jos parin kuukauden seurustelun jälkeen joutuu tilanteeseen, jossa paras ja oikeastaan ainoa vaihtoehto on tehdä abortti, niin miten käy parisuhteen? Voiko siitä selvitä?
En kuitenkaan tarkoita että mies olisi pakottanu aborttiin, ei niin, vaan että se olisi tässä tilanteessa kaikkien, myös lapsen kannalta, paras vaihtoehto..
En kuitenkaan tarkoita että mies olisi pakottanu aborttiin, ei niin, vaan että se olisi tässä tilanteessa kaikkien, myös lapsen kannalta, paras vaihtoehto..
Vastaukset 21
Vanhimmat
Moi
Vastaan kysymykseesi mutten ala kommentoida aborttia: kyllä parisuhde voi selvitä, jos niin on tosiaan tarkoitettu. Tutut ovat olleet yhdessä yli 10 vuotta, vaikka seurustelun alussa joutuivat aborttiin turvautumaan.
mutta ei se automaattista ole. Ensin on varmistettva että tuo päätös on todellakin MOLEMPIEN tahto eikä minkään "pakon" edessä tehty. Toisen vaatimuksesta tehty abortti ei juuri anna toivoa parisuhteen ehjänä pysymiselle (toki mikään ei ole mahdotonta) mikäli toinne osapuoli on ajatusta vastaan. Molempia on rohkaistava kertomaan todelliset tunteensa, ei vain sitä minkä olettaa tosien haluavan kuulla. Vain sillä tavoin parisuhde säilyy terveenä abortinkin läpi.
Muista vain että abortti ei ole koskaan pakko, ei koskaan ainut vaihtoehto vaikka se ensi alkuun näyttäisi siltä. Et kerro tilanteesta sen tarkemmin. Tahtoisitko?
***
en vielä tiedä olenko raskaana vai en.. mahdollisesti kuitenkin.. kerroin tästä epäilystäni miehellenikin jo. Testiä en ole vielä tehnyt.
Lasta en voi yksin pitää, koska rahatilanteeni on todella huono! Olen opiskelija ja elän vanhempieni rahoilla.. En haluaisi heille ylimääräistä vaivaa, vaikka varmasti pitäisivät lapsenlapsestaan.. Yksinhuoltajaksi en todellakaan halua.. liian rankkaa minulle! En selviäisi..
Mieheni kun ei ollut innokas kuullessaan mahdollisesta raskaudesta. Ei kyllä suuttunutkaan, mutta ei hän halua vielä lapsia. Mies käy kyllä töissä, mutta parisuhteemme on muutenkin niin epävarma, ollaan käyty nyt todella paljon keskusteluja, että onko meillä tulevaisuutta vai ei... lapsi vain pahentaisi asiaa.
minä itse kyllä haluan lapsia, mutta haluaisin, että lapsilla olisi turvalliset olot ja vanhemmat jotka rakastavat toisiaan ja olisivat tasapainoisessa suhteessa.. nyt näin ei ole :/
Adoptioon en hennoisi omaa lastani laittaa.. Kiintyisin lapseen raskausaikana ja en pystyisi luopumaan.
"minä itse kyllä haluan lapsia, mutta haluaisin, että lapsilla olisi turvalliset olot ja vanhemmat jotka rakastavat toisiaan ja olisivat tasapainoisessa suhteessa.. nyt näin ei ole"
Näitähän sä et kuitenka koskaan pysty täysin takaamaan. Saatat jäädä yksin siinäkin vaiheessa kun ne lapset on jo syntyny...mitäs sä sit teet jos se kerta yh.na ois liian rankkaa? On sitä monet muutki selvinny ku ei paljoo vaihtoehtojaka oo.
"Adoptioon en hennoisi omaa lastani laittaa.. Kiintyisin lapseen raskausaikana ja en pystyisi luopumaan."
Tappaminenko sit on helpompaa? (ei TAATUSTI ainakaan lapselle parempi vaihtoehto!!)
Ymmärrät ongelmasi. Sinun hommasi on nyt kuitenkin tehdä hyvin selväksi itsellesi mitä Sinä haluat. Miehen kanssa tai ilman häntä. Pystyisitkö tekemään abortin tietäen että haluat kuitenkin lapsia?
Mikä SINUN halusi tässä on? En oikeins aanut selvää. Kuulen puolivillaisia syitä, mutten vakaumusta. Mitä Sinä tahdot? Älä ajattele ketään muuta, vain itseäsi nyt. Kenenkään muun raskaudesta ei ole kyse, vain sinun.
Turvallinen perhe ja rakastavat vanhemmat ovat ideaali johon me kaikki pyrimme, ja ehdottomasti parasta lapselle. Mutta eivät välttämättömiä. lapselle välttämätöntä on vain yksi rakastavav vanhempi, tonen on vain plussaa :D ja useampi lapsi löytää sen toisen vanhemman kun hänen äitinsä/isänsä joskus löytää uuden suhteen. Lapsen ei ole pakko olla biologinen jotta sitä rakastaisi.
Rakastavia vanhempia et lapseltasi siis evää synnyttämällä hänet nyt. Rahatilanteesi saattaa ahdistaa ajatuksena mutta sanot vanhempiesi olevan tukenasi kuitenkin. Etkä jää heidän kontolleen; heiltä saat apua, mutta jos itse tahdot käydä koulusi loppuun on valtion velvollisuus elättää sinut ja lapsesi. Ei se hauskaa ole, mutta se on väliaikaista. Raha ei ole lapsen saamiseen este, ei tässä maassa. Kuten mainitsin, voin olla apunasi tukimuotoja selvittäessä jos niin tahdot, teen sen mielelläni. Luota kuitenkin siihen että raha ei ole este. Vain sinun tahdostasi on kysymys. Vain siitä haluatko sinä tämän lapsen vai et.
Niin, ymmärrän ajatuksesi hyvin, mutta nyt on aika olla itsekäs. Kerro, mitä SINÄ haluat? Jos ei tarvitse ajatella ketään muuta?
***
jos ei ole rakentavaa sanottavaa, pidä pollasi ummessa. Tässä yritetään auttaa hädässä olevaa, ei lyödä lyötyä. Etsi muualta haaskasi.
***
jos lapsi on tulossa? Itse menin naimisiin samassa tilanteessa, -olimme seurustelleet ainoastaan pari kuukautta, kun esikoinen ilmoitti tulostaan ja olimme vasta kaksikymppisiä molemmat. Nyt olemme olleet jo 34 vuotta aviossa ja meillä on viisi lasta ja kaksi lastenlasta. Avioliitossamme oli aluksi vaikeuksia mutta ne voitettiin. Olemme erittäin onnellinen vanha pariskunta.
täällä saa kai kaikki sanoo mielipiteensä ja auttaa näkeen tilanteessa erilaisia ja uusia näkökulmia? Että esim. tämä ap. ei oo tullu ajatelleeks että kyllä se ero tosiaan voi myöhemminki tulla, eikä siihe aborttiin voi tällä syyllä ryhtyä.
Ja kelle nyt sit koskaan kuolema ois parempi vaihtoehto (paitsi ehkä kuolemansairaus), yhtä kaikki heikko tekosyy tappamiselle.
Tuo syyttävä sävy ihmiselle jota kovasti yritän tavoittaa ja auttaa, kalahtaa korvaan ja kovasti. Tuppaan ottamaan näitä juttuja hieman henkilökohtaisesti joskus ja tulen tölväisseeski tyhmissäkin kohdissa kun katson puolustavani altavastaajaa.
Rauha, rauha. tavallaan tuokin kai tarkoitti hyvää?
***
eikö elämä omalle lapselle olisi tärkeämpi kuin omat tunteesi? tai mikset pidä lasta, jos kuitenkin tiedät kiintyväsi siihen. lapsiperheillä on paljon paremmat kelan tuet kuin opiskelijalla. varsinkin yksin asuvalla. ei se lapsi tarvitse mitään erikoista varsinkaan ensimmäisinä vuosina. kaupat on pulollaan tavaroita mitä voi ostaa, mutta ei se vauva niitä kaikkia tarvitse. käytettynä halvalla saa ostettua melkein uuden verosia vaunuja, vaatteita yms. yhteiskunta tukee hyvin lapsiperheitä paljon paremmin kuin yksin asuvaa. selvitä kelalta mitä tukia voisit saada ja opiskelusta voi pitää välivuoden tai kaksikin.etkö voisi etsiä töitä?
sain ensimmäisen poikani 19-vuotiaana ja toisen 21-vuotiaana. lapset ovat minulle ainakin kaikki kaikessa enkä vaihtaisi heitä mihinkään.
jos parisuhteenne kestäisi niin pärjäisitte ihan hyvin jos mies käy töissä. kannattaa miettiä mitä oikeasti haluaa. tätä lasta et voi myöhemmin saada.
vaikka tämä menikin osalta vastaajilta abortintekijöiden syyttelyksi, mikä ei ollut tarkoitus, niin kiitän kaikkia. Ymmärrän kyllä teidänkin kantanne, mutta tuo syyttely ei ole toimiva tapa vähentää abortteja.
Tristarilla on asiallinen tapa, joka pisti minut oikeasti miettimään :)
Onneksi kävi kuitenkin niin, että aborttia ei tarvita minun tapauksessani, lasta ei olekaan vielä tulossa, väärä hälytys oli :)
Tosin kysymyksenänihän oli kyllä se parisuhde, eikä itse abortti, mikä monelta vastaajalta meni ohi. Mutta oli kyllä hyvä, ehkä jopa yllättävää kuulla, että monet ovat selvinneet abortissa suhteen alkuvaiheessa :)
Hei, Joka keskustelu täällä menee ennemmin tai myöhemmin samaan jankutukseen muutamalla osanottajalla :D
Helpotuksen huokaus väärästä hälytyksestä. Ja onnea jatkoon. Onpahan yksi päivänpolttava asia tullut mietittyä tulevaisuutta varten! Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin :D
***
Kyllä parisuhde voi abortista selvitä ja jopa ilman ongelmia. Me olemme aviomieheni kanssa käyneet abortin läpi seurustelumme alkuvaiheessa. Olemme nyt olleet yhdessä 8 vuotta, joista 4,5 vuotta naimisissa. Meillä on myös 1,5v tytär ja odotamme toista.
Se selviäminen (etenkin helppo) kuitenkin vaati sen, että aborttipäätös on tehty yhdessä tasavertaisina. Ei kummankaan pakottamana tai painostamana. Jos toinen teistä lapsen haluaisi ja toinen ei, niin silloin ollaan vaikeilla vesillä.
Mun miehen ex vaimo oli avioliiton aikana tehnyt 2 aborttia eikä ollut suuremmin selitellyt miehelle. Eivät eronneet niiden takia mutta myöhemmin eroon johtaneita asioita kun olemme miettineet ollaantultu siihen tulokseen että lapse olisivatkin olleet jollekin toiselle. Samoin kyseinen nainen teki seuraavassa suhteessa. Olkaa avoimia toisillenne kyllä sen suhde kestää kun puhuu asiat niinkuin ne ovat!
Me olimme olleet yhdessä vasta reilun kk:n kun kondomi petti ja tulin raskaaksi. Olimme jo alustavasti puhuneet, että jos tulen raskaaksi siitä kerrasta, niin olimme keskeytyksen kannalla.
Testi oli positiivinen ja oli kamalan vaikeaa tehdä lopullinen päätös. Mutta olimme avoimesti puhuneet asiasta ja molemmat tuimme toisiamme. Elämäntilanne oli aivan kaoottinen, talous heikoilla, itse olin vahvoilla lääkityksillä perussairauteni vuoksi. Päätös oli yhteinen, surukin on siis yhteinen..
Haave on että toivottavasti joskus vielä saisimme kokea sen onnen, jonka nyt jouduimme hylkäämään. Kumpikaan ei painostanut, ei syytellyt.. puhumme viikottain "Sulosta" -mukana on monia tunteita.
Voimia ihan joka hetkiin! -lilli-
Haloo,,
Avoimuus ja rakkaus apuna, kun lapsi dumpataan roskiin???
"onni jonka jouduimme hylkäämään..."
Tiedätkö edes mitä hylkäsitte? Oman lapsenne.
Vanhemmiten oivallat, ettei kyse ollut "teistä". Kyse oli ihan -aikuisen oikeasti- lapsestanne.
voiko lapsi todella olla sitä mieltä, että on parempi äiti, että tapoit minut. varmasti suomessa olisi monta perhettä jotka haluaisivat lapsen, mutta eivät saa. varmasti abortoitava lapsi haluisi, että äiti sen verran haluaisi nähdä vaivaa hänen eteensä että kantaisi muutaman kuukauden kohdussa ja synnyttäisi. se on vaan äidille niin paljon helpompaa tehdä abortti kuin synnyttää täysiaikainen vauva. sikiökään ei paljon pysty mielipiteitä sanomaan mitä haluaisi tehtävän eli äiti päättää kenen synnyttää ja ketä ei.
Minä tulin raskaaksi kun olimme seurustelleet muutaman kuukauden, tein abortin, jatkoimme seurustelua ja nyt ollaan kihloissa ja vuoden ikäsen pojan onnelliset vanhemmat..
Jos päätös on molempien niin en näe syytä miksei suhde sitä kestäisi...ja jos ei kestä, niin ei se kestäisi välttämättä lapsi-arkeakaan..tarkoittaen siis että silloin teitä ei ole tarkoitetty yhteen..
on tietenkin abortti.
..liian raskas juttu suhteelle. Jos molemmilla on älyä ja tunteita, joilla miettii, niin ei ole tulevaisuutta.Nimim. kokemusta on
Onneksi olin itse vakaassa elämäntilanteessa, 2 lapsen äiti ja tasan tarkkaan tiesin mitä tein. Mies ei kestänyt eikä olis kestänyt lastakaan, oisin saanut kaiken kantaa yksin.
ei selviä. pari vuotta jaksaa katsoa, kunnes kuolee ahdistukseen. tuo toinen saatto tehä näin MEILLE ja meidän yhteiselle tulevaisuudelle. ei.