Tieteen Kuvalehden älykkyystesti

Kun tein ensi kertaa Tieteen Kuvalehden ÄÖ-testin, olin kirjastossa ja kiireellä unohdin lukea muistiosiotestin ohjeet ja vastasin kaikkiin muistiosiotestin kysymyksiin luvun "5". Oletin että saan 0 pistettä tästä osiosta, mutta sain kuitenkin 10 eli puolet oikein vaikka vastasin summassa ohittaakseni tämän osion nopeasti.

Sitten huvin vuoksi tein testin uudelleen ja vastasin tahallaan väärin ja laitoin vastauksia aivan summaassa ja kuitenkin tulos oli 110

Tämä on se tieteen kuvalehden sivuilla oleva testi, jonka lehden tilaaja saa romppuna.

Tarkoitatko sinä juuri tätä samaa testiä vai oletko tehnyt Tieteen Kuvalehden vanhemman testin, joissa ei olut eri osioita.

Tässä minun tekemässäni oli erikseen kuvio, matikka, kielellinen osio, muistiosio jne.

Unohdin muistiosion kirjoitti:

Kun tein ensi kertaa Tieteen Kuvalehden ÄÖ-testin, olin kirjastossa ja kiireellä unohdin lukea muistiosiotestin ohjeet ja vastasin kaikkiin muistiosiotestin kysymyksiin luvun "5". Oletin että saan 0 pistettä tästä osiosta, mutta sain kuitenkin 10 eli puolet oikein vaikka vastasin summassa ohittaakseni tämän osion nopeasti.

Sitten huvin vuoksi tein testin uudelleen ja vastasin tahallaan väärin ja laitoin vastauksia aivan summaassa ja kuitenkin tulos oli 110

Tämä on se tieteen kuvalehden sivuilla oleva testi, jonka lehden tilaaja saa romppuna.

Tarkoitatko sinä juuri tätä samaa testiä vai oletko tehnyt Tieteen Kuvalehden vanhemman testin, joissa ei olut eri osioita.

Tässä minun tekemässäni oli erikseen kuvio, matikka, kielellinen osio, muistiosio jne.

Lue lisää

Samasta testistä kyse ja onhan toi vanhakin testi joskus tullut tehtyä. Muusta nyt on paha sanoa yhtään mitään, mutta molemmat olivat varsin hyvin suuntaa antavia CFIT:n suhteen, ainakin omalla kohdallani.

Se kymppi on karvo. Ei mikään 10/20 oikein tulos tms.

sama pässi kirjoitti:

Se kymppi on karvo. Ei mikään 10/20 oikein tulos tms.

Kun katselin sen muistiosion kaavioita ja analysointia se todettiin keskitasoksi. Siis keskitasoa vaikka laitoin kaikkiin vastaukseksi "5"

Eli aivan sama mitä vastas niin tulos aina kohtuullinen. Minun mielestä siinä olisi pitänyt olla maininta "heikko"

Se vanhempi älykkyystesti oli hyvä, mutta sitä ei enää ole sivuilla.

Se kielellinen osio oli lapsellisen helppo ja toisaalta vaati sivistys-sanakirjan hallitsemista, mielestäni älyä ei tuollaisella sivistys-sanatestillä voi mitata.

Ei kaikki ole lukeneet mitään kasvopin kirjoja tai jotain runouden termejä.

voi varmaan vastata kysymykseen, miten tavallinen kansalainen pääsee tekemään tuon mainitsemasi WAIS-testin. Työhaastatteluissa ei ikävä kyllä tuota testiä tehdä. Paljonko testi maksaa ja mitä se pitää sisällään?

Tuo viittaus Mensantestiin on kiintoisa sekin. Tarkoitatko kotitestiä vai ihan sitä tylsää testiä, jossa pitäisi olla pari tuntia hereillä. Sehän merkitsee, että väitteesi mukaan Mensa on standardoinut testinsä päin mäntyä eli ihmiset saavat testissä liian korkeita arvoja. Jotain sellainen olen kyllä epäillytkin kun olen lukenut näitä 'mensalaisten' kommentteja tällä palstalla. Todella älykäs ihminen osaa kirjoittaa ihan selvää suomea ja osaa argumentoida, koska se kuuluu loogisuuteen, mitä taas ÄO-testit nimenomaan mittaavat.

Unettomana psykologina kirjoitti:

voi varmaan vastata kysymykseen, miten tavallinen kansalainen pääsee tekemään tuon mainitsemasi WAIS-testin. Työhaastatteluissa ei ikävä kyllä tuota testiä tehdä. Paljonko testi maksaa ja mitä se pitää sisällään?

Tuo viittaus Mensantestiin on kiintoisa sekin. Tarkoitatko kotitestiä vai ihan sitä tylsää testiä, jossa pitäisi olla pari tuntia hereillä. Sehän merkitsee, että väitteesi mukaan Mensa on standardoinut testinsä päin mäntyä eli ihmiset saavat testissä liian korkeita arvoja. Jotain sellainen olen kyllä epäillytkin kun olen lukenut näitä 'mensalaisten' kommentteja tällä palstalla. Todella älykäs ihminen osaa kirjoittaa ihan selvää suomea ja osaa argumentoida, koska se kuuluu loogisuuteen, mitä taas ÄO-testit nimenomaan mittaavat.

Lue lisää

Olen tehnyt testin työkkärin ammatinvalintapsykologilla uudelleenkouluttautumismielessä.

Unettomana psykologina kirjoitti:

voi varmaan vastata kysymykseen, miten tavallinen kansalainen pääsee tekemään tuon mainitsemasi WAIS-testin. Työhaastatteluissa ei ikävä kyllä tuota testiä tehdä. Paljonko testi maksaa ja mitä se pitää sisällään?

Tuo viittaus Mensantestiin on kiintoisa sekin. Tarkoitatko kotitestiä vai ihan sitä tylsää testiä, jossa pitäisi olla pari tuntia hereillä. Sehän merkitsee, että väitteesi mukaan Mensa on standardoinut testinsä päin mäntyä eli ihmiset saavat testissä liian korkeita arvoja. Jotain sellainen olen kyllä epäillytkin kun olen lukenut näitä 'mensalaisten' kommentteja tällä palstalla. Todella älykäs ihminen osaa kirjoittaa ihan selvää suomea ja osaa argumentoida, koska se kuuluu loogisuuteen, mitä taas ÄO-testit nimenomaan mittaavat.

Lue lisää

WAIS-testin voi tehdä siis vain psykologi (tai psykologian opiskelija harjoittelumielessä) ja aikaa siihen menee noin tunti tai enemmänkin. Itse olen terveyskeskuksessa töissä ja teen WAIS-testejä (tai kouluikäisten vastaavia WISC-testejä) käytännössä aina joko lääkärin/puheterapeutin/terveydenhoitajan/ opettajan lähetteestä tai pyynnöstä esim. tilanteissa, joissa epäillään oppimisvaikeutta, alkavaa dementiaa, halutaan selvittää aivovamman seurauksia tai tutkitaan työkykyä.

Ihan terveille työssäkäyville ihmisille ei mielestäni ole oikein mitään polttavaa tarvetta tehdä WAIS-testiä. Jos joku soittaisi työnumerooni ja pyytäisi että tekisin tuon testin, en pelkästä asiakkaan pyynnöstä lähtisi sitä tekemään kun resurssit ovat niin rajalliset. Ts. joku syy pitäisi olla että testaamiseen ryhtyisin, pelkkä asiakkaan halu tietää ÄO ei riitä. Siitä en tosin tiedä, suostuisiko joku yksityinen psykologi tekemään ÄO-testin maksavalle asiakkaalle. Ehkä, en ole varma.

Tietenkin yksi tapa on pyytää jotain tuttua (vähintään keskivaiheen) psykologian opiskelijaa tekemään WAIS-testi. Itsekin opiskeluaikana harjoittelin testin tekoa tuttaviini, joskin rehellisyyden nimissä on tunnustettava, ettei testaaja ollut silloin paras mahdollinen :) Vielä nykyisinkin jotkut tutut pyytävät että tekisin heille WAIS:in, mutta tapaan kieltäytyä siitä kohteliaasti. Ensinnäkin testin tekeminen on aika työlästä testaajan näkökulmasta ja toiseksi olen kyllästynyt siihen, että aika moni tuttavani on niin pettynyt testitulokseensa, vaikka ovatkin suoriutuneet testissä aivan hyvin.

psykologi vastaa kirjoitti:

WAIS-testin voi tehdä siis vain psykologi (tai psykologian opiskelija harjoittelumielessä) ja aikaa siihen menee noin tunti tai enemmänkin. Itse olen terveyskeskuksessa töissä ja teen WAIS-testejä (tai kouluikäisten vastaavia WISC-testejä) käytännössä aina joko lääkärin/puheterapeutin/terveydenhoitajan/ opettajan lähetteestä tai pyynnöstä esim. tilanteissa, joissa epäillään oppimisvaikeutta, alkavaa dementiaa, halutaan selvittää aivovamman seurauksia tai tutkitaan työkykyä.

Ihan terveille työssäkäyville ihmisille ei mielestäni ole oikein mitään polttavaa tarvetta tehdä WAIS-testiä. Jos joku soittaisi työnumerooni ja pyytäisi että tekisin tuon testin, en pelkästä asiakkaan pyynnöstä lähtisi sitä tekemään kun resurssit ovat niin rajalliset. Ts. joku syy pitäisi olla että testaamiseen ryhtyisin, pelkkä asiakkaan halu tietää ÄO ei riitä. Siitä en tosin tiedä, suostuisiko joku yksityinen psykologi tekemään ÄO-testin maksavalle asiakkaalle. Ehkä, en ole varma.

Tietenkin yksi tapa on pyytää jotain tuttua (vähintään keskivaiheen) psykologian opiskelijaa tekemään WAIS-testi. Itsekin opiskeluaikana harjoittelin testin tekoa tuttaviini, joskin rehellisyyden nimissä on tunnustettava, ettei testaaja ollut silloin paras mahdollinen :) Vielä nykyisinkin jotkut tutut pyytävät että tekisin heille WAIS:in, mutta tapaan kieltäytyä siitä kohteliaasti. Ensinnäkin testin tekeminen on aika työlästä testaajan näkökulmasta ja toiseksi olen kyllästynyt siihen, että aika moni tuttavani on niin pettynyt testitulokseensa, vaikka ovatkin suoriutuneet testissä aivan hyvin.

Lue lisää

Niin ja sen unohdin tuossa äskeisessä vielä mainita, että Mensan testi ja WAIS eroavat toisistaan sekä käytännössä että teoriassa. Mensan testillähän pyritään selvittämään mahdollisimman "kulttuuri-vapaata älykkyyttä" mikä mielestäni tuntuu hassulta idealta, sillä älykkyys on sidottuna kulttuuriin! Ts. sellainen älykkyys joka on olevinaan täysin kulttuurista vapaata, tavoittaa vain pienen osan kaikesta mahdollisesta älykkyydestä.

WAIS-testin (ja muidenkin Wechslerin älykkyystestien) perusideana on se, että älykkyys on kykyä toimia määrätietoisesti, ajatella rationaalisesti ja toimia tehokkaasti ympäristössä. WAIS:ista löytyy siis myös tietynlaista käytännön älykkyyttä sekä sosiaalisten tilanteiden tajua vaativia tehtäviä.

Yksi ero Mensan testiin on myös siinä, että WAIS:issa tarkastellaan kognitiivista suoriutumista kokonaisvaltaisemmin. Itseasiassa mielestäni on parempi kutsua WAIS:ia esim. kykyprofiilin selvittämisen menetelmäksi kuin ÄO-testiksi. WAIS-III (eli testin uusin versio) sisältää neljä faktoria: 1) kielellinen ymmärtäminen (mm. sanavarasto ja yleistietous-tehtävät), 2) havainnon organisaatio (mm. kuutiotehtävät, kuvien järjestämistehtävät) 3)työmuisti sekä 4) proesssointinopeus.

Sekin ero Mensan ja WAIS-testillä on, ettei Mensan testillä ole kai muuta kuin kuriositeettiarvoa, kun taas WAIS on laajassa kliinisessä käytössä.

psykologi vastaa kirjoitti:

Niin ja sen unohdin tuossa äskeisessä vielä mainita, että Mensan testi ja WAIS eroavat toisistaan sekä käytännössä että teoriassa. Mensan testillähän pyritään selvittämään mahdollisimman "kulttuuri-vapaata älykkyyttä" mikä mielestäni tuntuu hassulta idealta, sillä älykkyys on sidottuna kulttuuriin! Ts. sellainen älykkyys joka on olevinaan täysin kulttuurista vapaata, tavoittaa vain pienen osan kaikesta mahdollisesta älykkyydestä.

WAIS-testin (ja muidenkin Wechslerin älykkyystestien) perusideana on se, että älykkyys on kykyä toimia määrätietoisesti, ajatella rationaalisesti ja toimia tehokkaasti ympäristössä. WAIS:ista löytyy siis myös tietynlaista käytännön älykkyyttä sekä sosiaalisten tilanteiden tajua vaativia tehtäviä.

Yksi ero Mensan testiin on myös siinä, että WAIS:issa tarkastellaan kognitiivista suoriutumista kokonaisvaltaisemmin. Itseasiassa mielestäni on parempi kutsua WAIS:ia esim. kykyprofiilin selvittämisen menetelmäksi kuin ÄO-testiksi. WAIS-III (eli testin uusin versio) sisältää neljä faktoria: 1) kielellinen ymmärtäminen (mm. sanavarasto ja yleistietous-tehtävät), 2) havainnon organisaatio (mm. kuutiotehtävät, kuvien järjestämistehtävät) 3)työmuisti sekä 4) proesssointinopeus.

Sekin ero Mensan ja WAIS-testillä on, ettei Mensan testillä ole kai muuta kuin kuriositeettiarvoa, kun taas WAIS on laajassa kliinisessä käytössä.

Lue lisää

sellaiselta testiltä, jonka haluaisin tehdä. Ajattelen itsekin älykkyydestä tismalleen WAISin teorian tavalla. Ei ole mielekästä tehdä vain kuviopäättelytehtäviä, ÄO-testin täytyy olla jotenkin sidoksissa reaalimaailman ongelmiin ja älykkyys on nimenomaan kulttuurisidonnaista. Jos "testiälykäs" ihminen ei osaa tehdä mitään järkevää tässä maailmassa, ei hän tunnu kovin älykkäältä vaan pikemminkin keskiarvoa tyhmemmältä.

Täytyypä "teeskennellä" Forrest Gumpia, jotta saan lähetteen. Matka pöpilään voi alkaa.

psykologi vastaa kirjoitti:

Niin ja sen unohdin tuossa äskeisessä vielä mainita, että Mensan testi ja WAIS eroavat toisistaan sekä käytännössä että teoriassa. Mensan testillähän pyritään selvittämään mahdollisimman "kulttuuri-vapaata älykkyyttä" mikä mielestäni tuntuu hassulta idealta, sillä älykkyys on sidottuna kulttuuriin! Ts. sellainen älykkyys joka on olevinaan täysin kulttuurista vapaata, tavoittaa vain pienen osan kaikesta mahdollisesta älykkyydestä.

WAIS-testin (ja muidenkin Wechslerin älykkyystestien) perusideana on se, että älykkyys on kykyä toimia määrätietoisesti, ajatella rationaalisesti ja toimia tehokkaasti ympäristössä. WAIS:ista löytyy siis myös tietynlaista käytännön älykkyyttä sekä sosiaalisten tilanteiden tajua vaativia tehtäviä.

Yksi ero Mensan testiin on myös siinä, että WAIS:issa tarkastellaan kognitiivista suoriutumista kokonaisvaltaisemmin. Itseasiassa mielestäni on parempi kutsua WAIS:ia esim. kykyprofiilin selvittämisen menetelmäksi kuin ÄO-testiksi. WAIS-III (eli testin uusin versio) sisältää neljä faktoria: 1) kielellinen ymmärtäminen (mm. sanavarasto ja yleistietous-tehtävät), 2) havainnon organisaatio (mm. kuutiotehtävät, kuvien järjestämistehtävät) 3)työmuisti sekä 4) proesssointinopeus.

Sekin ero Mensan ja WAIS-testillä on, ettei Mensan testillä ole kai muuta kuin kuriositeettiarvoa, kun taas WAIS on laajassa kliinisessä käytössä.

Lue lisää

Noudattaako WAIS myös normaalijakaumaa? Ja niin, edelleen... onko kukaan tutkinut korrellaatiota mensan testin ja WAIS:n välillä?

mensallahan älyn sovellukset täysin sivuseikka jne. Usein muistan myös lukeneeni, että mensan mittapuun mukaan huippuälykkäät pärjäilevät elämässä normaaliälyistä heikommin... voisiko siis odottaa että nämä "nerot" pärjäisivät itseasiassa WAIS:ssa vain(?) karvon mukaisesti vai miten..?

Onko tietoa mahdollisista tutkimuksista?

.............................. kirjoitti:

Noudattaako WAIS myös normaalijakaumaa? Ja niin, edelleen... onko kukaan tutkinut korrellaatiota mensan testin ja WAIS:n välillä?

mensallahan älyn sovellukset täysin sivuseikka jne. Usein muistan myös lukeneeni, että mensan mittapuun mukaan huippuälykkäät pärjäilevät elämässä normaaliälyistä heikommin... voisiko siis odottaa että nämä "nerot" pärjäisivät itseasiassa WAIS:ssa vain(?) karvon mukaisesti vai miten..?

Onko tietoa mahdollisista tutkimuksista?

Lue lisää

Kyllä, WAIS noudattaa normaalijakaumaa, keskiarvo 100 ja hajonta 15. Lisää tietoa löytyy esim. osoitteesta

http://www.testilautakunta.fi/sanalliset_kuvaukset.pdf

Olen itsekin miettinyt tuota mensan testin ja WAISin välistä korrelaatiota. Varmaan jotain tutkimustietoa asiasta löytyy, mutta kotikoneeltani en pääse sellaisten tiedelehtien sivuille joilta asiaa voisi selvittää. Oma kliininen kokemukseni on kuitenkin, että korrelaatio ei ehkä ole kovin merkittävä. Ts. olen testannut henkilöitä, joiden älykkyys on mensan testin mukaan tavallista korkeampaa, mutta WAIS:illa taas aivan keskivertoa. Ketään poikkeuksellisen älykästä en ole WAISilla edes päässyt testaamaan.

Mensan testi ei tosiaan kerro juuri mitään siitä miten ihminen pärjää arkielämässä. Sen sijaan WAISissa hyvä tarkoittaa, että ihminen on (mm.) yleissivistynyt, hallitsee laajan sanavaraston, ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa, hallitsee sekä kielellisen että ei-kielellisen (spatiaalisen/havainnollisen) päättelyn, hänellä on hyvät visuokonstruktiiviset taidot, laaja työmuistin kapasiteetti sekä nopea tiedonkäsittely.... siis tämä vaatii tosi paljon ja paljon pienemmälläkin älykkyydellä tulee aivan mainiosti toimeen.

Omaksi älykkyydeksi olen muuten muutamien WAISin osioiden (merkkikoe, merkintunnistus, numerosarjat, matriisipäättely) arvioinut vähän päälle sata, eikä se harmita yhtään :D

psykologi vastaa kirjoitti:

Kyllä, WAIS noudattaa normaalijakaumaa, keskiarvo 100 ja hajonta 15. Lisää tietoa löytyy esim. osoitteesta

http://www.testilautakunta.fi/sanalliset_kuvaukset.pdf

Olen itsekin miettinyt tuota mensan testin ja WAISin välistä korrelaatiota. Varmaan jotain tutkimustietoa asiasta löytyy, mutta kotikoneeltani en pääse sellaisten tiedelehtien sivuille joilta asiaa voisi selvittää. Oma kliininen kokemukseni on kuitenkin, että korrelaatio ei ehkä ole kovin merkittävä. Ts. olen testannut henkilöitä, joiden älykkyys on mensan testin mukaan tavallista korkeampaa, mutta WAIS:illa taas aivan keskivertoa. Ketään poikkeuksellisen älykästä en ole WAISilla edes päässyt testaamaan.

Mensan testi ei tosiaan kerro juuri mitään siitä miten ihminen pärjää arkielämässä. Sen sijaan WAISissa hyvä tarkoittaa, että ihminen on (mm.) yleissivistynyt, hallitsee laajan sanavaraston, ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa, hallitsee sekä kielellisen että ei-kielellisen (spatiaalisen/havainnollisen) päättelyn, hänellä on hyvät visuokonstruktiiviset taidot, laaja työmuistin kapasiteetti sekä nopea tiedonkäsittely.... siis tämä vaatii tosi paljon ja paljon pienemmälläkin älykkyydellä tulee aivan mainiosti toimeen.

Omaksi älykkyydeksi olen muuten muutamien WAISin osioiden (merkkikoe, merkintunnistus, numerosarjat, matriisipäättely) arvioinut vähän päälle sata, eikä se harmita yhtään :D

Lue lisää

huippuälykkäät sitten oikein luuraavat? Jossakinhan heidän täytyy olla, koska heitä pitäisi olla tuollaiset 50 000- 100 000 Suomessakin. Jos poislasketaan vanhukset, niin kaiken järjen mukaan WAIS-testiin pitäisi eksyä myös huippuälykkäitä. Vai onko niin, että testiä ei yleisesti tunneta, jolloin siihen eivät älykkäät ihmiset hakeudu.

Mensan testissähän suunnilleen puolet osallistujista läpäisee tuon "nerorajan", mutta ilmeisesti he tietävät oman kykynsä hyvin, koska osaavat hakeutua testiin. Sen sijaan WAIS-testiin ei tuon kertomasi perusteella ole helppoa hakeutua. Voi tulla tenkkapoo ja käsitys omasta itsestä saattaa lässähtää pahanpäiväisesti.

Toinen mahdollisuus on se, että WAIS on liian tiukka, jos se ei anna juuri kenellekään korkeita arvoja. Ilmeisesti testi on kuitenkin kalibroitu USA:ssa, jossa testataan kaikkia vauvoista vaareihin? Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi, että te psykologit kerrotte ihmisille WAIS:ista enemmän ja jopa alatte testata ihmisiä sen perusteella. Sen antama käsitys älykkyyden luonteesta vastaa todellisuutta huomattavasti paremmin kuin älykkyyden käsittäminen pelkäksi loogiseksi päättelykyvyksi. (Tosin saattaa olla, että tietyt erityislahjakkuudet eivät saavuta nerorajaa tuon testi avulla).

psykologi vastaa kirjoitti:

Niin ja sen unohdin tuossa äskeisessä vielä mainita, että Mensan testi ja WAIS eroavat toisistaan sekä käytännössä että teoriassa. Mensan testillähän pyritään selvittämään mahdollisimman "kulttuuri-vapaata älykkyyttä" mikä mielestäni tuntuu hassulta idealta, sillä älykkyys on sidottuna kulttuuriin! Ts. sellainen älykkyys joka on olevinaan täysin kulttuurista vapaata, tavoittaa vain pienen osan kaikesta mahdollisesta älykkyydestä.

WAIS-testin (ja muidenkin Wechslerin älykkyystestien) perusideana on se, että älykkyys on kykyä toimia määrätietoisesti, ajatella rationaalisesti ja toimia tehokkaasti ympäristössä. WAIS:ista löytyy siis myös tietynlaista käytännön älykkyyttä sekä sosiaalisten tilanteiden tajua vaativia tehtäviä.

Yksi ero Mensan testiin on myös siinä, että WAIS:issa tarkastellaan kognitiivista suoriutumista kokonaisvaltaisemmin. Itseasiassa mielestäni on parempi kutsua WAIS:ia esim. kykyprofiilin selvittämisen menetelmäksi kuin ÄO-testiksi. WAIS-III (eli testin uusin versio) sisältää neljä faktoria: 1) kielellinen ymmärtäminen (mm. sanavarasto ja yleistietous-tehtävät), 2) havainnon organisaatio (mm. kuutiotehtävät, kuvien järjestämistehtävät) 3)työmuisti sekä 4) proesssointinopeus.

Sekin ero Mensan ja WAIS-testillä on, ettei Mensan testillä ole kai muuta kuin kuriositeettiarvoa, kun taas WAIS on laajassa kliinisessä käytössä.

Lue lisää

Nyt jotenkin tuntuu että asioilla ovat kateelliset jotka eivät koskaan tule pääsemään MENSA'n jäseneksi.
Eikö ole "älykästä", sanon kuitenkin fiksua ajatella, että:
* jos yksi todistaa väitteen tahi "faktan" vääräksi, se väite tahi "fakta" muuttuu fiktioksi, eli ns. valheeksi, paikkaansapitämättömäksi, koska sitä ei enää voi yleistää? Tummaihoisia on moitittu "tyhmemmiksi", johtuen kulttuurillisista syistä. Minkä ihmeen takia Suomen yliopistot ovat täynnä tummaihoisia? Vaihto-oppilaita Afrikan maista? Mihin he ovat kadottaneet kulttuurinsa?
* Ihmisten leimaaminen ja lokeroiminen, älykkäisiin ja tyhmiin, on mielestäni absurdia. On tyhmää sanoa yhteen ääneen ettei ihmisen älykkyys muutu elämän aikana ja että mitä enemmän ajattelee sitä enemmän kehittyy älyllisesti! Täh? Kyllä ihmisen älykkyys muuttuu, eikä se todellakaan ole kulttuuriin sidottu. Väite että alkoholi tekee tyhmemmäksi sillä se tappaa aivosoluja...jaas, jotenkin arveluuttaa ja pohdituttaa, "suomalaisittain" kulttuurillisesti: sittenhän suomalaiset ovat aika tyhmää kansaa, ottaen huomioon Finlandian, ja Kossun yms :) Kuinka moni teistä puoltaa tätä väitettä? Arvaan, ei kovin moni.
Ottakaa huomioon sen, että Suomi on aika korkealla sijalla kun ottaa muut maat huomioon, henkirikoksissa. Myös kossun lipittämisessä. Molemmat kielii vahvasti omantunnon puutteesta, itsetunnon olemattomuudesta, mielisairaudesta, ja kas kas...: tyhmyydestä. En silti menis vannomaan suomalaisten tyhmyyteen, sillä onhan meillä yliopistoja ja niissä käyviä. Aika paljon. Että näin.

missä ne kirjoitti:

huippuälykkäät sitten oikein luuraavat? Jossakinhan heidän täytyy olla, koska heitä pitäisi olla tuollaiset 50 000- 100 000 Suomessakin. Jos poislasketaan vanhukset, niin kaiken järjen mukaan WAIS-testiin pitäisi eksyä myös huippuälykkäitä. Vai onko niin, että testiä ei yleisesti tunneta, jolloin siihen eivät älykkäät ihmiset hakeudu.

Mensan testissähän suunnilleen puolet osallistujista läpäisee tuon "nerorajan", mutta ilmeisesti he tietävät oman kykynsä hyvin, koska osaavat hakeutua testiin. Sen sijaan WAIS-testiin ei tuon kertomasi perusteella ole helppoa hakeutua. Voi tulla tenkkapoo ja käsitys omasta itsestä saattaa lässähtää pahanpäiväisesti.

Toinen mahdollisuus on se, että WAIS on liian tiukka, jos se ei anna juuri kenellekään korkeita arvoja. Ilmeisesti testi on kuitenkin kalibroitu USA:ssa, jossa testataan kaikkia vauvoista vaareihin? Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi, että te psykologit kerrotte ihmisille WAIS:ista enemmän ja jopa alatte testata ihmisiä sen perusteella. Sen antama käsitys älykkyyden luonteesta vastaa todellisuutta huomattavasti paremmin kuin älykkyyden käsittäminen pelkäksi loogiseksi päättelykyvyksi. (Tosin saattaa olla, että tietyt erityislahjakkuudet eivät saavuta nerorajaa tuon testi avulla).

Lue lisää

En usko, että WAIS on suinkaan liian tiukka. Päinvastoin, sitähän (etenkin aiempian versioita) on kritisoitu siitä että se ei erottele tarpeeksi hyvin jakauman yläpäässä. Testi on myös standardoitu suomalaisella väestöllä, joten kyllä niitä WAIS:in suomalaisia "huippuälykkäitä" on oikeasti olemassa ja ihan tavallisia ihmisiä he siis ovat :)

En tosin tiedä miksi suomalainen väestö tulisi testata yleisesti. Tai no, ehkä aiempaa testaustietoa voitaisiin käyttää hyväksi jos esim. myöhemmin epäiltäisiin kognitiivisen tason heikentymistä vaikka dementian, aivovamman yms. johdosta. Toisaalta en kyllä usko, että väestön testaus tulee laajenemaan. Ajankäytön resurssit ovat ainakin näin tk-psykologeilla tosi rajalliset.

Esimerkiksi vain osa 5-vuotiaista lapsista "pääsee" tekemään vastaavan lasten älykkyystestin eli WPPSIn. Neuvolasta lähetetään minulle vain sellaiset tapaukset, joissa on epäily kehitysviiveestä ja siten on syytä tehdä tutkimukset. Suurin osa lapsista ei näitä tutkimuksia siis tarvitse, aikusiin pätee aika lailla sama.

Luulen, että ihmiset jotka pärjäävät tosi hyvin WAISissa pärjäävät elämässään muutenkin aivan hyvin eikä heille suuren ÄO:n tunteminen tuo välttämättä mitään laadullista lisäarvoa elämään. Sen sijaan sellaisilla henkilöillä, joilla on esim. aivovamma, dementiaepäily, oppimisvaikeus, psykiatristen sairauksien aiheuttamaa kognitiivista heikentymää yms. on tärkeää selvittää kognitiivista suoriutumista mm. WAIS-testillä. Tällöin ÄO-tutkimus antaa tietoa mm. asiakkaan heikoista ja vahvoista aloista, työkyvystä, kuntoutumismahdollisuuksista jne. Ymmärrän kyllä, että olisi myös ihan kiva tavallaan tietää oma älykkyysosamäärä! Itseänikin vähän vielä harmittaa kun opiskeluaikana en älynnyt pyytää jotain vanhempaa opiskelijaa tekemään minulle tuon testin :)

Valkoihoinen_Mensalainen84 kirjoitti:

Nyt jotenkin tuntuu että asioilla ovat kateelliset jotka eivät koskaan tule pääsemään MENSA'n jäseneksi.
Eikö ole "älykästä", sanon kuitenkin fiksua ajatella, että:
* jos yksi todistaa väitteen tahi "faktan" vääräksi, se väite tahi "fakta" muuttuu fiktioksi, eli ns. valheeksi, paikkaansapitämättömäksi, koska sitä ei enää voi yleistää? Tummaihoisia on moitittu "tyhmemmiksi", johtuen kulttuurillisista syistä. Minkä ihmeen takia Suomen yliopistot ovat täynnä tummaihoisia? Vaihto-oppilaita Afrikan maista? Mihin he ovat kadottaneet kulttuurinsa?
* Ihmisten leimaaminen ja lokeroiminen, älykkäisiin ja tyhmiin, on mielestäni absurdia. On tyhmää sanoa yhteen ääneen ettei ihmisen älykkyys muutu elämän aikana ja että mitä enemmän ajattelee sitä enemmän kehittyy älyllisesti! Täh? Kyllä ihmisen älykkyys muuttuu, eikä se todellakaan ole kulttuuriin sidottu. Väite että alkoholi tekee tyhmemmäksi sillä se tappaa aivosoluja...jaas, jotenkin arveluuttaa ja pohdituttaa, "suomalaisittain" kulttuurillisesti: sittenhän suomalaiset ovat aika tyhmää kansaa, ottaen huomioon Finlandian, ja Kossun yms :) Kuinka moni teistä puoltaa tätä väitettä? Arvaan, ei kovin moni.
Ottakaa huomioon sen, että Suomi on aika korkealla sijalla kun ottaa muut maat huomioon, henkirikoksissa. Myös kossun lipittämisessä. Molemmat kielii vahvasti omantunnon puutteesta, itsetunnon olemattomuudesta, mielisairaudesta, ja kas kas...: tyhmyydestä. En silti menis vannomaan suomalaisten tyhmyyteen, sillä onhan meillä yliopistoja ja niissä käyviä. Aika paljon. Että näin.

Lue lisää

Heh, joko tuo oli älytön provo tai sitten minä olen ihan ******n tyhmä kun en tajunnut tuosta yhtään mitään :D

psykologi vastaa kirjoitti:

En usko, että WAIS on suinkaan liian tiukka. Päinvastoin, sitähän (etenkin aiempian versioita) on kritisoitu siitä että se ei erottele tarpeeksi hyvin jakauman yläpäässä. Testi on myös standardoitu suomalaisella väestöllä, joten kyllä niitä WAIS:in suomalaisia "huippuälykkäitä" on oikeasti olemassa ja ihan tavallisia ihmisiä he siis ovat :)

En tosin tiedä miksi suomalainen väestö tulisi testata yleisesti. Tai no, ehkä aiempaa testaustietoa voitaisiin käyttää hyväksi jos esim. myöhemmin epäiltäisiin kognitiivisen tason heikentymistä vaikka dementian, aivovamman yms. johdosta. Toisaalta en kyllä usko, että väestön testaus tulee laajenemaan. Ajankäytön resurssit ovat ainakin näin tk-psykologeilla tosi rajalliset.

Esimerkiksi vain osa 5-vuotiaista lapsista "pääsee" tekemään vastaavan lasten älykkyystestin eli WPPSIn. Neuvolasta lähetetään minulle vain sellaiset tapaukset, joissa on epäily kehitysviiveestä ja siten on syytä tehdä tutkimukset. Suurin osa lapsista ei näitä tutkimuksia siis tarvitse, aikusiin pätee aika lailla sama.

Luulen, että ihmiset jotka pärjäävät tosi hyvin WAISissa pärjäävät elämässään muutenkin aivan hyvin eikä heille suuren ÄO:n tunteminen tuo välttämättä mitään laadullista lisäarvoa elämään. Sen sijaan sellaisilla henkilöillä, joilla on esim. aivovamma, dementiaepäily, oppimisvaikeus, psykiatristen sairauksien aiheuttamaa kognitiivista heikentymää yms. on tärkeää selvittää kognitiivista suoriutumista mm. WAIS-testillä. Tällöin ÄO-tutkimus antaa tietoa mm. asiakkaan heikoista ja vahvoista aloista, työkyvystä, kuntoutumismahdollisuuksista jne. Ymmärrän kyllä, että olisi myös ihan kiva tavallaan tietää oma älykkyysosamäärä! Itseänikin vähän vielä harmittaa kun opiskeluaikana en älynnyt pyytää jotain vanhempaa opiskelijaa tekemään minulle tuon testin :)

Lue lisää

minulle psykologi on ilmeisesti tehnyt waisIII testin.
tuloksista sanoi suullisesti sen verran, että kielellinen puoli hyvää keskitasoa, ja matriisipäättely ja jokin puna-valko-palikoitten vääntäminen (eteeni levitetyn kuvan mukaiseksi) meni molemmat kuulemma "hirveän hyvin", sanoi myös että yleinen päättely "oikein hyvää tasoa".
seuraa pieni kysymysryöppy:
mitataanko tällä matriisitestillä juuri "yleistä päättelyä" ja jos ei, niin millä?
entä mitä "yleinen päättely" tarkemmin ottaen tarkoittaa?
entä tuo "palikkapyörittelytesti", mitä siinä tarkkaan ottaen mitataan?
entä mitä "kielellinen" puoli tarkoittaa?
voiko em. mainittuja psykologin puheita mainita äo-lukuina tai antaa muuta tarkempaa tietoa esim kuinka suuri osa väestöstä saavuttaa edellä mainittujen testien "hyvän keskitason" ja "oikein hyvän tason"/"hirveän hyvän tason"?

Valkoihoinen_Mensalainen84 kirjoitti:

Nyt jotenkin tuntuu että asioilla ovat kateelliset jotka eivät koskaan tule pääsemään MENSA'n jäseneksi.
Eikö ole "älykästä", sanon kuitenkin fiksua ajatella, että:
* jos yksi todistaa väitteen tahi "faktan" vääräksi, se väite tahi "fakta" muuttuu fiktioksi, eli ns. valheeksi, paikkaansapitämättömäksi, koska sitä ei enää voi yleistää? Tummaihoisia on moitittu "tyhmemmiksi", johtuen kulttuurillisista syistä. Minkä ihmeen takia Suomen yliopistot ovat täynnä tummaihoisia? Vaihto-oppilaita Afrikan maista? Mihin he ovat kadottaneet kulttuurinsa?
* Ihmisten leimaaminen ja lokeroiminen, älykkäisiin ja tyhmiin, on mielestäni absurdia. On tyhmää sanoa yhteen ääneen ettei ihmisen älykkyys muutu elämän aikana ja että mitä enemmän ajattelee sitä enemmän kehittyy älyllisesti! Täh? Kyllä ihmisen älykkyys muuttuu, eikä se todellakaan ole kulttuuriin sidottu. Väite että alkoholi tekee tyhmemmäksi sillä se tappaa aivosoluja...jaas, jotenkin arveluuttaa ja pohdituttaa, "suomalaisittain" kulttuurillisesti: sittenhän suomalaiset ovat aika tyhmää kansaa, ottaen huomioon Finlandian, ja Kossun yms :) Kuinka moni teistä puoltaa tätä väitettä? Arvaan, ei kovin moni.
Ottakaa huomioon sen, että Suomi on aika korkealla sijalla kun ottaa muut maat huomioon, henkirikoksissa. Myös kossun lipittämisessä. Molemmat kielii vahvasti omantunnon puutteesta, itsetunnon olemattomuudesta, mielisairaudesta, ja kas kas...: tyhmyydestä. En silti menis vannomaan suomalaisten tyhmyyteen, sillä onhan meillä yliopistoja ja niissä käyviä. Aika paljon. Että näin.

Lue lisää

Minusta olisi ensinnäkin hyvä, jos te mensalaiset valitsisitte sellaisen henkilön, joka osaa argumentoida ja antaisi hänen hoitaa nämä vastaiskut. Ainoa argumentti, jonka löysin tekstistäsi on: älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista. Ei varmasti olekaan, jos ja vain jos ajatellaan älykkyyttä jonkinlaisena luonnonvakiona, jota jollakin on ja toisella ei. Ja jollakin kansalla on enemmän jne.

Mutta ongelmana tässä on se, että ihmistieteissä myös tulkinta vaikuttaa todellisuuteen eli tässä tapauksessa älykkyyden määritelmään. Jos älykkyydeksi tulkitaan vain se, että joku henkilö kykenee länsimailla opittujen logiikan pelisääntöjen ja aikakäsityksen mukaiseen nopeaan toimintaan ja päättelyyn, silloin älykkyys ilmiönä koskee suurelta osin - yllätys yllätys - meitä länsimailla asuvia. Jos taas älykkyys käsitetään laajasti yksilön kyvyksi adaptoitua ympäristöön ja myös muuttaa sitä, silloin maailmassa onkin yllättävän paljon älykkäitä ihmisiä.

Mitä tulee älykkyyden muuttumiseen vuosien varrella, kyse lienee lähinnä tietomäärän kasvamisesta. Tiedon soveltaminen ja ajattelemisen oppiminenkin on älykkyyttä, mutta tätähän ei mitata esim. Mensan testissä. Sinä ilmeisesti käsität kulttuurin jonkinlaiseksi välttämättömyydeksi, joka sitoo ihmisen älykkyyttä. Kulttuuri on pikemminkin se elämä, jota me elämme aisteillamme ja järjellämme: sen antamin kriteerein me myös luokittelemme ihmiset älykkäiksi ja vähemmän älykkäiksi.

Laaja-alainen ja suppea älykkyyden käsittäminen ovat tässä keskustelussa olleet pohdinnan kohteina, ei Mensa sinänsä. Minua innosti WAIS-testissä nimenomaan se, että se tulee lähelle arkipäivän älykkyyttä ja siinä ilmeisesti kyetään tutkimaan ihmisen älykkyyttä monelta eri kantilta. Jotakin jää silti mittaamisen ulkopuolelle, kuten sosiaalinen älykkyys.

Physicist87 kirjoitti:

minulle psykologi on ilmeisesti tehnyt waisIII testin.
tuloksista sanoi suullisesti sen verran, että kielellinen puoli hyvää keskitasoa, ja matriisipäättely ja jokin puna-valko-palikoitten vääntäminen (eteeni levitetyn kuvan mukaiseksi) meni molemmat kuulemma "hirveän hyvin", sanoi myös että yleinen päättely "oikein hyvää tasoa".
seuraa pieni kysymysryöppy:
mitataanko tällä matriisitestillä juuri "yleistä päättelyä" ja jos ei, niin millä?
entä mitä "yleinen päättely" tarkemmin ottaen tarkoittaa?
entä tuo "palikkapyörittelytesti", mitä siinä tarkkaan ottaen mitataan?
entä mitä "kielellinen" puoli tarkoittaa?
voiko em. mainittuja psykologin puheita mainita äo-lukuina tai antaa muuta tarkempaa tietoa esim kuinka suuri osa väestöstä saavuttaa edellä mainittujen testien "hyvän keskitason" ja "oikein hyvän tason"/"hirveän hyvän tason"?

Lue lisää

Yleistä päättelyä WAISissa selvitetään useammalla tehtävällä, sekä kielellisillä että ei-kielellisillä. Matriisitehtävä liittyy paljolti ei-kielelliseen yleiseen päättelykykyyn eli se edellyttää mm.analogista päättelyä, yksityiskohtien havaitsemista, spatiaalista havaitsemista, visuaalista tiedonkäsittelyä ja keskittymiskykyä.
Tuo ei-kielellinen päättelykyky ja spatiaalinen havaitseminen näyttääkin olevan sinun vahva alueesi, sillä myös kuutiotehtävä (palikkatehtävä) edellyttää spatiaalista havaitsemista, visuaalista prosessointia, loogista ajattelua, päättelykykyä, ei-kielellisten käsitteiden muodostamista jne.

Kielellinen puoli viittaa kielellisiin tehtäviin, ts. niihin tehtäviin joissa täytyy vastata psykologin esittämiin kysymyksiin. Kielellisen puolen useissa eri tehtävissä selvitetään mm. kulttuuriin liittyvää tuntemusta, sanojen ymmärtämistä, kielellistä päättelykykyä, kielellistä sujuvuutta, sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä, käytännön arvostelukykyä, lyhytkestoista kielellistä muistamista, pitkäkestosita kielellistä muistamista jne.

Keskitason suoriutuminen vastaa ÄO välillä 90-110. Tällä välillä suoriutuu 50% väestöstä. Vähän yli keskitason on taas ÄO välillä 111-120 (15% väestöstä). Selvästi yli keskitason on 121-130 (6% väestöstä). Erittäin hyvää suoriutumista on yli 131 pisteen ylittänyt ÄO (1% väestöstä). En osaa täysin varmasti sanoa, mitä tarkalleen ottaen psykologisi on tarkoittanut kuvauksillaan, mutta olettaisin tuon "hirveän hyvän" olleen yli 131 ja "oikein hyvän" olleen 121-130. Kielellinen puoli sinulla on hyvin todennäköisesti ollut välillä 111-120. Eli kognitiivisia resursseja sinulta kyllä löytyy tosi mukavasti :)

psykologi vastaa kirjoitti:

Yleistä päättelyä WAISissa selvitetään useammalla tehtävällä, sekä kielellisillä että ei-kielellisillä. Matriisitehtävä liittyy paljolti ei-kielelliseen yleiseen päättelykykyyn eli se edellyttää mm.analogista päättelyä, yksityiskohtien havaitsemista, spatiaalista havaitsemista, visuaalista tiedonkäsittelyä ja keskittymiskykyä.
Tuo ei-kielellinen päättelykyky ja spatiaalinen havaitseminen näyttääkin olevan sinun vahva alueesi, sillä myös kuutiotehtävä (palikkatehtävä) edellyttää spatiaalista havaitsemista, visuaalista prosessointia, loogista ajattelua, päättelykykyä, ei-kielellisten käsitteiden muodostamista jne.

Kielellinen puoli viittaa kielellisiin tehtäviin, ts. niihin tehtäviin joissa täytyy vastata psykologin esittämiin kysymyksiin. Kielellisen puolen useissa eri tehtävissä selvitetään mm. kulttuuriin liittyvää tuntemusta, sanojen ymmärtämistä, kielellistä päättelykykyä, kielellistä sujuvuutta, sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä, käytännön arvostelukykyä, lyhytkestoista kielellistä muistamista, pitkäkestosita kielellistä muistamista jne.

Keskitason suoriutuminen vastaa ÄO välillä 90-110. Tällä välillä suoriutuu 50% väestöstä. Vähän yli keskitason on taas ÄO välillä 111-120 (15% väestöstä). Selvästi yli keskitason on 121-130 (6% väestöstä). Erittäin hyvää suoriutumista on yli 131 pisteen ylittänyt ÄO (1% väestöstä). En osaa täysin varmasti sanoa, mitä tarkalleen ottaen psykologisi on tarkoittanut kuvauksillaan, mutta olettaisin tuon "hirveän hyvän" olleen yli 131 ja "oikein hyvän" olleen 121-130. Kielellinen puoli sinulla on hyvin todennäköisesti ollut välillä 111-120. Eli kognitiivisia resursseja sinulta kyllä löytyy tosi mukavasti :)

Lue lisää

Mulle on tehty WAIS:n testi ja sen mukaan mä kuuluun siihen 1%:n porukkaan, kun mulla tulokseksi tuli 144. Teen p****duunia, syön masennuslääkkeitä, juon kaljaa ja yritän päästä irti tupakasta. Aikalailla normaalia elämää. Älykkyydestä ei sinänsä ole mitään hyötyä, jos sitä ei osaa käyttää.

taas. kirjoitti:

Minusta olisi ensinnäkin hyvä, jos te mensalaiset valitsisitte sellaisen henkilön, joka osaa argumentoida ja antaisi hänen hoitaa nämä vastaiskut. Ainoa argumentti, jonka löysin tekstistäsi on: älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista. Ei varmasti olekaan, jos ja vain jos ajatellaan älykkyyttä jonkinlaisena luonnonvakiona, jota jollakin on ja toisella ei. Ja jollakin kansalla on enemmän jne.

Mutta ongelmana tässä on se, että ihmistieteissä myös tulkinta vaikuttaa todellisuuteen eli tässä tapauksessa älykkyyden määritelmään. Jos älykkyydeksi tulkitaan vain se, että joku henkilö kykenee länsimailla opittujen logiikan pelisääntöjen ja aikakäsityksen mukaiseen nopeaan toimintaan ja päättelyyn, silloin älykkyys ilmiönä koskee suurelta osin - yllätys yllätys - meitä länsimailla asuvia. Jos taas älykkyys käsitetään laajasti yksilön kyvyksi adaptoitua ympäristöön ja myös muuttaa sitä, silloin maailmassa onkin yllättävän paljon älykkäitä ihmisiä.

Mitä tulee älykkyyden muuttumiseen vuosien varrella, kyse lienee lähinnä tietomäärän kasvamisesta. Tiedon soveltaminen ja ajattelemisen oppiminenkin on älykkyyttä, mutta tätähän ei mitata esim. Mensan testissä. Sinä ilmeisesti käsität kulttuurin jonkinlaiseksi välttämättömyydeksi, joka sitoo ihmisen älykkyyttä. Kulttuuri on pikemminkin se elämä, jota me elämme aisteillamme ja järjellämme: sen antamin kriteerein me myös luokittelemme ihmiset älykkäiksi ja vähemmän älykkäiksi.

Laaja-alainen ja suppea älykkyyden käsittäminen ovat tässä keskustelussa olleet pohdinnan kohteina, ei Mensa sinänsä. Minua innosti WAIS-testissä nimenomaan se, että se tulee lähelle arkipäivän älykkyyttä ja siinä ilmeisesti kyetään tutkimaan ihmisen älykkyyttä monelta eri kantilta. Jotakin jää silti mittaamisen ulkopuolelle, kuten sosiaalinen älykkyys.

Lue lisää

On ilahduttavaa, että joskus pyritään keskusteluissa myös tuomaan esille älykkyyttä kokonaisuudessaan. Minusta on täysin selvää, että mitä laajemmin ihmisen älyllisiä kykyjä tietty testi pystyy kartoittamaan, sitä parempi testi on. Älykkyys on sekä kykyä ymmärtää että soveltaa tietoa tietyssä kulttuurisessa viitekehyksessä.

Minusta on täysin selvää, että henkilö, joka saavuttaa huipputason kuviopäättelyssä, mutta jonka muut älylliset kyvyt ovat keskinkertaisia, on vähemmän älykäs kuin se, joka useimmat tai jopa kaikki älylliset kyvyt ovat korkeaa tasoa, vaikka tämä henkilö ei kuviopäättelyssä saavuttaisikaan yhtä korkeaa tasoa kuin ensinmainittu henkilö. Kaikkein arvostettavimpia älyllisiä kykyjä on kyky monimutkaiseen abstraktiin ajatteluun.

Tavallaan kulttuurimme on aina tiennyt mitä todellinen älykkyys on. Arvostamme henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet merkittäviä saavutuksia intellektuaalisen elämän alueella. Ilmaukset "nero", "intellektuelli", "viisas" tai "älykäs" kertovat kieltä ymmärtävälle hyvinkin selkeitä asioita henkilön älykkyydestä. Kapea-alainen testi-ÄO kertoo ihmisen älykkyydestä luultavasti yhtä paljon kuin 100 metrin juoksutulos henkilön liikunnallisesta lahjakkuudesta. Oletan kuitenkin, että jos henkilö on suorittanut esim. Megatestin huippupistemäärällä, hänen täytyy olla melkoisen älykäs. Kokonaan toinen asia on se, mitä nerokas henkilö tekee enää sillä tiedolla mitä hän em. testituloksesta saa, sillä hänen on todennäköisesti täytynyt huomata oma älykkyytensä jo ennenkin, jos kerran on niin älykäs;)

Puhuttaessa älykkyyden eri faktoreista kuten kyvystä loogis-spatiaalisesta tai luonnontieteellisestä älykkyydestä on kovin vaikeaa tehdä arvottelua niiden välillä. Luontevinta on sanoa, että yhteiskunta tarvitsee kaikilla eri lajeilla älykkäiden ihmisten panosta. Myös yleisälykkäitä eli viisaita vasta tarvitaankin. Tässä suhteessa Mycroft Holmesin kaltaisia byrokraatteja on turhaan aliarvostettu;)

Itse sain WAIS testistä 136 tuloksen, mensan testistä tuli 142, vaikka ei kai se nyt hirveän iso ero ole.

psykologi vastaa kirjoitti:

Niin ja sen unohdin tuossa äskeisessä vielä mainita, että Mensan testi ja WAIS eroavat toisistaan sekä käytännössä että teoriassa. Mensan testillähän pyritään selvittämään mahdollisimman "kulttuuri-vapaata älykkyyttä" mikä mielestäni tuntuu hassulta idealta, sillä älykkyys on sidottuna kulttuuriin! Ts. sellainen älykkyys joka on olevinaan täysin kulttuurista vapaata, tavoittaa vain pienen osan kaikesta mahdollisesta älykkyydestä.

WAIS-testin (ja muidenkin Wechslerin älykkyystestien) perusideana on se, että älykkyys on kykyä toimia määrätietoisesti, ajatella rationaalisesti ja toimia tehokkaasti ympäristössä. WAIS:ista löytyy siis myös tietynlaista käytännön älykkyyttä sekä sosiaalisten tilanteiden tajua vaativia tehtäviä.

Yksi ero Mensan testiin on myös siinä, että WAIS:issa tarkastellaan kognitiivista suoriutumista kokonaisvaltaisemmin. Itseasiassa mielestäni on parempi kutsua WAIS:ia esim. kykyprofiilin selvittämisen menetelmäksi kuin ÄO-testiksi. WAIS-III (eli testin uusin versio) sisältää neljä faktoria: 1) kielellinen ymmärtäminen (mm. sanavarasto ja yleistietous-tehtävät), 2) havainnon organisaatio (mm. kuutiotehtävät, kuvien järjestämistehtävät) 3)työmuisti sekä 4) proesssointinopeus.

Sekin ero Mensan ja WAIS-testillä on, ettei Mensan testillä ole kai muuta kuin kuriositeettiarvoa, kun taas WAIS on laajassa kliinisessä käytössä.

Lue lisää

- "Niin ja sen unohdin tuossa äskeisessä vielä mainita, että Mensan testi ja WAIS eroavat toisistaan sekä käytännössä että teoriassa. Mensan testillähän pyritään selvittämään mahdollisimman "kulttuuri-vapaata älykkyyttä" mikä mielestäni tuntuu hassulta idealta, sillä älykkyys on sidottuna kulttuuriin! Ts. sellainen älykkyys joka on olevinaan täysin kulttuurista vapaata, tavoittaa vain pienen osan kaikesta mahdollisesta älykkyydestä."

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin WAIS "sorsii" ihmisiä jotka ovat esim. muuttaneet kulttuurillisesta ympäristöstä toisenlaiseen? Ts. Japanilainen muuttaa Suomeen asuttuaan Japanissa 30 vuotta, mahdollisuus saada hyvä tulos ko. testistä Suomessa vielä vuosienkin täällä asumisen jälkeen olisi todella heikko?

Sisältääkö testi kysymyksiä jotka voivat olla sidoksissa arvomaailmaan?

enginjöör kirjoitti:

Itse sain WAIS testistä 136 tuloksen, mensan testistä tuli 142, vaikka ei kai se nyt hirveän iso ero ole.

Tossa kannattaa huomata se, että WAISissa käytetty keskihajonta on 15 ja lienet tehny sen vanhan Mensan testin missä keskihajonta oli 24. Nykysessä nimittäin keskihajonnaks on muutettu 15, jolloin sillä ei riitä erottelukyky tonne 142 asti.

Toi 142 ois 1,75 keskihajonnan päässä ja Wais 2,4 keskihajonnan päässä. Oot siis WAISin mukaan fiksumpi ku Mensan testin mukaan. Sulla siis vaikuttais noi kielelliset kyvyt olevan viel paremmat ku toi looginen :)

Ite sain Mensan testistä että oisin fiksumpi ku vähintään 99% väestöstä, mutta siinä ei sit riittäny enää just erottelukyky siihen et miten sijotun ton prosentin sisällä. Itellä menee toi siinä mielessä päinvastoin, että tiiän etten sais tällasii pisteitä WAISsissa ku muisti ja yleistieto on ihan hanurista. Se näkyy Mensassa hyvin, et jengillä voi yleissivistys olla hyvinki matala, mut mitään ei koskaan tartte vääntää rautalangasta ja kaikki pyrkii analysoimaan ihan kaikkea.

älykkystaso, kun 2 vuotta vanhoja keskusteluja kommentoit??

lienee sun kirjoitti:

älykkystaso, kun 2 vuotta vanhoja keskusteluja kommentoit??

En löydä korrelaatiota älykkyyden ja vastattujen viestien iän suhteen..

..onko mielestäsi niin että keskustelut ajan kuluessa menettävät arvonsa?

Oletko myös niitä, jotka eivät halua katsoa vanhoja elokuvia tai lukea vanhoja kirjoja?

Mikäköhän mahtaa oma testituloksesi olla?

Apinaxx kirjoitti:

En löydä korrelaatiota älykkyyden ja vastattujen viestien iän suhteen..

..onko mielestäsi niin että keskustelut ajan kuluessa menettävät arvonsa?

Oletko myös niitä, jotka eivät halua katsoa vanhoja elokuvia tai lukea vanhoja kirjoja?

Mikäköhän mahtaa oma testituloksesi olla?

Lue lisää

joo tein itekin tieteen kuvalehen testin(ei löydy netistä enää), tulos 138. tulin iloseksi et oonpas fiksu.onneks tai epäonneks netissä on vanhoja keskusteluja joista tämäki ikävä totuus sit selvis;kaikki saa siitä korkean tuloksen. syitä voi olla monia....keskiarvohan on maailmanväestö joten suomalaisilla luulis olevan hyvän peruskoulutuksenkin(matematiikkaosio,kielellinen osio)takia about 20-30pistettä korkeempi keskiarvo... se tietenki jää selittämättä et miten 110 pääsee vastaamalla tahallaan väärin:) no ois hyvä et ko. testi edelleen löytys kun kasvattaahan se ihmisten itsetuntoa kun 90% ihmisistä aattelee kuuluvansa älykkäimpään 1%

ghjgh kirjoitti:

joo tein itekin tieteen kuvalehen testin(ei löydy netistä enää), tulos 138. tulin iloseksi et oonpas fiksu.onneks tai epäonneks netissä on vanhoja keskusteluja joista tämäki ikävä totuus sit selvis;kaikki saa siitä korkean tuloksen. syitä voi olla monia....keskiarvohan on maailmanväestö joten suomalaisilla luulis olevan hyvän peruskoulutuksenkin(matematiikkaosio,kielellinen osio)takia about 20-30pistettä korkeempi keskiarvo... se tietenki jää selittämättä et miten 110 pääsee vastaamalla tahallaan väärin:) no ois hyvä et ko. testi edelleen löytys kun kasvattaahan se ihmisten itsetuntoa kun 90% ihmisistä aattelee kuuluvansa älykkäimpään 1%

Lue lisää

Lueskelin näitä, kun minulle tehtiin toissapäiväänä WAIS-testi- (ja maksaa 350 euroa!) työkyvyn selvittämistä varten. Olen joskus huvikseni tehnyt nettitestejä, mm Tieteen kuvalehden tstin ja kerran sain siitä jopa 140. Joistakin nettitesteistä sain sitten alle 90 (oliko ruotsalainen älykkyystesti) Luulisin, että totuus on siinä völissä. Nyt alkoikin kovasti jännittää , mitä saan WAIS-testistä, kun olin aika väsynyt testissä, kun se tehtiin kello neljä iltapäivällä ja mulla alkoi jo olla täysi päivä menoa takana... Uskon silti, että jotkut vain saavat tieteen kuvalehden testistä jostain syystä tosi hyviä, vaikka se aika asiallinen testi onkin...

Tulipa kommentoitua kirjoitti:

Lueskelin näitä, kun minulle tehtiin toissapäiväänä WAIS-testi- (ja maksaa 350 euroa!) työkyvyn selvittämistä varten. Olen joskus huvikseni tehnyt nettitestejä, mm Tieteen kuvalehden tstin ja kerran sain siitä jopa 140. Joistakin nettitesteistä sain sitten alle 90 (oliko ruotsalainen älykkyystesti) Luulisin, että totuus on siinä völissä. Nyt alkoikin kovasti jännittää , mitä saan WAIS-testistä, kun olin aika väsynyt testissä, kun se tehtiin kello neljä iltapäivällä ja mulla alkoi jo olla täysi päivä menoa takana... Uskon silti, että jotkut vain saavat tieteen kuvalehden testistä jostain syystä tosi hyviä, vaikka se aika asiallinen testi onkin...

Lue lisää

Nettitestit on omasta mielestä kyllä suht surkeita.. Itse olen metsästänyt kunnollisia nettitestejä, mutta niitä ei omalle kohdalle ole sattunut... Mensan nettitesti ei kyllä omasta mielestä pidä paikkaansa.. Ensi kertaa tein olikos se 3:ssa minuutissa (Kuuntelin musiikkia ja tarkastelin kuvia..) ja sekin nettitesti näytti 135 tai enemmän eli kaikki oikein.. Ja tässä pikaiseen viestiä kirjoittaessa tein sen uudestaan 29 sekunissa eli n. 1.45sec per kysymys.. Tulos oli edelleen tuo sama eli maksimi.. Kertakäyttöinen testi, koska muistin oikeat vastaukset ulkoa ja naputtelin vain oikeat vastaukset sitä mukaa kun tehtävä vaihtui.. Tieteen kuvalehden testin tulosta en nyt muista, mutta ei sekään omasta mielestä tarkka ollut.

Ja lopuksi, en todellakaan pidä itseäni keskivertoa älykkäämpänä ja epäilen suuresti, että minun ÄO olisi niin paljoa keskivertoa korkeampi kuin nämä testit antaa väittää.. Pitäisi kai tilata tai käydä tekemässä ihan oikea ÄO-testi.

Tulipa kommentoitua kirjoitti:

Lueskelin näitä, kun minulle tehtiin toissapäiväänä WAIS-testi- (ja maksaa 350 euroa!) työkyvyn selvittämistä varten. Olen joskus huvikseni tehnyt nettitestejä, mm Tieteen kuvalehden tstin ja kerran sain siitä jopa 140. Joistakin nettitesteistä sain sitten alle 90 (oliko ruotsalainen älykkyystesti) Luulisin, että totuus on siinä völissä. Nyt alkoikin kovasti jännittää , mitä saan WAIS-testistä, kun olin aika väsynyt testissä, kun se tehtiin kello neljä iltapäivällä ja mulla alkoi jo olla täysi päivä menoa takana... Uskon silti, että jotkut vain saavat tieteen kuvalehden testistä jostain syystä tosi hyviä, vaikka se aika asiallinen testi onkin...

Lue lisää

Sain mensan nettitestillä aikoinaan 143, nykyään muuttunut (en kuolemaksikaan muista mitä se nykyään meinaa) ja tuolla psykopaattien testillä sain 128, mutta se tuntui enemmänkin yleistieto testiltä kuin ns. älykkyystestiltä. Tuli mieleen "tietovisat", joissa hyvä muistisia pidetään älykkäinä, vaikkei sillä että muistaa kuka teki ja mitä, joskus satoja vuosia sitten, ole älyn kanssa mitään tekemistä. Muutenkaan nuo psykopaattien (lue psykologien) testit eivät mittaa yhtään mitään, lapsilta kysellään sellaisia asioita joita ei kukaan tiedä jos ei ole kerrottu aiemmin.

ghjgh kirjoitti:

joo tein itekin tieteen kuvalehen testin(ei löydy netistä enää), tulos 138. tulin iloseksi et oonpas fiksu.onneks tai epäonneks netissä on vanhoja keskusteluja joista tämäki ikävä totuus sit selvis;kaikki saa siitä korkean tuloksen. syitä voi olla monia....keskiarvohan on maailmanväestö joten suomalaisilla luulis olevan hyvän peruskoulutuksenkin(matematiikkaosio,kielellinen osio)takia about 20-30pistettä korkeempi keskiarvo... se tietenki jää selittämättä et miten 110 pääsee vastaamalla tahallaan väärin:) no ois hyvä et ko. testi edelleen löytys kun kasvattaahan se ihmisten itsetuntoa kun 90% ihmisistä aattelee kuuluvansa älykkäimpään 1%

Lue lisää

Tieteen Kuvalehden testin tulosraportissa mainitaankin, että siitä saatu keskimääräinen tulos on 110.

Paljonko uskot korrelaation olevan wais iii:ssa ja frt:ssä?

Minulle tehtiin neuropsykologisen kuntoutuksen päätteeksi mainittu WAIS-testi ja tulos oli neuropsykologin mukaan 180. Testitulosta ei sen kummemmin käsitelty ja psykologi laski siitä lähinnä leikkiä. Itse ajattelin ettei tulos voi millään pitää paikkaansa. Olen varsin tavallinen kaveri. Nyt vuosien jälkeen olen ymmärtänyt, että olisi ollut hyödyllistä käsitellä asiaa jonkun kanssa ja haluaisin edelleen niin tehdä. Tuo testannut psykologi kysyttäessä totesi, että ei minun kannata (muullekaan) psykologille hakeutua asiasta keskustelemaan kun eivät he voi kuitenkaan "satakasikymppistä"mitenkään auttaa.