Haluanpa purkaa vähän mieltäni, kun ei ole kotona nyt ketään kuuntelemassa...Eli tänään sain neuvolasta ohjeen, et voi alkaa karsia imetyksiä ja vierottaa tyttö vuoden ikään mennessä kokonaan..Miksi siis surkea olo, kun olen viimeiset 10kk tätä uutista odottanut?
Itselleni imetys on ollut tämän 10kk yhtä vuoristorataa ihanine ja kamaline aikoineen...Ihaninta on, kun tyttö päästää hörönaurun aina kun näkee tissin ja tietää, että pääsee syömään ja usein kesken syönnin katsonut minua silmiin ja hymyillyt autuaasti. Silloin olen ollut maailman onnellisin äiti. Toisaalta on aikoja jolloin tyttö on purrut, saanut rintaraivareita, ollut syömälakossa ja pitänyt kunnon syömämaratooneja, et äiti ei ole edes ehtinyt vessassa käymään...Tällöin olen ajatellut, et tämä oli nyt tässä, se on loppu nyt...Käytännössä se ei kuitenkaan olisi koskaan ollut mahdollista, sillä tyttö ei ole koskaan suostunut syömään pullosta.
Nyt on siis haikea olo...Oliko se vauva-aika nyt tässä?...Meidän tyttö on jo niin iso, et ei tartte mammanmammaa. Osaa jo juoda nokkamukista ja voi syödä tavan maitotuotteita. Voisinhan toki jatkaa taaperoimetystä, mutta toisaalta järki jo huutaa, et ei enää...On aika jakomielitautinen olo tällä hetkellä. Onko täällä muita joilla ollut samanlaisia ajatuksia?
Itselleni imetys on ollut tämän 10kk yhtä vuoristorataa ihanine ja kamaline aikoineen...Ihaninta on, kun tyttö päästää hörönaurun aina kun näkee tissin ja tietää, että pääsee syömään ja usein kesken syönnin katsonut minua silmiin ja hymyillyt autuaasti. Silloin olen ollut maailman onnellisin äiti. Toisaalta on aikoja jolloin tyttö on purrut, saanut rintaraivareita, ollut syömälakossa ja pitänyt kunnon syömämaratooneja, et äiti ei ole edes ehtinyt vessassa käymään...Tällöin olen ajatellut, et tämä oli nyt tässä, se on loppu nyt...Käytännössä se ei kuitenkaan olisi koskaan ollut mahdollista, sillä tyttö ei ole koskaan suostunut syömään pullosta.
Nyt on siis haikea olo...Oliko se vauva-aika nyt tässä?...Meidän tyttö on jo niin iso, et ei tartte mammanmammaa. Osaa jo juoda nokkamukista ja voi syödä tavan maitotuotteita. Voisinhan toki jatkaa taaperoimetystä, mutta toisaalta järki jo huutaa, et ei enää...On aika jakomielitautinen olo tällä hetkellä. Onko täällä muita joilla ollut samanlaisia ajatuksia?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miksi neuvola suositteli vieroittamista ?
Neuvolatäti tietää tämän minun tilanteeni ja miten välillä on ollut vaikeaa. Hänen mielestään jo itseni takia, nyt kun voi jo muuta antaa, kannattaisi vähentää. Nyt ensin vähennetään niin, et jäljelle jää vain uni-imetykset ja viimeisenä vieroitetaan iltaimetyksestä, koska se on tytölleni varmasti tärkein kerta...Tyttäreni on itsekin hiukan alkanut jo vierottamaan itseään, kun imetys saatta kestää vain joissain tapauksissa minuutin tai pari ja puolen tunnin päästä haluaisi uudelleen, eli haluaa vain läheisyyttä, ei ruokaa. Läheisyys pitää antaa kuulema nyt jo muuten kuin sillä tavalla tai jää "päälle". Siksi siis...
Kysyin siksi, koska itse en ole ikinä ainuttakaan lapsistani vierottanut vaan hiljalleen vuoden täytettyään ovat itse kukin omaan tahtiinsa tissuttelun lopettaneet.
Ja silti aikuistuttuaan ei ole enää kukaan tissillä (siis äidin tissillä ainakaan) käyneet.
;-)
Mutta minulta puuttuu historiastani nuo vaikeat imetyskokemukset että ehkä juuri siltä osin sinun tilanteesi eri...
Itse tiedät miten kauan imetät. Olen imettänyt kuutta lastani yhteensä paljon yli kymmenen vuotta. Kyllä minulle on paljon naurettu siitä, neuvolassa on huomautettu ja hammashoitolassakin. Kellään ei ole yhtäkään reikää hampaissaan eikä muitakaan vikoja. Imetys on hyvä keino ladata pienen "akkua", monessa suhteessa se on hyvä keino, ei tarvita korvikkeita äidin tilalle. Kun lapsi saa ensin rauhassa kiinnittyä äitiinsä, se aikanaan myös vähitellen irtaantuu siitä, silloin kun on valmis siihen.
Yksi syy, miksi olen jatkanut imetystä niin kauan, on ollut rintatulehduksen pelko. Niitä on ollut paljon, ainakin viisitoista. Kefexinillä ne ovat parantuneet nopeasti. Luota vain itseesi, tee ratkaisusi oikeaksi tuntemallasi tavalla. Kaikenlaisia neuvonantajia riittää, kaikki neuvot eivät ole hyviä.
Tyttö nyt 8,5 kk ja täytyy myöntää, että imettäminen on minusta ihanaa.
Taidan olla tuleva taaporoimettäjä ;-)
Olenkin tässä suunnitellut imettäväni vielä ainakin heinäkuun tai
jopa elokuun loppuun, ja sitten vasta aloitetaan kunnolla lehmänmaidot.
Kesällä on kätevämpää sähköttömälllä mökillä antaa tuoretta tissimaitoa,
kuin kellarilämmintä puolihapanta lehmänmaitoa.
Muutenkin tuo suositus taitaa olla, että 10 kk iässä voi alkaa antamaan lehmänmaitoa,
kun neuvolassa kuvittelevat, että äidit haluaisivat päästä irti imetyksestä.
et hyvä ihminen voi noin ajatella.on lapsestaan päästettävä irti jossainvaihees.etkai imetä sitä vielä kouluikään asti.vuodet vierii nopeeta ja kohta se onkin jo iso aikuinen :D hahaa...että osta nukke jos haluat kokoajan olla pennun kanssa,kerta ei saa kasvaa aikuiseksi.
Joo, arvasin, et näitä kommentteja alkaa täältä satamaan, kun suunsa avaa ja haluaa vähän purkaa oloansa muka samassa tilanteessa olevien kanssa...HAH itsellesi! Sinä et voi todellakaan tietää millaista minulla on tuon tytön kanssa välillä ollut...Olen monta kertaa itkenyt silmät päästäni, kun on ollut niin vaikeaa tuo syöttäminen. Mutta, kun sitä on ollut pakko jatkaa niin on välillä ollut aika raskasta. Et ole varmaan itse imettänyt, kun et tiedä miten suuret tunteet siihen liittyy. En kokenut imetystä vain syöttämisenä vaan se oli tärkeä osa minun ja vauvan läheisyyttä...
Totta h....ssä minä tiedän, että vauva kasvaa eikä ole enää minusta riippuvainen, mutta kyse ei olekaan nyt siitä, vaan siitä, että tuli haikea olo, kun nyt voin lopettaa sen tappelun tytön kanssa ja sitähän minä olen koko ajan odottanut...Että osta lasit ja opettele lukemaan. Se viimeinen kappale oli hiukan ironinen, mutta et taida osata lukea rivien välistä...tulipa vielä parempi olo...
Kyllähän 10 kuukautisesta onkin jo osattava päästää irti!
Ja 5-vuotiaana sisäoppilaitokseen ja sitä rataa, eikö niin?
Sinun tyylilläsi voisin vastata:
Jossianvaihees oisit voinut pöljä jättää vaikihan vastaamatta kunei sulla mitään järkevää sanomistakaa ollu,kerta oot jääny kersax.
vielä jatkaa imetystä, miksi et jatkaisi? WHO:n imetyssuositushan on 2-vuotiaaksi asti. Ja äidinmaidosta lapsesi saa edelleen tärkeitä vasta-aineita, ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Ja yleensä tässä vaiheessa pahimmat ongelmat on jo takana ja imetys on todella helppoa ja paras tapa rauhoittaa lapsi.
Aika outoa, että neuvolassa on annettu ohjeeksi ruveta karsimaan imetyksiä, äidinmaito on kuitenkin pääravinto alle yksivuotiaalle.
Ihanaa ja kamalaa, niinpä!
Meillä tyttö 9kk ja viime viikkoina iltaimetykset/unitissi on ollut usein sellainen hörppäisy vain ja sitten on möhkynnyt itsensä vieressä nukkumaan (aikamoista pyörimisshowta), usein änkeää kainaloon ja simahtaa siihen. Helpottavaa minun kannaltani, että voin imettää iltamaidot ja isikin voi olla tytön nukahtamisseurana..! Syöttövälitkin ovat selkeästi pidentyneet mutta toisaalta niitten myötä sitä aina välillä odottaa että tyttö haluaa syödä rinnasta - saa sen tyhjäksi.. tässä menenee tovi että maitomäärä taas tasaantuu. Kiinteitä menee ja nokkamukista vettäkin.
Lehmänmaitoahan lapsi ei välttämättä edes tarvitse. Itse en sitä aio antaa ainakaan niin kauan kun tyttö syö rintaakin (ja ehkä hirveästi muutenkaan, vesi on hyvää ruokajuomaa).
Saa nähdä miten imetys tästä etenee, vähentynythän se on ja mitä olen lukenut, niin 1-vuotiaillakaan ei kovin montaa imetyskertaa ole.. En ainakaan vielä näe mitään syytä itse aloitella vieroituksia, kun enää se imetys ei ole niin kiinnittävä tekijä ja on lapsen tahtiinkin jo vähentynyt, varmaan vähenee sitten aikanaan kokonaan.
Ihmettelin vähän, että miksi neuvolasta on neuvottu imetyksen lopettamista kun maailmanlaajuinen suositus on 2v. asti ja pidempäänkin? En lukenut muita vastauksia mutta tsekkaan nyt, kävikö se muista teksteistä ilmi..
Onnittelut sinulle:) Olet tehnyt ison urakan ja selvinnyt sitkeydellä monesta vastoinkäymisistä. Nyt voit vain nauttia imetyksestä ja niistä ihanista muistoista, joita siitä jää. Lopeta sitten, kun se tuntuu sopivan sinulle ja lapsellesi. Ei se ole neuvolan asia!
Mikä on loppujen lopuksi se "järki" joka huutaa? Onko se järki vai kenties neuvolan ohjeet tai ympäristön todellinen tai kuviteltu paine?
Taaperoimetyksen ei muuten todellakaan tarvitse merkitä jatkuvaa tissittelyä. Voit säästää vaikka sen ihanan yhteisen iltahetken vielä niin pitkäksi aikaa, kuin molemmmat haluatte. Vuoden vanha oppii jo, milloin on se tisuhetki ja milloin on turha pyytää.
Meni sitten niin tai näin, tee niin kuin oma sydän sanoo, sitä et tule katumaan!
Ikävä kyllä en vieläkään välillä oikein nauti tuosta imetyksestä, kun tuo tyttö on vähän tuuliviiri...eli välillä imee ja syö hyvin, mutta sitten meneekin taas vähän aikaa, et imetys on itkua ja tappelua. Tyttö on kevään aikana sairastellut niin paljon (ekana vatsatauti 1vk, sit tuli hampaita - itkua 2vkoa ja sit kurkkukipeä 4pv), että on välillä ollut pelkästään äidinmaidolla, kun ei muuta ole suostunut syömään. Eli syöttöjä saattoi olla parhaimmillaan puolen tunnin välein, kun eihän maito tuon ikäistä kylläisenä kauan pidä. Kun tyttö oli pieni oli ihan ymmärrettävää, et syöttöjä oli tiheään ja siihen olin valmistautunut, mut nyt on jo ehtinyt kehittyä muutakin elämää itselle, et pelkkä syöttöautomaattina oleminen tässä vaiheessa ei enää oikein sovi.
"Järki" on se, että tiedän, että en jaksaisi tätä enää kauaa ja se ei taas ole hyväksi tytöllekään jos olen koko ajan kireä, kun stressaan syötöistä...Luultavasti se iltasyöttö pysyykin vielä pitkään, kun tyttö on aika vaikea nukutettava, mutta muista päivänaikana tapahtuvista syötöistä haluaisin jo vähitellen eroon...
"päätti" 10kk itse et nyt riitti tissittely,et meni sellaiseksi pelleilyksi et lopetin "tyrkyttämisen",vaikka olin ajatellut yksi vuotiaaksi imettää ja sitten lopetella pikku hiljaa,mut toisin meni.
mulle tuli "kriisi",ku toisaalta olin tyytyväinen ja toisaalta haikea olo,että kai se kuuluu siihen kasvamiseen...
niin että on ollut samanlaisia ajatuksia!! ;D
ihana kuulla, et muillakin on tosiaan näitä tunteita. Tuntu, et kaikki aattelee, et sehän on ihanaa, kun voi ja saa imettää omaa lastaan, mutta ei se aina niin mene. Olen ollut toisaalta siinä mahtavassa tilanteessa, että maito on riittänyt, mutta täytyy myöntää, et jossain vaiheessa jopa toivoin, et maito "loppuisi", että olisi hyvä syy lopettaa...Imetys rajoittaa joillakin (kuten itselläni) todella omaa elämää ja se saa välillä imetyksen tuntumaan pakkopullalta.
Kiitoskia kaikille asiallisille vastaajille! Ja tsemppiä kaikille imettäjille!! :)
voit ihan hyvin jatkaa imettämistä jos niin haluat. äidinmaito on taaperollekkin ravinteikasta juomaa. äidinmaito ei muutu sokerilitkuksi yms. vaan siitä lapsi saa vitamiineja, rauta sekä kalsiumia niinkuin ennenkin. maidon koostumus muuttuu lapsen iän mukaan. mitä lapsi milloinkin tarvitsee. jotkut lääkärit ja terveydenhoitajat eivät tue imetystä tai heidän ohjeet jopa tuhoavat koko jutun.
eihän terveydenhoitaja sitä voi päättää koska lopetat imetyksen. se on ihan oma asiasi.
muutenkin lehmänmaitotuotteiden antamista voi siirtää 1-vuotiaaksi asti. vauvan ei niitä ole mikään pakko saada aikaisemmin.
minua on näin ainakin oma terveydenhoitajani tukenut ja tietoja äidinmaidon koostumuksesta löytyy.
Mullekin sanottiin neuvolasta esikoisen ollessa 10kk kohdalla, että nyt olisi oiva aika vieroittaa - tai aloitella sitä. Kuitenkin olin ajatellut imettää vuosikkaaksi, niin en sitten tuota neuvoa vielä kuunnellut. Imetys jatkui sitten vielä yli vuoden... Kuopuksen kohdalla ajattelin vieroittaa aikaisemmin, mutta niinpä kävi, että hänenkin kohdallaan mentiin reippaasti likemmäs kahta vuotta. :) Taaperoimetys sinänsä on helppoa, imettää ei todellakaan tarvi niin paljon kuin 10-kuista, mutta lapsen saa rauhoittumaan helposti. Kyllä mullakin järki sanoi, että pitäisi lopettaa, mutta kun ei siitä mulle eikä lapselle sen suurempaa harmiakaan tullut, niin pärjättiin vaan vähemmillä imetyksillä. Iltaimut viimeisimpiä imetyksiä molemmilla. Ja kun lapsi tulee vuoden ikään, hän osaa jo itse sanoa, milloin haluaa tissiä, milloin ei, mikä helpottaa imetystä taas.
Se, mitä minun piti sanoa, on että jos vieroitat, tee se vuosikkaana. Ei kannata odottaa paljon sen ohi, koska kokemukseni mukaan puolitoistavuotias se vasta hankala vieroitettava onkin. Siinä iässä tulee joku ihmeen äitiintakertumisvaihe muutenkin...
Tavis-maitoon pitää siirtyä VÄHITELLEN, ei 10-kuiselle kannata alkaa heti antaa maitoa purkista, vaan hapanmaitotuotteilla aloitetaan maistelut ja tehdään esim. puurot tavis-maitoon jne. Kai tiesit tämän? Ja lisäksi, voisithan kokeilla vieroitusta niin, että imetät sinne vuoden ikään saakka, mutta tarjoat ensin aina jotain muuta kuin tissiä (esim. yöllä vettä). Näin lapsi saa sitä mammanmammaa kyllä, muttei niin paljon kuin ennen, sen merkitys vähenee. Lisäksi, kannattaa tehdä niin että imettää vain kun lapsi pyytää. On toiminut ainakin meillä hyvin vieroituksessa: en vain itse tarjoa, jos lapsi ei pyydä. Viimeksi meni pari viikkoa koko vieroitukseen. :) Toki, lapsi saattaa pyytää tissiä viikko-kaksi senkin jälkeen, kun on jo "lopettanut", minä olen antanut maistaa, eipä sieltä juuri mitään ole tullut mutta lapsi ei myöskään ole tuntenut itseään torjutuksi tms.
PS Kyllä se imetys varmasti kaikilla on vuoristorataa, mulla tuli vielä kuvioihin raskaus esikoisen loppuimetyksessä, se toi oman mausteensa kun imetykseen alkoi liittyä valtavaa ärtymystä ja kiukkuakin...