ennenkuin voi ryhtyä avioliittoon. Miksi? Koska kun on päässyt itsensä kanssa balanssiin ja tulee itsensä kanssa toimeen, ei ole riippuvainen ja omaa oman ajatuksen. Näin pystyy tulemaan toimeen toisten kanssa muita kiusaamatta. Riippuvaiset ihmiset tuppaavat vain vaatimaan, kiukuttelemaan ja luomaan kauheita ongelmia ympärilleen kunhan tosipaikka tulee eteen ( esim. jotain ongelmia elämässä ).
Myös avioliitto alle 25-vuotiailta tulisi kieltää lain voimin. Myös avioehdon luominen tulisi saattaa pakolliseksi yhteiskunnan lakien puolesta jolloin ei syntyisi riittaa avioehdon luomisen puolesta tai vastaan.
Myös avioliitto alle 25-vuotiailta tulisi kieltää lain voimin. Myös avioehdon luominen tulisi saattaa pakolliseksi yhteiskunnan lakien puolesta jolloin ei syntyisi riittaa avioehdon luomisen puolesta tai vastaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tämä mielipide on varmasti ihan ok, kunhan sitten osaa ottaa huomioon sen toisenkin näkökulman. Nimittäin sen, että avioliitossa ollessa tulee kyetä aina joustamaan ja katsomaan asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta. Jos kovin pitkään tottuu elelemään yksikseen ja kehittää omat tapansa ja tottumuksensa, saattaa siitä aiheutua koviakin ristiriitoja sitten, jos ja kun parisuhdetta koetetaan rakentaa ja elää...
Mitä avioehtoon tulee, niin siitä olen ap:n kanssa samaa mieltä.
Itse olen 24v nuorimies ja kuudetta kevättä ihan keskenäni. Olen saanut vaikka mitä aikaan. On ollut aikaa perehtyä ja opiskella kiinnostavia asioita, töissä menee loistavasti, tunnen itseni erinomaiseksi. Kohta ehkä voisin kuvitella jakavani aikaa jonkin hyvän tuoksuisen ja pehmeähiuksisen kanssa.
lisäksi siinä avioehtopaketissä pitäisi jo sopia miten menetellään lasten huoltajuuden ja elätunmaksujen kanssa eron sattuessa. Varsin useinhan lapset joutuvat eroon isästään ja tämän pelon vuoksi isukit sinnittelevät huonoissa liitoissaan.
Tosin voihan se olla, että moni huono avioliitto korjaantuu sillä, että miehen kauhuskenaarion on, että joutuu huolehtimaan vauvastaan joka toinen viikko. MIstä sen tietää.
Itselläni on 2 poikaa, ja toivoisin että tämän huoltajuusasia olisi paremmin ajatelu silloin kun heillä on omia lapsia. Erothan ovat niin kamalan yleisiä.
>
Tuo ei ole juridisesti mahdollista. Avioehto koskee omaisuutta, ja tarkemmin avio-oikeutta.
Ymmärrän silti huolesi, mutta lapsia koskevat huoltajuus-, tapaamis-, ja elatussopimukset tehdään sen mukaan mikä sillä hetkellä on lapsen etu... sitä ei voida tietää vuosia etukäteen... eikä sen vuoksi voida tehdä kuvaamaasi "sitovaa" ehtoa koskien lasten tulevaa asemaa mahdollisessa avioerossa.
Periaatteessa noin. Käytännössä lapset jäävät äidille ja isä "tuomitaan" jonkinasteiseksi rikolliseksi. Lapsen edulla ei ole mitään tekoa siinä ruljanssissa jonka sosiaalitoimi järjestää. Nähty ja koettu konkurssin lisäksi.
Kuopus täytti 12v jokin aika sitten ja nyt on toinen ääni kellossa. :)
Avioehto kannatta tehdä! Sen elämä opetti tylyllä tavalla meikäläiselle ja kokonaan tuskin toivun koskaan. Toisaalta..... joskus menee kokonainen päivä, että en lainkaan muista sitä, että minulta kusetettiin puolet omaisuudesta ja oikeus elää lasteni kanssa arkielämää. Jos en kuole katkeruuteen ennenaikojaan, saatan ehtiä elää vielä normaalia elämää..... joskus sitten järettömän velan maksun jälkeen.....
Varmasti joidenkin kohdalla pitää paikkansa. Toisaalta mikään ei opeta niin paljon joustavuutta, jakamista ja toisen näkökulman huomioimista kuin puolison kanssa asuminen. Näitä asioita taas ei yksin ollessa opi vaan päinvastoin voi oppia nimen omaan itsekkyyttä, omasta kiinnipitämistä ja omien toimintatapojen ainutlaatuisuutta. Väittäisin myös, ettei ihminen voi löytää itseään ilman että peilaa itseään ympärillä oleviin ihmisiin. Puoliso voi olla melkoisen hyvä ja usein myös turvallinen peili. Eli riippuu siis ihmisestä, mikä on paras koulu ja miten hyvin ihminen pystyy vastaanottamaan sen opit.
Haluan naisen.