Olen kolmatta vuotta lääkityksellä jonka juuri
taasen aloitin elämäni siirryttyä jälleen
kerran "vaiheeseen". Eniten sattuu se että olen
niin hauras ja repaleinen, varsinkin ihmissuhteen
päättymisen jälkeen. Tiedän olevani vahvempi kuin
ennen ja tiedän että joitain asioita pitää vain
opetella sietämään. Se, että kemikaalit eivät
toimi tai se että tässä kulttuurissa pitää juoda
itsensä humalaan ennenkuin voi "elää" inhottaa.
Oikeastaan kaikki inhottaa, varsinkin nämä kaikki
seksipelit "haetaan sitä sun tätä" ja se kuinka
naiveja ja typeriä ihmiset ovat tähdätessään
onnettomuuteen... Ja itsekin haluan rakkautta,
mutta haluan sen kokonaan joten jään kai ilman?
Ei mitään tolkkua...
Kuka pitää minun sydämestäni huolta sen jälkeen
kun olen antanut maailman hampaiden jauhaa siitä
vaan...
Voivoi, ei ole yksinäisellä helppoa...
taasen aloitin elämäni siirryttyä jälleen
kerran "vaiheeseen". Eniten sattuu se että olen
niin hauras ja repaleinen, varsinkin ihmissuhteen
päättymisen jälkeen. Tiedän olevani vahvempi kuin
ennen ja tiedän että joitain asioita pitää vain
opetella sietämään. Se, että kemikaalit eivät
toimi tai se että tässä kulttuurissa pitää juoda
itsensä humalaan ennenkuin voi "elää" inhottaa.
Oikeastaan kaikki inhottaa, varsinkin nämä kaikki
seksipelit "haetaan sitä sun tätä" ja se kuinka
naiveja ja typeriä ihmiset ovat tähdätessään
onnettomuuteen... Ja itsekin haluan rakkautta,
mutta haluan sen kokonaan joten jään kai ilman?
Ei mitään tolkkua...
Kuka pitää minun sydämestäni huolta sen jälkeen
kun olen antanut maailman hampaiden jauhaa siitä
vaan...
Voivoi, ei ole yksinäisellä helppoa...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähennä ruikutustas.
Päinvastoin, tästä lähin aion ruikuttaa joka
päivä paljon kaikille erilaisille ihmisille
kunnes joku ymmärtäväinen ja fiksu yksilö(toisin
kuin sinä) tajuaa vastata keskusteluun
keskustelulla.
Tiivistit hienosti korkealentoisen ja
paljonpohditun "vastauksesi" kahteen sanaan joka
ihmeellistä kyllä on suorastaan lause jonka
suorastaan jaksoi lukea loppuun asti sen
kummemmitta vaikeuksitta :)
Onneksi et liene psykiatri tai vastaava sillä
noin yksinkertaisen neuvon -vähentää
ruikutustansa- kun kaikki tajuaisivatkin, niin
kohtakos olisit out of job.(Eikä tämmöisiä
mielestäni kovin tarpeellisia
mielipiteenilmaisupalstojakaan pahemmin
ruokittaisi;)
Ilosta Syksyä Kaikille:) ja siunausta!
Eihän psykiatrin tärkein ominaisuus ole puhuminen
vaan kuunteleminen.Siksi en ikinä ole sellaista
alaa ajatellutkaan kun valitusvirret tympii.
Henkilökohtaisista tunteista ja tunnoista ja
tuntemuksista jauhaminen ei välttämättä ole se
paras tapa voida hyvin.
Ruumiillinen rasitus,raikas ilma,uni ja välillä
pullo kossua ja tällänen oman identiteetin ja
sielullisten kriisien suurentaminen ei enää tunnu
niin pirun keskeiseltä.
Poks.
Kyllä mielestäni ihmisestä -siis myös
psykiatrista- kertoo hyvin paljon se kuinka
kyseinen ihminen asettelee sanasensa ja kyllähän
asennoitumisen siitä huomaa. Voihan sitä aina
olla niin kovasti kuuntelevinaan jotteivät
tosiaankaan korvat liikaa rasittuisi:)Mielestäni
kenelle tahansa tärkeä ominaisuus olisi
rehellisyys vastavuoroisuudessa ja sinulta sitä
lajia ainakin löytyy. Tänks. Kossuttelun tosin
jätän mieluummin niille jotka sen "osaa"...
Nyt jo hymyilyttää...
jollekin muulle palstalle julistamaan. Et
ilmeisesti ole koskaan kokenut mielenterveydellisä
ongelmia etkä niitä nähnyt läheltä, enkä sitä
kenellekään toivokaan. Mutta usko pois, kun
"kilahtaa" niin siinä ei kossupullo, lenkki ja uni
paljon auta. Sinunlaisesi ihmiset jotka ovat sitä
mieltä että parantua pitää itse asenteenmuutoksella
ovat pirun vaarallisia. Suositteletko
syöpäpotilaankin hoidoksi samaa???
Maanikolle voimia ja parempaa syksyä, kyllä se
rakkaus on meilläkin kovalla koetuksella ollut kun
miehelläni on vuoden verran ollut "palikat
levällään" mutta ei kai se rakkautta olisikaan jos
se tällaiseen kaatuisi.
ainakin suosittelen ja lämpimästi.Vaarallinen
olen ehkä lääketehtaille(vaikka en varmaan
kauhean..)
Niin sitä kossua vai???
Vaarallinen lienet tasapainoa hakevalle... Ja
seuraavaksi kai ruohoa ja lehtiä varmaan...?
Niitä kyllä saakin nyt tosi helposti kun satelee
alas pilvin pimein...
Voisin kertoa mielenkiintoisia huomioita
huomionhakuisesta ja sisäänpäinkääntynestä,ehkäpä
hieman tympeästä persoonallisuudestasi. Toki on
tosi että elämän pitäminen uomassaan olisi
optimaalista ja toivottavaa mutta toisinaan virta
vie kun on viedäkseen. Näihin asioihin on syynsä
ja seurauksena oikean ihmisen oikea
reagoiminen.Jos ihmiseltä puuttuvat ympäriltä
tukea-antavat ja tarkkanäköiset ihmiset, niin...
Antaisitko heillekin pullon kossua ja
autotallista hyvän pitkän köyden?... Olen
kiitollinen siitä että kaikenlaiset ihmiset
tuovat ajatuksiaan julki mutta auttavinta on
saada viriämään ajatus toivosta ja oikeasta
elämästä eikä itsensä puuduttaminen esim.
nestemäisellä "mielenterveyslääkkeellä". Joskus
olisi hyvä osata miettiä suhtautumistaan ja
harjoittaa lähimmäisen tuntemusten tarkkailua
vaikkapa hyppäämällä pesukoneeseen ja laittamalla
superlinkouksen päälle. Meillä joillakuilla kun
on "katharttinen" elämysmaailma...
Onneksi yksi hyvä vastaa tuhatta pahaa; yksi hyvä
ajatus poispyyhkii tuhat pahaa ajatusta, yksi
hyvä ihminen tullessaan synkeänä laahustavan
lauman keskelle onnistuu valollaan karkottamaan
synkeyden.
Heille jotka jaksavat arjen keskellä
kauppakasseinensa paarustaa kotiin tekemään
ruokaa jolle sanotaan yäk ja heille joiden
omat/rakkaiden kemiat ja persoonallisuus
temppuilevat toivotan rakkaudella voimia, valoa
ja suojausta. Etsikää hyviä pieniä asioita.
Vaikka sitten sitä lenkkeilyä...
ajatuksia Vaudevillellä on useimmalla täällä.
ajatuksia on yleensä terveellä ihmisellä. Vaan kun
nämä ajatukset eivät päde sairaaseen ihmiseen.
Vaudevillen ja muiden terveiden on helppo julistaa
että lähtekää vaan lenkille ja saunaan ja kossulle,
kyllä se siitä. Antaisitteko syöpäpotilaille
samanlaisia neuvoja? Unohtakaa lääkitys ja juokaa
vähän viinaa? No, saattohoitona saattaa toimia
heillekin.