Kun opiskelu maksaa, yliopistojen maksavat asiakkaat eli opiskelijat haluavat rahoilleen kunnolla vastinetta ja yliopistojen on kilpailtava asiakkaista. Jos yliopisto X tarjoaa surkeaa opetusta ylihintaan, asiakkaat siirtyvät toiseen yliopistoon. Tällöin yliopisto X:n kannattaa joko a) laskea hintoja tai b) parantaa opetuksen tasoa.
Ihmiset, jotka pelkäävät köyhien jäävän ulkopuolelle, ovat hölmöjä. Vapailla markkinoilla syntyvästä koulutuksen tasosta saatava hyöty olisi niin suuri parannus nykytasoon, että muutaman vähäosaisen jääminen ulkopuolelle on pientä verrattuna kokonaishyötyyn.
Köyhien takia maksuttomuudesta kiinni pitäminen on sama kuin jos haluaisi laskea kaikki nopeusrajoitukset alle kymmeneen kilometriin tunnissa, koska suuremmilla nopeuksilla jotkut _väistämättä_ menehtyvät teillä. Korkeammista nopeuksista saatava hyöty on niin valtava verrattuna niistä koituviin liikennekuolemien määrään, että ne kannattavat. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö liikennekuolemia kannattaisi yrittää minimoida muilla keinoilla.
On monia, jotka jäävät opiskelun ulkopuolelle jo nyt. Esimerkiksi läheskään kaikki halukkaat eivät pääse lääkikseen. "Kauheaa kun kaikki eivät pääse opiskelemaan"-logiikalla pitäisi vaatia lääkiksen pääsykokeiden radikaalia helpottamista. Sehän olisi vain "myötätuntoista" ja "inklusiivista"! Kaikilla _ei_ ole mahdollisuuksia päästä lääkikseen, vaikka pänttäisivät kuinka paljon. Tämä on paljon ulossulkevampaa kuin yliopistojen maksullisuus, koska jokainen voi tehdä maksujen maksamiseksi töitä, mutta jokainen ei voi läpäistä pääsykokeita pänttäämälläkään.
Se, että maksullisiin yliopistoihin pääsisivät vain ökyrikkaat, on ihan yhtä naurettavaa ja absurdia huuhaata kuin se, että maksullisiin kännykkäliittymiin olisi varaa vain ökyrikkailla.
Ihmiset, jotka pelkäävät köyhien jäävän ulkopuolelle, ovat hölmöjä. Vapailla markkinoilla syntyvästä koulutuksen tasosta saatava hyöty olisi niin suuri parannus nykytasoon, että muutaman vähäosaisen jääminen ulkopuolelle on pientä verrattuna kokonaishyötyyn.
Köyhien takia maksuttomuudesta kiinni pitäminen on sama kuin jos haluaisi laskea kaikki nopeusrajoitukset alle kymmeneen kilometriin tunnissa, koska suuremmilla nopeuksilla jotkut _väistämättä_ menehtyvät teillä. Korkeammista nopeuksista saatava hyöty on niin valtava verrattuna niistä koituviin liikennekuolemien määrään, että ne kannattavat. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö liikennekuolemia kannattaisi yrittää minimoida muilla keinoilla.
On monia, jotka jäävät opiskelun ulkopuolelle jo nyt. Esimerkiksi läheskään kaikki halukkaat eivät pääse lääkikseen. "Kauheaa kun kaikki eivät pääse opiskelemaan"-logiikalla pitäisi vaatia lääkiksen pääsykokeiden radikaalia helpottamista. Sehän olisi vain "myötätuntoista" ja "inklusiivista"! Kaikilla _ei_ ole mahdollisuuksia päästä lääkikseen, vaikka pänttäisivät kuinka paljon. Tämä on paljon ulossulkevampaa kuin yliopistojen maksullisuus, koska jokainen voi tehdä maksujen maksamiseksi töitä, mutta jokainen ei voi läpäistä pääsykokeita pänttäämälläkään.
Se, että maksullisiin yliopistoihin pääsisivät vain ökyrikkaat, on ihan yhtä naurettavaa ja absurdia huuhaata kuin se, että maksullisiin kännykkäliittymiin olisi varaa vain ökyrikkailla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos lukukausimaksut otetaan käyttöön, niin tyypillinen yliopisto olisi tällainen
-Opetus englanniksi
-Työharjoittelua jenkkilässä
-Tuottaa pelkkiä lääkäreitä, diplomi-insinöörejä ja ekonomeja
-tavoitteellinen valmistumisaika 3 vuotta
"-Opetus englanniksi"
Mikseivät sitten kaikki _nykyisetkin_ markkinoilla tuotetut maksulliset palvelut ole englanniksi? Mikseivät kaikki autokoulut ole englanninkielisiä? Mikseivät kaikki yksityiset päiväkodit ole englanninkielisiä? Mikseivät kaikki joogakurssit ole englanninkielisiä? Väitteesi on siis absurdia huuhaata.
"-Työharjoittelua jenkkilässä"
Ja tämä olisi huono asia miksi? Onko sinulla kenties jotain Yhdysvaltoja vastaan?
"-Tuottaa pelkkiä lääkäreitä, diplomi-insinöörejä ja ekonomeja"
Tämä on ihan yhtä absurdi väite kuin se, että vapailla ravintolamarkkinoilla olisi pelkästään McDonaldseja ja kiinalaisia. Löytyy valtava määrä maksavia opiskelija-asiakkaita, jotka inhoavat talous- ja lääketiedettä ja teknillisiä aloja ja haluavat jotain muuta. Miksi jokainen yliopisto haluaisi tahallaan hankkiutua eroon potentiaalisten asiakkaiden enemmistöstä?
"-tavoitteellinen valmistumisaika 3 vuotta"
Miksi yliopisto haluaisi hankkiutua pidempiaikaista opiskelua itse haluavista ja siitä maksavista asiakkaistaan eroon?
Väännetääs rautalangasta.
"Mikseivät sitten kaikki _nykyisetkin_ markkinoilla tuotetut maksulliset palvelut ole englanniksi? "
Koska englanninkielinen opetus auttaa suunnattomasti työllistymiseen ulkomaille. Briteissä, jenkeissä, ausseissa ym maksetaan kolmin- tai nelinkertaista palkkaa. Jos koulutuksen pitäisi olla sijoutus, tuskin kukaan haluaa tappiota tuottavaa sijoitusta. Autokoulu ja joogakurssi vaikuttavat tulevaisuuden työllistymiseen huomattavasti vähemmän.
"Ja tämä olisi huono asia miksi? Onko sinulla kenties jotain Yhdysvaltoja vastaan?"
Ei ole. En vain ymmärrä miksi kaikki korkeastikoulutetut asiantuntijat pitäisi ajaa ulos maasta. Yksilön kannalta hyvä juttu. Yhteiskunnan kannalta ei.
"Tämä on ihan yhtä absurdi väite kuin se, että vapailla ravintolamarkkinoilla olisi pelkästään McDonaldseja ja kiinalaisia. Löytyy valtava määrä maksavia opiskelija-asiakkaita, jotka inhoavat talous- ja lääketiedettä ja teknillisiä aloja ja haluavat jotain muuta."
Tällä hetkellä löytyy, koska opiskelu on ilmaista ja siitä jopa maksetaan. Jos opiskelusta pitäisi maksaa jotain, hyvin harvalla olisi innostusta esim filosofian opiskeluun. Lähinnä eläkeläisillä olisi aikaa ja varaa opiskella humanistisia tieteitä.
"Miksi yliopisto haluaisi hankkiutua pidempiaikaista opiskelua itse haluavista ja siitä maksavista asiakkaistaan eroon?"
Mä ainakin tahtoisin vastinetta rahoilleni. Eli mahdollisimman nopeasti paperi käteen ja työelämään. Luulisin että moni muukin ajattelee näin.
>Mikseivät sitten kaikki _nykyisetkin_ markkinoilla tuotetut maksulliset palvelut ole englanniksi? Mikseivät kaikki autokoulut ole englanninkielisiä? Mikseivät kaikki yksityiset päiväkodit...
Koska harva autokoulun kuski osaa muita kieliä kuin suomea?
Koska autokoulujen opetusmateriaali ei ole pääasiallisesti englanniksi?
>Tämä on ihan yhtä absurdi väite kuin se, että vapailla ravintolamarkkinoilla olisi pelkästään McDonaldseja ja kiinalaisia.
Eikö näin olekaan? Kaikki pienet erikoiskaupat ovat jo kuolleet ja jäljellä on vain isoja supermarketeita ja ostoskeskuksia
>Löytyy valtava määrä maksavia opiskelija-asiakkaita, jotka inhoavat..
Valtavasti ei välttämättä tarkoita tarpeeksi. Minäkin mieluummin haluaisin asioida erikoisliikkeissä, mutta kun asiakkaita ei ollut tarpeeksi kaikki erikoiskaupat ovat menneet konkurssiin ja jäljellä on vain yksi iso supermarket.
>Miksi jokainen yliopisto haluaisi tahallaan hankkiutua eroon potentiaalisten asiakkaiden enemmistöstä?
Koska haluaisi palvella enemmistöä? Miksi erikoistua kalliisiin vähemmistöjen erikoislinjoihin, kun suurin osa haluaa opiskella edellä mainittuja aloja? Halvemmalla saisi tyydytettyä enemmän?
"Koska englanninkielinen opetus auttaa suunnattomasti työllistymiseen ulkomaille. Briteissä, jenkeissä, ausseissa ym maksetaan kolmin- tai nelinkertaista palkkaa."
Oikea ratkaisu tuohon on tehdä Suomesta houkuttelevampi koulutetuille.
"Ei ole. En vain ymmärrä miksi kaikki korkeastikoulutetut asiantuntijat pitäisi ajaa ulos maasta."
Ei heitä ole kukaan ajamassakaan pois. Jotkut lähtevät jo nyt vapaaehtoisesti, koska Suomessa on liian korkeat verot tms.
"Tällä hetkellä löytyy, koska opiskelu on ilmaista ja siitä jopa maksetaan."
Onko filosofian ym. aineiden opetus nykyisessä yliopistossa noin huonolla tolalla?
"Jos opiskelusta pitäisi maksaa jotain, hyvin harvalla olisi innostusta esim filosofian opiskeluun."
Taidat aliarvioida filosofien opiskelumotivaatiota melkoisesti.
"Mä ainakin tahtoisin vastinetta rahoilleni. Eli mahdollisimman nopeasti paperi käteen ja työelämään. Luulisin että moni muukin ajattelee näin."
Ja tämähän ei mitenkään hankaloita pidempään yliopistossa viihtyvien suunnitelmia.
Jos oletetaan, että yliopistokoulutus tulisi maksulliseksi, se varmasti vaikuttaisi ainakin jossain määrin suomalaiseen yliopistokenttään. Luultavasti tultaisiin näkemään jopa yritysten sponsoroimia tutkintoja, akateemisten ihmisten palkat myös nousisivat opiskelijoiden "hinnoitellessa" tutkintoon kuluneen rahamäärän palkkatoiveisiinsa.
Jos yliopistotutkinto maksaisi vaikkapa sen 7500€, painottuisi koulutusvalinnassa nykytilaa voimakkaammin elämä valmistumisen jälkeen (palkkataso, työllisyys). Ei se automaattisesti epätoivottava asia olisi - sellaisilla aloilla, joille tarvitaan työvoimaa, on usein korkeat palkat (ja hyvä työllisyystilanne).
Nykyisessä maksuttomuuskeskustelussa kannattaa kuitenkin muistaa se, että lähtökohtaisesti Raivion keskustelunavaus koski enemmän usean tutkinnon suorittamisen maksullisuutta, samoin yliopistoissa vietettyjen "lisävuosien" maksullisuutta. Ilmeisesti ammattikorkeakoulut ja ammattikoulut samalla välttyvät maksullisuudelta. Kaikille maksulliset, ajallaan suoritetut akateemiset perustutkinnot muuttaisivat suomalaista yhteiskuntaa varmasti monessakin mielessä.
Ei yliopistossa voi enää vain hengailla kymmeniä vuosia kuten ennen. Opiskeluajat on nykyään rajattu, eli maisterin tutkintoon saa käyttää maksimissaan seitsemän vuotta.
Mitä hyötyä siitä on, että vähemmän ihmisiä menee yliopistoon ja näin ollen Suomen kansan sivistyksen taso laskee? Maksullisuus jakaisi kansan. Vanhemmat aivopesisivät lapset jo varhaisessa vaiheessa uskomaan, ettei herrain koulut ole heitä varten. Edelleen yliopistokoulutuksen saaneiden vanhempien lapset menevät useammin yliopistoon, kuin duunareiden lapset. Tuo lääkis-esimerkki ei ollut kovin hyvä. Nythän kouluun pääsee lahjakkaimmat ja ne joilla on parhaat mahdollisuudet opinnoissa menestyä. Tulevaisuudessa yliopiston ovet aukeaa niille, joiden vanhemmilla on eniten rahaa. Mutta joillekin se tietysti sopii.
Tämä teksti oli niin täynnä mutu -tietoa, että ei mitään rajaa. Tulee lähinnä mieleen jonkin kokoomusnuoren utopistinen räpellys ihanneyhteiskunnasta, jossa yksityistetyt palvelut toimivat automaattisesti paremmin kuin julkishyödykkeen roolissa nykyisin oleva koulutus ( = käytännössä kaikkien saatavilla).
1. Ensinnäkään yksikään suomalainen korkeakoulu tai yliopisto ei tule kattamaan maksullisuudella koulutuksen järjestämisestä syntyviä kuluja. Suurin rahoittaja olisi jatkossakin valtio ja teknisillä aloilla kasvavassa määrin mm. yritykset. Näin ollen markkinaidealistinen ajatus koulutuksen hintakilpailun vaikutuksista opetuksen laatuun on heti alkuunsa kuolleena syntynyt idea.
2. Lukukausimaksut eivät paranna opiskelutahtia taikka -motivaatiota siitä yksinkertaisesta syystä, että lukuisissa opintososiaalisissa tutkimuksissa pidentyneisiin opintoaikoihin johtaneet syyt ovat olleet poikkeuksetta työhön liittyviä. Opiskelu on tälläkin hetkellä maksullista materiaalien, asumisen ja ravinnon suhteen. Näin ollen lukukausimaksut pikemminkin pahentaisivat kuin parantaisivat tilannetta. Kokoomuslainen keppilinja, joka on läheistä sukua markkinaidealismille, ei siis automaattisesti paranna yhtään mitään.
3. Opintolainoista on turha etsiä ratkaisua tilanteeseen, sillä pankit tuskin alkavat myöntämään 50 000 euron lainoja sadoille tuhansille yliopisto-opiskelijoille. Lainaaminen on liiketoimintaa, joka sisältää aina riskin. Työtön akateeminen on tuohon rahamäärään nähden liian suuri rahoitusriski.
4. Koulutus on sijoitus. Köyhillä ei ole varaa sijoittaa kymmeniätuhansia euroja osakkeisiin. Näin ollen rationaalisesti ajatteleva yksilö päätyy varsin nopeasti sellaiseen johtopäätökseen, että heillä ei ole myöskään varaa maksella monien tuhansien eurojen lukukausimaksuja. Taisipa eräskin suomalainen yliopisto haikailla peräti 20 000 euron lukukausimaksuista. Pienet lukukausimaksut (vertaus kännykkäliittymään) ovat muuten ristiriidassa logiikkasi kanssa ja syyn siihen löydätkin kohdasta 1.
5. Yhteiskunnallisen kokonaishyödyn määrittely on ollut oikeistolle aina kovin vaikea tehtävä, mutta yritetäänpä nyt kuitenkin. Suomi on pieni maa, jolla ei ole varaa tuhlata sellaisia rajallisia resursseja kuten väestön osaamista, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. USA:n ja Englannin kaltaisissa maissa, joissa asuu useita kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä, "törsäämisellä" ei ole niinkään väliä ja siksi niissä opinnot onkin varattu niille, joilla on varaa maksaa.
Opiskelun maksullisuus tulisi romahduttamaan opiskelijoiden määrät suomalaisissa yliopistossa, joka johtaisi lyhyellä aikavälillä osaamisvajeeseen työmarkkinoilla ja palkkojen huimaan nousuun. Todellisuudessa syy siihen, että Suomeen ei saada osaajia, ei löydy verotuksesta vaan palkoista, jotka ovat AKAVA:n mukaan EU:n pohjasakkaa - jopa Kreikassa maksetaan korkeasti koulutetuille parempia palkkoja. Siinä missä suomalainen DI harjoittelee alle 2000 eurolla kesässä, Euroopassa harjoittelijankin keskipalkka saattaa heilua siellä 3000 euron kieppeillä ja ero vain kasvaa, kun ikää ja kokemusta kertyy. Työvoiman kysynnän nousu tarjontaa merkitsisi myös palkkakustannusten ja sitä myöten siitä johtuvan inflaation nopeaa kasvua Suomen taloudessa. Tässä nyt vain alkuun pientä analyysiä tilanteesta.
Seuraavan lauseen pitäisi olla: "Työvoiman kysynnän nousu tarjontaa SUUREMMAKSI merkitsisi myös palkkakustannusten ja sitä myöten siitä johtuvan inflaation nopeaa kasvua Suomen taloudessa."
... rikkaille.
En minä ainakaan ole rikas. Paitsi globaalisti tarkasteltuna.
http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?id=562
Taas yksi rikkaiden pentu jauhaa paskaa... Sitten kun olet elämässäsi tehnyt päivänkin töitä ja hankkimaan leipäsi itse, tule sitten esittämään typeriä mielipiteitäsi tänne. Niin kauan kun kun loisit vanhempiesi rahoilla ja esität tärkeää ja pyörit vanhempien kustannuksella shoppaamassa kaupungilla, pidä typerät ajatukset omana tietonasi. Voin sanoa että hyöty näkökulmasta sinun kaltaisten turvan tukkimisesta on enemmän hyötyä kun mistään muusta poliittisesta yms. päätöksestä.
Olen samaa mieltä, siitä että koulutuksen pitää maksaa. Ainoa tapa varmistaa, että kaikki maksavat edes jotakin on rahoittaa koulutus verovaroin. Jos käytössä olisi lukukausimaksut, köyhät saisivat raataa perse ruvella, kun taas rikkaiden pentujen koulutksen maksaisivat isukit. Verotuksen kautta rikkaiden kakaratkin maksavat koulutuksesta viimeistään takautuvasti.
Sanot, että lukukausimaksujen myötä opiskelijat saisivat vaatia laadukasta koulutusta. Eikö tämä sitten ole nykysysteemissä sallittua ?
Minä ainakin vaadin kunnon opetusta, paitsi yliopistoihin, myös vaikkapa ammattikouluihin, koska ammattitaitoisia työläisiä tarvitaan, minä maksan heidänkin koulutuksestaan, vaikken itse ole amiksessa.
täysin inimillinen näkökohta.Täysin tilastotieteellistä tuo sinun höpinäsi