Tulin lukeneeksi netistä, koska itse käytän n.s. "hermontippoja", eli Kamferttitippoja, mitä ne oikastaan ovat.
Muistan, kuinka mommovainaa näitä tiputteli sokeripalalle ihan päivittäin. Hän sanoi meille lastenlapsille, että ne auttavat "sydämen tykytykseen".
Kun siis nyt vanhemmalla iällä olen havainnut oireita "sydämen tykytyksestä", eli kuten lääkäri sen sanoisi; "sydämen rytmihäiriöistä", muistin mummomme vanhan kansanlääkkeen - "hermontipat".
Ostin, suomessa käydessämme apteekista pullon.
Olen huomannut, että ne todellakin auttaa siihen "sydämen tykytykseen". Jo muutaman minuutin kuluttua asettuu pulssi normaaliin 70 lyöntiin minuutissa.
Mitä tällä on tekemistä mummoni riippuvuudesta näihin Kamferttitippoihin? Ei oikeastaa muuta, kuin että niiden koostumus on;
150 gr Kamferia
212,5 gr. eetteriä
637,5 gr puhdasta alkoholia
Herää siis kysymys - onko näiden tippojen käyttö syntiä? Ja jos ei ole/tai jos on - missä kulkee raja kuinka monta tippaa saa sokeripalalle tiputtaa?
Elias Lönnroth suositteli aikoinaan 30-40 tippaa kerta-annokseksi!
Lukekaa netistä lisää. Löytyy helposti kirjoittamalla Coogeliin; "Hermontipat".
Sieltä paljastuu, kuinka yleistä näiden tippojen käyttö oli, varsinkin Pohjois-suomen herännäisalueilla, jossa Laestadius oli kieltänyt kaikenlaisen alkoholin käytön.
"Hockmannin tipat", "hermontipat", sama koostumus molemmissa, oli kuitenkin, yliannostettuna, alkoholia vaarallisempi ja tehokkaampi huume, koska sai sellaisen "pikkukännin" n. 50-60 tipasta. Silti ihan yleisesti käytetty jos minkälaiseen "vaivaan".
En halua väheksyä Kanferttitippojen lääkitsevää vaikutusta, koska ne todistettavasti auttavat rytmihäiriöihin.
Valitettavasti niiden myynti on Ruotsissa kielletty jo monta vuosikymmentä sitten.
Muistan, kuinka mommovainaa näitä tiputteli sokeripalalle ihan päivittäin. Hän sanoi meille lastenlapsille, että ne auttavat "sydämen tykytykseen".
Kun siis nyt vanhemmalla iällä olen havainnut oireita "sydämen tykytyksestä", eli kuten lääkäri sen sanoisi; "sydämen rytmihäiriöistä", muistin mummomme vanhan kansanlääkkeen - "hermontipat".
Ostin, suomessa käydessämme apteekista pullon.
Olen huomannut, että ne todellakin auttaa siihen "sydämen tykytykseen". Jo muutaman minuutin kuluttua asettuu pulssi normaaliin 70 lyöntiin minuutissa.
Mitä tällä on tekemistä mummoni riippuvuudesta näihin Kamferttitippoihin? Ei oikeastaa muuta, kuin että niiden koostumus on;
150 gr Kamferia
212,5 gr. eetteriä
637,5 gr puhdasta alkoholia
Herää siis kysymys - onko näiden tippojen käyttö syntiä? Ja jos ei ole/tai jos on - missä kulkee raja kuinka monta tippaa saa sokeripalalle tiputtaa?
Elias Lönnroth suositteli aikoinaan 30-40 tippaa kerta-annokseksi!
Lukekaa netistä lisää. Löytyy helposti kirjoittamalla Coogeliin; "Hermontipat".
Sieltä paljastuu, kuinka yleistä näiden tippojen käyttö oli, varsinkin Pohjois-suomen herännäisalueilla, jossa Laestadius oli kieltänyt kaikenlaisen alkoholin käytön.
"Hockmannin tipat", "hermontipat", sama koostumus molemmissa, oli kuitenkin, yliannostettuna, alkoholia vaarallisempi ja tehokkaampi huume, koska sai sellaisen "pikkukännin" n. 50-60 tipasta. Silti ihan yleisesti käytetty jos minkälaiseen "vaivaan".
En halua väheksyä Kanferttitippojen lääkitsevää vaikutusta, koska ne todistettavasti auttavat rytmihäiriöihin.
Valitettavasti niiden myynti on Ruotsissa kielletty jo monta vuosikymmentä sitten.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otat yhden tipan päihtymistarkoitukseen niin se on syntiä.
Otat 50 tippaa aidosti ja puhtaasta sydämestäsi sydämen tykytykseen niin se ei ole syntiä.
Aloitukseni ei ollut tarkoitettu huumoriksi. Halusin vain valottaa SRK:n kantaa, ei vain alkoholiin, vaan myös moneen muuhunkin n.s. "maailmalliseen" asiaan.
Onhan SRK:n oppi jyrkkää lahkolaisuutta, jossa ei hyväksytä muita kuin ne VIRALLISET KANNANOTOT joita SEURAKUNTA (lue - SRK määrää.)
"Voi teitä kirjanoppineita ja fariseuksia" - Jeesuksen sanomaa lainatakseni. Olette kadotukseen tuomitut.
tippa tipautettiin sokeripalaan , kun kurkku oli tukossa lapsillakin. Ei aiheuttanut riippuvuutta, se oli lääke. Mitä lie nykyiset tipat.
Alkoholia on mukana monissa luontaistuotteissa ja lääkkeissä, esimerkiksi yskänlääkkeessä. Vanhoillislestadiolaisuudessa ei käsittääkseni suhtauduta alkoholiin fundamentalistisesti, vaan käyttötarkoitus ratkaisee.
Jos lääkkeen annostuksen ylittää moninkertaisesti, niin se on silloin lääkkeen väärinkäyttöä ja sellainen tulkitaan synniksi.
Itse olen lestadiolaiskodissa kasvaneena saanut aina Echinaforce-tippoja flunssaan ja niissä on alkoholia 60% Kun kyse on kuitenkin viidestä tai kymmenestä TIPASTA, niin ainoa alkoholin vaikutus on ollut kurkun desifiointi.
Jos luontaistuote-tippoja käyttäisi humaltumiseen, niin kalliiksi tulisi ja sellaisista määristä menisi vatsa sekaisin, puhumattakaan muista yliannostuksen aiheuttamista oireista.
Mitä muihin vaikuttaviin aineisiin tulee, niin kyllä kaikki luontaistuotteet syynätään nykyisin niin hyvin, että huumaavia aineita sieltä ei varmasti löydy.
Mehän syötiin välillä syömällä oikeen niitä sokerinpaloja, joissa oli kamferttitippoja. Ne oli meille karkkia, kun muuta ei ollu. Mustan parran yskänlääke oli niin hyvää että juotiin koko pullo porukalla pois. Aina joku kävi ottamasa ryypyn. Nykyään käyän ostaan alkosta salmiakkikossua tai -likööriä, ei tarvi enää yskänlääkkeitä juoda. Sekin ehkä pari kertaa vuodessa.