Suru on tullut sydämeeni,
jäädäkseen.
Haavat, jotka sieluuni ovat viiltyneet,
kirvelevät enemmän
kuin veitseni viillot käsivarsissani.
Rakkaudestamme jäi jäljelle
vain ajan myötä
vaalenevat arvet,
muistot joita ei tarvitsisi
olla edes olemassa.
Hapuilen kohti elämää,
mutta kuitenkaan en tiedä
haluanko elää sitä.
Vai haluanko nukkua
yön sylissä huulillani
rakastaneen naisen hymy
Antaen tuulen leikkiä hiuksillani
siitä mitään tietämättäni.
Niittykukkien kasvaa ympärilleni
peittäen minut ja rakkauteni
ikuisiksi ajoiksi.
Ja minä saan rauhan ja levon,
pitkän matkan jälkeen
jäädäkseen.
Haavat, jotka sieluuni ovat viiltyneet,
kirvelevät enemmän
kuin veitseni viillot käsivarsissani.
Rakkaudestamme jäi jäljelle
vain ajan myötä
vaalenevat arvet,
muistot joita ei tarvitsisi
olla edes olemassa.
Hapuilen kohti elämää,
mutta kuitenkaan en tiedä
haluanko elää sitä.
Vai haluanko nukkua
yön sylissä huulillani
rakastaneen naisen hymy
Antaen tuulen leikkiä hiuksillani
siitä mitään tietämättäni.
Niittykukkien kasvaa ympärilleni
peittäen minut ja rakkauteni
ikuisiksi ajoiksi.
Ja minä saan rauhan ja levon,
pitkän matkan jälkeen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taiiiii voi syntyä uudelleen
ja alkaa elää toista, parempaa aikaa
Vielä hetki ja sitten.... :)
Muru puhaltaa surut pois..oota...
*puuuuuuh* lääh...dodiin! :þ
Sadekin pesee surut silmistäsi bois (täällä ainakin sataa) Mukvaa pvää kuitenniin, sulle ! :)
!!!!!:):):)XD