Yle Teema -kanavan huumeista kertovaa sarjaa katsoessani olen tajunnut että tupakoitsijat ovat huumeen orjia. Sarjassa on tuotu esille että ihminen jolta puuttuu päästään jotain tuikitarpeellisia ainesosia on erittäin altis addiktoitumaan johonkin huumeeseen, ja nikotiini on yksi aineista joka aiheuttaa riippuvuutta.
Monet tupakoijat ovat tälläkin palstalla väittäneet että he tupakoivat koska he haluavat tupakoida ja että asia on heidän oma valintansa.
Näin ei ole. Tupakointia ei voi valita, kun sen on kerran aloittanut sitä ei pysty niin vain lopettamaan. Eikä kukaan päätä ykskaks yllättäen vapaaehtoisesti että minäpä aloitan tupakoimaan ja nautin seuraavista asioista:
- rahat menee
- voi tulla syöpä
- haisee pahelle
- voi tulla impotentiksi
- voi aiheuttaa lapsilleen astman jos tupakoi jatkuvasti sisätiloissa lasten kanssa ollessaan
- on mukana hävittämässä sademetsiä joiden katoaminen on todellinen haitta koko maailmalle, eikä pelkkä itkun aihe apinoille
- riippuvuus: kun on vähän aikaa polttamatta alkaa hermostua ja on pakko polttaa, polttaminen taas ylläpitää kemiallista häiriötilaa kehossa mikä johtaa hermostumiseen jne.
Viimeistä noista kohdista olen erityisesti ihmetellyt, että ovatko tupakoitsijat jotenkin keskivertoihmisiä hermostuneempia ja aggressiivisempia että heidän pitää jatkuvasti päästä vetelemään hermosavuja. Onko heillä peräti ADHD tai ADD? Mutta nyt olen käsittänyt että se on se tupakka joka aiheuttaa sen jatkuvan kärttyisyyden ja hermostuneisuuden.
Miksi tupakointi siis aloitetaan? Kaveripiirin painostuksen vuoksi tietenkin. Nuori ei ole kykenevä ajattelemaan järkevästi, sillä hänen aivonsa eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi mieltämään pitkäaikaisia vaikutuksia asioista joita hän tekee nyt. Ei siis hyödytä sanoa nuorelle että jos kaverisi hyppäävät jyrkänteeltä niin hyppäätkö sinäkin? Aikuiselle sellaista voi sanoa, mutta kun hän on jo pahasti nikotiniinin orja, on aivan sama mitä hänelle sanotaan.
Tv-ohjelmassa tuotiin esille että jos huumeen käyttäjän pitää valita oman lapsensa ja huumeen väliltä, hän valitsee huumeen. Tupakoitsijoilla on sentään mahdollisuus tupakoida sen verran loitolla että lapsi ei kärsi, joten häneltä ei sentään viedä lasta. Mutta juuri ilmeisesti sen vuoksi että tupakointi on niin "helppoa" ja "vaivatonta" siitä on sitten taas piirun verran vaikeampi päästä eroon. Kaikki järkisyyt puoltavat lopettamista, mutta kaikki alitajuiset yllykkeet pakottavat jatkamaan, sekä myös fyysinen riippuvuus.
Kun siis naapurusto valittaa tupakoinnista, se käännetään vain syyksi jatkaa entiseen malliin tai käryttää entistä enemmän. Yleisissä tiloissa kuten saunassa, rappukäytävässä; ulko-oven tienoilla siten että savu kulkeutuu sisätiloihin jne. Tupakoitsija on oikeastaan vähän kuin lapsen tasolle jäänyt, sillä ne puutteellisuudet mitkä hänen aivoissaan estävät tupakoinnin lopettamisen estävät myös järkevän ajattelun ja kyvyn tehdä oikeasti omia valintoja ja päätöksiä jotka ovat terveellisiä ja hyödyllisiä.
Seuraavan kerran kun haistat tupakan savun voit tuntea sääliä, koska tiedät että siellä tupakoi sairas ja addiktoitunut ihminen joka ei mahda mitään itselleen. Ja kyllä tupakoitsija sen itsekin tietää. Hänellä ei ole elämässään muuta kuin jännittää kuoleeko syöpään vai kuoleeko johonkin muuhun. Koska tulevaisuus on noin ankea, ei häneltä voi odottaa minkäänlaista myötätuntoa niitä kohtaan jotka mahdollisesti kärsivät vähän tai paljon hänen sairaalloisesta addiktiostaan.
Monet tupakoijat ovat tälläkin palstalla väittäneet että he tupakoivat koska he haluavat tupakoida ja että asia on heidän oma valintansa.
Näin ei ole. Tupakointia ei voi valita, kun sen on kerran aloittanut sitä ei pysty niin vain lopettamaan. Eikä kukaan päätä ykskaks yllättäen vapaaehtoisesti että minäpä aloitan tupakoimaan ja nautin seuraavista asioista:
- rahat menee
- voi tulla syöpä
- haisee pahelle
- voi tulla impotentiksi
- voi aiheuttaa lapsilleen astman jos tupakoi jatkuvasti sisätiloissa lasten kanssa ollessaan
- on mukana hävittämässä sademetsiä joiden katoaminen on todellinen haitta koko maailmalle, eikä pelkkä itkun aihe apinoille
- riippuvuus: kun on vähän aikaa polttamatta alkaa hermostua ja on pakko polttaa, polttaminen taas ylläpitää kemiallista häiriötilaa kehossa mikä johtaa hermostumiseen jne.
Viimeistä noista kohdista olen erityisesti ihmetellyt, että ovatko tupakoitsijat jotenkin keskivertoihmisiä hermostuneempia ja aggressiivisempia että heidän pitää jatkuvasti päästä vetelemään hermosavuja. Onko heillä peräti ADHD tai ADD? Mutta nyt olen käsittänyt että se on se tupakka joka aiheuttaa sen jatkuvan kärttyisyyden ja hermostuneisuuden.
Miksi tupakointi siis aloitetaan? Kaveripiirin painostuksen vuoksi tietenkin. Nuori ei ole kykenevä ajattelemaan järkevästi, sillä hänen aivonsa eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi mieltämään pitkäaikaisia vaikutuksia asioista joita hän tekee nyt. Ei siis hyödytä sanoa nuorelle että jos kaverisi hyppäävät jyrkänteeltä niin hyppäätkö sinäkin? Aikuiselle sellaista voi sanoa, mutta kun hän on jo pahasti nikotiniinin orja, on aivan sama mitä hänelle sanotaan.
Tv-ohjelmassa tuotiin esille että jos huumeen käyttäjän pitää valita oman lapsensa ja huumeen väliltä, hän valitsee huumeen. Tupakoitsijoilla on sentään mahdollisuus tupakoida sen verran loitolla että lapsi ei kärsi, joten häneltä ei sentään viedä lasta. Mutta juuri ilmeisesti sen vuoksi että tupakointi on niin "helppoa" ja "vaivatonta" siitä on sitten taas piirun verran vaikeampi päästä eroon. Kaikki järkisyyt puoltavat lopettamista, mutta kaikki alitajuiset yllykkeet pakottavat jatkamaan, sekä myös fyysinen riippuvuus.
Kun siis naapurusto valittaa tupakoinnista, se käännetään vain syyksi jatkaa entiseen malliin tai käryttää entistä enemmän. Yleisissä tiloissa kuten saunassa, rappukäytävässä; ulko-oven tienoilla siten että savu kulkeutuu sisätiloihin jne. Tupakoitsija on oikeastaan vähän kuin lapsen tasolle jäänyt, sillä ne puutteellisuudet mitkä hänen aivoissaan estävät tupakoinnin lopettamisen estävät myös järkevän ajattelun ja kyvyn tehdä oikeasti omia valintoja ja päätöksiä jotka ovat terveellisiä ja hyödyllisiä.
Seuraavan kerran kun haistat tupakan savun voit tuntea sääliä, koska tiedät että siellä tupakoi sairas ja addiktoitunut ihminen joka ei mahda mitään itselleen. Ja kyllä tupakoitsija sen itsekin tietää. Hänellä ei ole elämässään muuta kuin jännittää kuoleeko syöpään vai kuoleeko johonkin muuhun. Koska tulevaisuus on noin ankea, ei häneltä voi odottaa minkäänlaista myötätuntoa niitä kohtaan jotka mahdollisesti kärsivät vähän tai paljon hänen sairaalloisesta addiktiostaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaikka kaveripiiri yritti aina painostaa, koko pienen ikäni vihasin tupakkaa, vihasin tupakan keksijää kuka sen nyt maahan toikaan olisin polttanut hänen laivansa xD säälin tupakoivia ihmisiä tavallaan. no tuli sitä tietysti joskus 18 vuotiaana maistettua hirveessä humalassa ja vielä todella useasti, kun tuli ryypättyä joskus myös selvinpäin. en vaan pystynyt ymmärtämään kuinka siihen paskaan voi jäädä koukkuun itseasiassa melkein jopa yritin jäädä siihen koukkuun ja kokea millaista olisi tupakoijan arki, en siinä onnistunut, minun keho vaan hylki sitä tupakan savua ja makua. en pysty edelleenkään siis ymmärtämään tupakoivia ihmisiä, tavallaan säälin että tuolla taas yks tupakan orja sauhuttelee ja varsinkin yökötys nuoria kauniita naisia kohtaan jotka polttavat. onneks tämä muoti-ilmiö rupee nuortenkin keskuudessa ilmeisesti vähän hiipumaan ja enää se tupakointi ei ehkä olekkaan se IN vaan tupakoimattomuus.
sääliä pitäis tuntea terveysfasisteja kohtaan?
Terveysfasisti on oikeastaan vähän kuin lapsen tasolle jäänyt, sillä ne puutteellisuudet mitkä hänen aivoissaan ovat kehittyneet suvaitsevaisuuteen ja kohtuullisuuteen, estävät myös järkevän ajattelun ja kyvyn tehdä oikeasti omia valintoja ja päätöksiä jotka ovat aikuismaisia ja kypsiä. Itsekkäämpiä, omahyväisempiä ja suvaitsemmattomimpia ihmisiä ei olekkaan.
Nämä pikkasen jälkeen jääneet, jotka pyöri koulu ajan toisten tiellä ja häiriönä.
Joilla selkäranka kyllä löyty, valuneenna perseeseen.
Keltasormisina tutisevina söypäisinä häiriköivät isona täysipäisiä kanssa ihmisiä.
oikeassa olet ja alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti asiasta todella hyvin. Itse en ole 15 vuoteen enää poltellut mutta täytyy myöntää että todella addiktoivaa se tupakka oli ja siitä oli sairaan vaikeaa päästä eroon, mutta pääsin ja toivottavasti en koskaan enää siihen kääryleeseen lankea. Joskus kun oikein patittaa niin tekisi mieleni, mutta onneksi tästä on todella pitkä matka kauppaan taikka kioskille ja kotona en niitä syöpäkääryleitä enää ole säilytellyt sen jälkeen kun lopetin kärryyttämisen. On se elämä vaan maistunut ja haissut sen jälkeen erilaiselle, jotenkin kirkkaammalle, pitää myöntää. Suosittelen kaikille muillekin, en haise enää pahalle. :D
Ainoat terveysfasistit ovat tupakoitsijoita, jotka yleensä vetoavat lihavuuden vaaroihin. Tämä aasinsilta on vain säälittävä yritys kääntää katseet pois tupakkariippuvuudesta ja kanssaihmisten myrkyttämisestä.
Lihavuuden sijasta voidaan fokusoida liikenteen tai teollisuuden päästöihin. Pääasia, että se on joku addiktin mielestä huolestuttava ympäristöilmiö, sen varjolla voi taas hyvällä omalla tunnolla pössytellä tupakkia.
Tupakkaa pitäisi saada polttaa vapaasti joka ikisessä paikassa koska se on yleisesti myytävä laillinen tuote. Sellaisiahan ovat mm. tuliaseetkin. Niiden käytölle on kuitenkin asetettu erittäin tiukat rajoitukset, eikä niillä saa ammuskella esimerkiksi puiston penkillä.
Tupakan orjat ovat ontuvan logiikkansa kanssa todella säälittäviä olentoja!
en kyl pidä itseäni minään huumeidenkäyttäjänä, huumeet ovat eri juttu kuin tupakka vaikka tupakkaan jääkin koukkuun. sano sinä mitä sanot, minä en ainakaan ole mikään narkkari, narkkarit ovat asia erikseen ja heillä se elämä on päin helvettiä, minulla ei ole.
olen joskus monta vuotta sitten aloittanut ihan omasta päätöksestäni ja olen siihen koukkuun jäänyt. Olen joskus ollut päiviä polttamatta, enkä ole ollut hermostunut, vaikka olenkin polttanut monta vuotta.
ehkä päästäni puuttuu jotain, niinkuin tekstissäsi sanoit, sitten puuttuu. olen kuitenkin tyytyväinen elämääni enkä kadu sitä että poltan. tupakkaan menee rahaa ja terveyskin siinä myös jokseenkin ajan kanssa menee mutta eihän sille mitään voi, kun on koukussa. lopetan jos lopetan, mutta teen sen sitten kun sitä oikeasti HALUAN.
Kyllä minä kuntoilen, joka päivä, sekä teen koirani kanssa lenkkejä vaikka poltankin. Tiedän ihmisiä joilla on huonompi kunto kuin minulla vaikka he eivät poltakkaan, suurin syy siihen on reilu ylipaino, onhan sekin terveydelle haitallista.
Kukaan ei ole vielä valittanut tupakoinnistani, ei kukaan naapureistanikaan, mutta jos valittaa, yritän sitten tehdä niin että kaikilla olisi mukava olla. Mutta onneksi täällä mitään valittajia ei asukaan.
Ai tupakoitsija on lapsen tasolle jäänyt? No olen joskus ehkä vähän lapsenomainen mutta en mielestäni mikään lapsen tasolle jäänyt. En ole mikään ylifiksu ihminen, mutta osaan kyllä tehdä omat päätökseni, käyn töissä, seurustelen vakituisesti, asun omistusasunnossa jne. Minulla menee hyvin, VAIKKA poltankin.
Sanon nyt vielä, että mikään ei voisi enempää ärsyttää, kuin se, että tupakoitsija on monen mielestä narkkari. Tunnen kyllä ihan huumeiden käyttäjiä joiden kanssa en kyllä vaihtaisi omaa elämääni, en käsitä, miksi joku edes aloittaa käyttämään huumeita, miksi pitää kokeilla edes sen yhden kerran.
Mielummin poltan vaikka hautaan asti, kuin käytän huumeita, joista tosiaankin menee pönttö aivan sekaisin, älytöntä touhua. Tupakasta ei kuitenkaan saa itseään sekaisin, se on huonoksi muuten vaan, mainittakoon vaikka taas se että siitä aiheutuu keuhkosyöpää ja kaikenlaista keuhkoahtaumaa jne.
En ole elänyt missään tynnyrissä, tiedän kyllä että joku päivä, tuosta noin vaan voi pamahtaa päälle joku kamala sairaus vaan sen takia kun on polttanut niin kauan ja paljon.
Hienoahan se olisi jos pystyisi lopettamaan silloin kun haluaa, mutta kun se ei ole niin yksinkertaista enkä aio siitä mitään paineitakaan ottaa. Yleensä, jos jotain olen halunnut, sen olen myös tehnyt/saanut, toivon samaa tupakan lopettamisen kanssa, kun se päivä tulee että haluan lopettaa.
Addiktio juuri tarkoittaa koukussa olemista, ei sitä että on "pönttö sekaisin". Jos ihminen ei kykene olemaan ilman jotain ainetta, kyseessä on riippuvuus, minkä itsekin myönnät:
>Hienoahan se olisi jos pystyisi lopettamaan silloin kun haluaa, mutta kun se ei ole niin yksinkertaista
Se olisi erittäin yksinkertaista jos riippuvuutta ei olisi.
Täällä addiktiosta ja nikotiinista lisää:
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=2681
kuka sitten polttaa, kuka nauttii viinilasillisista, kuka mussuttaa suklaata tai kuka vetää HK.n sinistä ja punaista maitoa, kuka tykkää mistäkin. Yhtälailla vain omia paheita kaikki ja mitä hemmettiä ne oikeastaan kenellekään kuuluu?.