaisen elämää, on mustalaisen aatteet ja kasvatus.
ei meijä suvus kyl olla hyljeksitty lasta sen takia et on puoliks romani.ei tulis kellekkää mieleekään sillä rakas ja ihan kaunis lapsi se on eikä ite voi vaikuttaa mikä on..mut sit käytös voiski vaikuttaa jos se kohtelis valkolaisia huonosti tai häpeilis sitä ja ois ylimieline ja pitäs valkolaisia huonompana.muttei se ees tekis niin.mustalaiset ne on sille saanu sen puolikkaan maun
juu, ei minunkaan suku millään tavalla hyljeksi lastani, he ovat sen verran sivistyneitä, etteivät varmaan edes aina muista, et lapsessani on romaniverta. Asun lapseni kanssa kahdestaan, ja "opetan" lapselleni kuitenkin tiettyjä tapoja-haluan, että lapseni tietää kaikella tavalla myös tunnerikkaasta ja antoisasta kulttuurista. En valkolaisena tietenkään kaikkea tiedä-mutta perusasiat kuitenkin. Olen kauan tuntenut, ja elänyt romanien kanssa, että osaan ja haluan kunnioittaa tiettyjä asioita lapseni elämässä, vaikka elämme muuten ns. valkolaisittain.
Hyväksyntä juuri on tärkeä asia lapselle, nuorelle tai aikuiselle. Juurettomuuden tunne on oikeasti pahinta. Oma sukuni ja lähipiirini on aina hyväksynyt lapseni! En ole lapselleni kauheasti korostanut valkolaisuutta tai mustalaisuutta. Yrittänyt vaan tasapuolisesti huomioida kummatkin puolet.Romanitavoista ja -kulttuurista kuitenkin kertonut kaiken minkä tiedän. Lapsellani ei ole juurikaan yhteyksiä isänsä sukuun. Asun siis kahdestaan lapseni kanssa.
Hienoa, että olet kuitenkin jollain tapaa löytänyt itsesi ja sinulla on oma perhe nyt, jossa sinua varmasti arvostetaan ja kunnioitetaan-juuri omana itsenäsi. Et siis ole yksin !!!!
Niimpä.mun tyttö 7v asuu isänsä luona ja tuskin tyttö itse oppisi vihaa mua tai ei edes muista minua,kun isä ja sukulaiset haukkuu mua vaikka miksä ja osa ei ole edes totta niistä puheista vaan lisättyä skeidaa(paskaa).eli mustamaalaavat ja onko se oikein tyttöä kohtaan.taitaa tyttö olla risti riitaisessa tilanteessa tossa asiassa.No asianajaja ottaa selvää asiasta.En mollaa kaikkia romaneja tällä vaan mun ex ukkoa ja sen sukulaisia. kyllä mä tunnen muutaman romaanin ja ne on ihan ok.Empä minäkään ole saanut mitään äitien päivä korttia kertaakaan tytöltäni,ja minkähän takia???eli onkohan joku muu täti tai mummo saanut mun puolesta sen???Ja kysympähän vaan et onko rehellistä tollainen kasvatus tyyli heiltä??????ei muuta tällä kertaa. heippa.