Olen ihastunut netissä chatissa todella mukavaan poikaan ja hän kirjoittaa todella eloisasti ja mielenkiintoisesti asioistaan ja mielipiteitään.
Olen nyt nähnyt pojan kerran ja hän oli jo aijemmin varoitellut mua, että hän on ujo.
Hän oli, kun tapasimme enimmäkseen hiljaa ja kuunteli mua.
Sitten vasta, kun olimme taas kodeissamme hän kirjoitti mulle mimmoisena hän piti mua ja mitä hän piti tapaamisesta.
Nyt mua on kuitenkin ruvennut vaivaamaan, että jos me mentäis yhteen niin täytyykö meidän kirjeiden välityksellä kommunikoida toisillemme....
Toivon, että tuo poika sais rohkeutta ja uskaltaisi avata suunsa sillä pelkään, että meidän jutusta ei tule pitemmän päälle mitään, jos hän ei voi sanoin ilmaista itseään.
Onko kukaan ollut saman kaltaisessa tilanteessa?
Entä te ujot, niin mitä te toivoisitte, että toinen tekisi rohkaisuksi, että pystyisitte aukenemaan?
Olen nyt nähnyt pojan kerran ja hän oli jo aijemmin varoitellut mua, että hän on ujo.
Hän oli, kun tapasimme enimmäkseen hiljaa ja kuunteli mua.
Sitten vasta, kun olimme taas kodeissamme hän kirjoitti mulle mimmoisena hän piti mua ja mitä hän piti tapaamisesta.
Nyt mua on kuitenkin ruvennut vaivaamaan, että jos me mentäis yhteen niin täytyykö meidän kirjeiden välityksellä kommunikoida toisillemme....
Toivon, että tuo poika sais rohkeutta ja uskaltaisi avata suunsa sillä pelkään, että meidän jutusta ei tule pitemmän päälle mitään, jos hän ei voi sanoin ilmaista itseään.
Onko kukaan ollut saman kaltaisessa tilanteessa?
Entä te ujot, niin mitä te toivoisitte, että toinen tekisi rohkaisuksi, että pystyisitte aukenemaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Josko ujous on vain juttelemisen harjoittelun puutetta ? Viime aikoina on jäänyt itsellä kontaktit muihin vähiin kun on työttömänä ollut (jo kauan), huomaa kyllä että puhetaito on huonontunut ja paljon.
En minä näe mitään oikotietä onneen, rohkaisutkin varmasti vaikuttaisivat vain päinvastoin. Keksikää vaikka jotain tekemistä yhdessä, jossa ei tarvitse puhua niin paljon. Kyllä se poika siitä alkaa puhua kun tottuu sinuun. Ainakin minun täytyy nähdä ja tavata ihmisiä piitkän aika ennen kuin ne liukuvat sinne "comfort-zonelle" ja uskaltaa alkaa puhua vapautuneesti.
Varmasti poika myös jännittää, miten suhtaudut häneen. Kerro ihastuneesi, ja ota lähelle. Kysy suoria kysymyksiä, ja anna aikaa vastata. Jännityksestä johtuen poika voi sanoa jotain hyvin tyhmää, naurahtaa sellaiselle saa mutta älä nyt kuitenkaan ylireagoi.
Tutustuminen ei ole helppoa, eivätkä ujot taida edes hyvin tutussa seurassa olla erityisen puheliaita. Ainakaan minä en ole. Keskustelen mielelläni ja paljon, mutta harkitsen kyllä aina sanani tarkkaan. Ei ujo koskaan ekstrovertiksi muutu.
Hienoa että viitsit ajatella asiaa. Moni ei viitsisi.
Mulle saa kirjoittaakin. Muistakin syistä, vaikka vain jos haluaa tutustua ujoon 24 vuotiaaseen mieheen. :-)
[email protected]
...joka oli hyvin ujo naapuristani, "tuli isketyksi" (tuskin se itse oli uskaltanut!!) yhden kivan neitokaisen taholta. Ja vasta nyt, oikeastaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun he rupesivat seurustelemaan, tämä nuorimies on päässyt ujoudestaan niin, että puhelee jo ulkopuolisillekin! Siis esim. tällaisille vanhoilla täti-ihmisille naapurista joillakin pippaloilla.
Odota. Ja neuvo, että tapaatte tekemisen parissa, on hyvä - silloi ei tule pakkohiljaisuuksia. Eli menkää keilaamaan, elokuviin, kahvilaan, kiertäkää jokin näyttely läpi, pyöräilemään ja eväät mukaan, harrastakaa yhdessä. Hän tarvitsee vain hieman aikaa jotta rupeaa puhumaan - sanomistahan häneltä kyllä löytyy, kerroithan että hän kirjoittelee hyvin ja paljon.
Mikki nyt tuikannut väliin ,ei pidä hämmentää jos toinen on jo ihastunut toiseen...www.sinkut.net
Heippa!
En usko,että te joutuisitko yhteen mennessänne kommunikoimaan kirjeiden välityksellä.Eiköhän hän pikku hiljaa seurassas pääse eroon ujoudestaan.
Tsemppiä ja hyvää kevättä!
...sinun olisi hyvä alussa jos tapaatte vielä niin olla siinä puhujan roolissa.poika varmaankin tarkkailee ja kuuntelee sinua.ajan kanssa hän ehkä oppii luottamaan sinuun ja uskaltautuu juttelemaan enemmän.älä painosta ainakaan sitten hän ei kyllä ala puhumaan.ehkä hän pelkää mokaavansa, sanovansa jotain hölmöä.en tiedä, mut jos sulla ei ole kärsivällisyyttä niin anna olla.älä vedä hätäisiä johtopäätöksiä tulevaisuudestanne.hän voi olla hyvinkin mielenkiintoinen henkilö kirjoituksistaan päätellen.miehellä voi myös olla paineita siitä että miehen täytyy tehdä joka asiassa aloite ja yrittää miellyttää naista.mut ei sen noin pitäs mennä.t.ujo nainen
Kunnioita toista ihmistä ujoudessakin. Älä vaadi häneltä enempää, mihin hän ei ole valmis. Voi olla, että hän on luonteeltaan vähemmin puhuva. Se on eri asia kuin ujous.
Ujo ihminen voi kaivata kiihkeästi ulospääsyä ujoudestaan. Käsittele sellaista silkkihansikkain.
Voit saada ujosta ihmisestä loistavan ystävän kunhan puhuminen alkaa sujua. Ujo ihminen tuntee asiat värikkäämmin.
Kehu toista, todellisista asioista.
ihanaa että näinkin ajattelevia ihmisiä on. kun teidän ajatuksia lukee, niin en ehkä ujouteni takia enää häpeä itseäni niin pajon.
...Onko sinulla, kun kyselet yleistä mielipidettä omiin ihmissuhteisiisi.
Kasva aikuiseksi, kuuntele omaa sisimpäsi ääntä, sieltä se vastaus tulee. Me muut ihmiset emme tiedä tarpeeksi voidaksemme neuvoa sinua sinun ihmissuhteissasi. Ota vastuu itsestäsi, opettele elämään omaa elämääsi ja tekemään vastuullisia päätöksiä elämässäsi. Sinä teet sinun elämästäsi elämisen arvoisen, ei äitisi tai me muut ihmiset.
...viitsi vittuilla. Kai sitä nyt kysyä saa.
Ujolle täytyy antaa aikaa ja luottaa häneen. Ja kyllä ujokin siitä yleensä avautuu kunhan ensiksi tutustuu kunnolla. Ja jos olet itse puhelias niin ei tule mitään vaivaantunutta tunnelmaakaan. Antasin sen neuvon, että tapailette enemmän livenä esim. jonkun molemmille mieluisan tekemisen merkeissä, niin pikkuhiljaa se alkaa sujumaan. Ja voihan sitä siinä sivussa kirjotellakkin.