Sain äskettäin ajokortin. Nyt pelkään kauheesti ajamista. Harmittaa vietäväsi, jos en pääsekään tästä jännityksestä eroon ja rahat meni ihan hukkaan. Vatsa on ihan sekaisin joka kerta, kun tiedän että pitäisi ajamaan lähteä. Kummallista kyllä kortin sain heti ekalla inssillä ja olen kuulema ihan rauhallinen kuski. Sairastan muutenkin paniikkihäiriötä, joka on pysynyt kurissa lääkkeillä. Pelkään, että saan tämän asian takia stressiä ja paniikki pahenee. Syksyllä on pakko ajaa autoa, kun tarvitsen sitä työmatkoihin. Onko muita kohtalotovereita? Kuinka olette selvinneet? Olen vaan yrittänyt sitkeesti silloin tällöin ajaa, vaikka jännitän valtavasti. Olen ajatellut, että kokemus vie liiallisen pelon, mutta kuinka käyneekään. Pelkään sammuttavani auton joka risteykseen ja takana tulijat hermostuu ja minä panikoin.
Auttakaa mua
epätoivo lähellä
12967
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ajoin kortin imeisesti liian vanhana, eli n. 4-kymppisenä. Koko autokoulusta en muista paljon mitään, pelkäsin ihan tajuttomasti ajoa.
Kortin saatuani yritin ajella, mutt jalat ja kädet tärisi niin paljon, ettei siitä oikein tullut mitään. Sydän hakkasi hullunlailla. Joku paniikki minulla iski aina, kun piti lähteä liikenteeseen. Yritin ja yritin, mut pelko oli liian ylivoimainen ja olisin voinut vaikka oksentaa ajon jälkeen.
Samoin pelkäsin sitä auton sammumista, niitä tööttäilijöitä kyllä riittää, ymmärrystä ei.
Nyt en ole pariin vuoteen ajanut ollenkaan.
Voi olla, että suurimmalla osalla ajokertojen lisääntyessä, pelot jäävät pois. Se on kai normaalia.
Itselläni tämä vain on jotain sellaista, etten sitä halua kokea. Henkistä ja fyysistä pahaaoloa.
En suoraan sanottuna siedä autolla ajoa.
Minä ajoin myös kortin nelikymppisenä muutama viikko sitten. Ja ajoni on kuvailemasi kaltaista. En nauti siitä pätkääkään. Minäkin pelkään auton sammumista. Joku sanoi, että hommaa automaatti, en tiedä auttaisko asiaa!
Minullakin on kortti, mutten uskalla ajaa.
Itse olen tiedostanut oman ongelmani, minä en luota niihin toisiin autoilijoihin. Itse osaan ja uskaltaisin ajaa, mutta vahdin ja olen epäluuloinen niiden toisten autoilijoiden vuoksi.
Olen nähnyt usein vähällä piti tilanteita, kun ne eivät käytä vilkkuja ja menevät päin punaisia. Ja kun itse ajaisin, olisin koko ajan vahtimassa niiden toisten ajamista, ja koska niitä autoilijoita on niin paljon, en pysty niitä kyttäämään tarpeeksi hyvin.
Esim. jos minulle on vihreä, vahdin silti niitä toisia siellä punaisen takana, että jos ne sittenkin syöksyy ja niin en voi keskittyä omaan ajamiseeni.
miulla on vain ongelmana että väliaikainen kortti menee vanhaksi kahen viikon päästä...
lisäksi on paha emetofobia ja paniikkikohtauksia muista syistäen tiiä mitä teen enää tän tilanteen kanssa että pitää varmaan antaa vaan mennä kortin umpeen ja en sitten aja enää... ei kai vaihtoehtoja
Mitähän tulis, jos sut ja mut päästäis yhdessä liikenteeseen...Huumorilla yritän välillä selvitä
Terv. Viestin alkuperäinen aloittaja
Kuule, nyt meet suorittamaan sen tokan vaiheen! Muuten sun kaikki ajokorttiis pistämät rahat menee HUKKAAN! Kannattaa ihmeessä suorittaa se toka vaihe, koska ajokortti ei todellakaan oo mikään halpa eikä kannata maksaa vaan sittä ekan vaiheen takia.
Kun oot läpässy sen 2. vaiheen ja saat sen pitkäaikasen kortin niin sen jälkeen sun ei tarttee ajaa enää ikinä! Sillä se pitkäaikanenkortti on voimassa 70-ikävuoteen asti eikä sun tän jälkeen tarttee miettiä koko autolla ajoa. Ja mistäs sitä ikinä tietää vaikka tulis joskus eteen sellanen tilanne että tartteekin autoa. On se hyvä olla se kortti.
Että tsemppaa vielä se toka vaihe ja sen jälkeen jätä ajot sikseen!
Jos joku lääkäri tai terapeutti voisi sua auttaa?
Ensimmäisenä päivänä kun sain kortin, poliisit pysäyttivät 2 kertaa samassa paikassa erisuunnista siksi että minulla oli vain parkit päällä, eivätkä ajovalot niinkun olisi pitänyt. Hieman nolotti, mutta jälkeenpäin naurattaa...
Nyt heti ajamaan. Kyllä siellä liikenteessä jokainen tekee virheitä. Minäkin vaikka kortti on ollut jo 26 vuotta. Voi siellä aluksi ajaa varoivaisemmin. Ja jos juku ei sitä ymmärrä se on sen ongelma.
Minäkin pelkään ajamista ja minulla myös paniikkihäiriö. Kortti ei ole kauan minullakaan ollut. Viimeisin kauppareissu omalla autolla oli kammottava. Onnistuin sammuttamaan auton kaksi kertaa liikennevaloihin ja arvatkaa vaan löytyikö takaa tulijoilta ymmärrystä?!! Joku nuori herra hermostui niin, että lähti seuraavassa risteyksessä risteysalueella ohi ja edestä tuli autoja letkassa...ja vauhti siinä taajamassa hänellä oli kova. Ja tietysti ensin kiilasi mun auton eteen millin päähän. Arvatkaas, oliko paniikin poikasta tulla takas kotiin!!!
Jatka vaan ajamista. Ajamisen oppii kuin kirjoittamisen tai kävelemisen.
Sitä paitsi sillä nuorella herralla oli vähän liikennesäänöt hukassa. Mistäköhän oli korttinsa saanut.
Ajamaan oppii ajamalla.